En pahastu kun joku silloin tällöin pelmuuttaa kenttää ja synnyttää keskustelua.
Sarjakuvatekijöiden arvostus ei nouse näin epämääräisillä ja löysillä kriteereillä. Ei Kirjailijaliittoonkaan pääse, ennen kuin on julkaissut kaksi teosta, jotka kyllä voivat olla omakustanteita. Se on aika selvä mittari.
Sarjakuvantekijät ry:llä on vastaava mittari. Onko se nostanut kenenkään arvostusta? Kenen arvostusta Kirjailijaliiton jäsenyys on nostanut? Se mitä minä kirjailijoita tunnen, sarjakuvantekijät pesevät heidät mennen tullen älyllisyydessä.
Puupäähatun arvoa lista heijastaa hyvin. Kuvaavaa, että listan teko näköjään alkoi tässä ketjussa Puupääehdokkaiden miettimisestä. En pidä Puupäätä enää yhtään minään, koska sitä on myönnetty todella kevein perustein kuten listan tekijä Timo Kähkönen mielestäni aivan oikein sanoi täällä.
Kannattaa lukea Puupää-keskusteluja, missä tästä on jauhettu. Jakamisen ehdot on tehty moneen kertaan selväksi ja jakajaksi pääsee jos haluaa. Mitkä ovat sopivia ehtoja? 40 vuoden työkemus? Pitääkö sen olla leipätyö vai saako olla taiteilija?
Meillä on ihmeellistä sisäsiittoista hymistelyä että me ollaan sarjakuvamaa ja että meillä on loistavia tekijöitä. Just. Oikeasti suurta yleisöä ei kotimainen sarjakuva voisi juuri vähempää kiinnostaa ja ihan aiheesta.
Aina kun joku syyttää sarjakuvapiirejä sisäsiittoisiksi ja sisäänpäinlämpiäviksi, syytöksen tekijä on joku joka ei koskaan käy sarjakuvatapaamisissa, ei käy festareilla, tai jos käy, ei puhuttele ketään, eikä osallistu iltabileisiin, eikä muutenkaan osallistu mihinkään.
Tämä saattaa olla yllättävää, mutta sarjakuvantekijät ovat IHAN TAVALLISIA IHMISIÄ, jopa vähemmän erikoisuutta tavoittelevia kuin kuvataiteilijat (luojan kiitos). Kukaan ei hae ketään kultatuolilla ja julista sarjakuvan kuninkaaksi, vaikka sen ansaitsisi. Kaapista pitää tulla itse.
Sarjakuva ei oikeasti kiinnosta suurta yleisöä missään, paitsi Aasiassa. Ranskassa ja Yhdysvalloissa on isommat sarjakuvamarkkinat, mutta ei se sielläkään pärjää kirjallisuudelle ja elokuvalle sen paremmin kuin täälläkään. Ja meillähän se pärjää aika hyvin. Silti parannettavaa on, koko maailmassa.
Jysäyksen kaltaiselle upealle yritykselle ei tullut tukea edes sarjakuvaväeltä.
Tavalliset ihmiset ostavat sitä mitä lukevat, ja pitävät erilaisista sarjakuvista. Silti jotkut jopa ostivat Jysäystä ihan vaan tukeakseen julkaisua. Sekään ei riittänyt. Ehkä tässä vaiheessa olisi syytä palata Kirjavälitys ja Suomalainen kirjakauppa-ketjuun.
Sarjakuvakenttä ei ole homogeeninen yhteisö jossa on "sisäpiiri" ja "ulkopiiri", eikä "sisäpiiriltä" tule käskyjä jättää Jysäys ostamatta tai että Puupäähattua ei saa antaa sille tai sille.
Sarjakuvaseuran hallitukseen kuuluu junnuja, joilta puuttuu valtavasti yleissivistystä… mutta nyt menee ohi aiheen.
Suomen Sarjakuvaseuran vuosikokouksista ilmoitetaan julkisesti, myös Kvaakissa, ja kaikki ovat sinne tervetulleita yleissivistyksestä tai sivistymättömyydestä huolimatta, mutta silti sinne ei tule kuin kourallinen porukkaa. Tervetuloa!
Muihin kysymyksiin taitaakin olla jo vastattu.
