Etsitään piirtäjää kirjan kansikuvalle! (Vanhentunut!)

[Nibs]

Tervehdys.

Tämä ilmoitus on vanhentunut!
Olen saanut tarpeeksi piirtäjäehdokkaita.

Kiitos kaikille!

-Nibs

[Doc Lomapäivä]

Aion painattaa tarinani kirjaksi omakustanteisesti ja teen sen aikaisintaan ensi vuoden (2008) alkupuolella, jos tarinani on silloin valmis. Siinä vaiheessa se siis myös julkaistaan kauppoihin myytäväksi.

Eli kyllä, kirja tavoittelisi kaupallista voittoa, mutta tietenkään mitään varmuutta ei voittojen tulosta ole. Toivon mukaan saisin edes omakustannepainatuksessa maksamani summan takaisin myyntituloilla.

Oletko ihan varma tästä projektista? J.M. Barrie on kyllä kuollut 1937 jolloin hänen tuotantonsa periaatteessa tulee vapaasti käytettäväksi 2007, mutta oikeuksien omistaja on nykyisin Disney, ja Disneyllä on yleensä ollut sanansa sanottavana omien hahmojensa lainauksiin. Varsinkin kun viittaat tarinan pohjaavan vuoden 2003 elokuvaan. Toisekseen alkuperäisteos on ilmestynyt 2002 suomeksi Art Housen kustantamana (kansi Petri Hiltunen).

[keijoahlqvist]

Jos alkuperäinen teos ja siitä tehty elokuva ovat innoittajana, voiko ongelmia tulla? Kysymys ei liene satiirista, mutta voiko vedota siihen että käyttää alkuperäistä aiheena? No, Jokinen osaisi arvioida.

[Nibs]

Miten niin Disney? Ehkä USA:ssa, mutta Eurooppa on aivan eri asia.

Minun WSOY:ltä saamani tiedon mukaan J.M. Barrien  tekijänoikeuksia Euroopassa hallinnoi tällä hetkellä Great Ormond Street Hospital (Children'sCharity), jolle Barrie lahjoitti kaikki Peter Panin tekijänoikeudet vuonna 1907.

Meilasin tuon lastensairaalan Peter Panin copyright-asioista kyselyjä vastaanottavaan osoitteeseen ja sieltä vastattiin, että 31.12.2007 heidän tekijänoikeutensa Peter Paniin raukeaa, jolloin Peter Panin alkuperäistarina ja hahmot ovat kenen tahansa vapaasti käytettävissä läpi Euroopan Unionin. Ne on jo vapaita vaikka missä Euroopan ulkopuolella - vain USA:ssa eivät ole, eivätkä tule olemaankaan vielä vuosikymmeniin.

Samalla minulle sanottiin, että näin ollen, tuon päivämäärän jälkeen - niin kauan kuin minulla ei ole aikeita julkaista kirjaani USA:ssa, minulla on vapaus käyttää alkuperäistarinaa -ja hahmoja kirjassani.
(Ja minähän aion julkaista tämän vain Suomessa.)

Tulin kyllä tänään juu miettineeksi tuota, kuinka paljon voin tuohon 2003 vuden elokuvaan kirjassani viitata huoletta ja olenkin nyt kysynyt siitä tuolta samaiselta ihmiseltä.

Tuntuisi kyllä näin pienen asiasta liiemmin tietämättömän aivoin ajatellen oudolta, jos elokuvantekijöillä olisi tekijänoikeudet hahmoja näytelleiden ihmsiten ulkonäköihin.

Ja mitä tarinassa käyttämieni flashback-kohtausten dialogeihin tulee, niistä suurin osa lienee myös alkup.kirjassa ja sellaisia joita ei ole, voin olla käyttämättä.

Sitten on toki se, että miten voin viitata elokuvassa tapahtuneisiin kohtauksiin, jos ne menevät siinä erilailla kuin alkup.kirjassa.

Mutta olen tosiaan kysynyt tästä kaikesta nyt tälähetkellä Euroopassa ko. aiheen tekijänoikeuksien hallitsijalta ja odottelen vastausta. Sen mukaan sitten kirjoitan kirjaani - joko viitaten 2003-vuoden elokuvaan enemmän tai vähemmän tai jos tarve vaatii, en ollenkaan.

Se on kuitenkin varmaa, että 1.1.2008 lähtien minulla on täysi vapaus käyttää kirjassani alkuperäistä Peter Panin tarinaa ja hahmoja ja julkaista kirjani myyntiin - niin kauan, kun sitä ei julkaista USA:ssa.

Jos en saa viitata 2003-vuuoden elokuvaan ilman tekijänoikeuslupia niin sitten minua ketuttaa kuin pientä oravaa, mutta ei se ole este eikä edes hidaste. Pääasia on, että saan käyttää alkuperäistä tarinaa ja hahmoja. Sitpaitsi 2003 vuoden elokuva on alkup. kirjalle uskollisin, eli tuskinpa se mahdollinen este elokuvaan viittaamiseen mun halujeni toteutusta liiemmin rajoittaisi.

[Rami Rautkorpi]

Sitten on toki se, että miten voin viitata elokuvassa tapahtuneisiin kohtauksiin, jos ne menevät siinä erilailla kuin alkup.kirjassa.

Et mitenkään.  Elokuva on erillinen teos, jonka tekijänoikeudet eivät tule raukeamaan vielä pitkään aikaan (jos ikinä, tällä menolla). Aika ryhtyä oravaksi.

Tuntuisi kyllä näin pienen asiasta liiemmin tietämättömän aivoin ajatellen oudolta, jos elokuvantekijöillä olisi tekijänoikeudet hahmoja näytelleiden ihmsiten ulkonäköihin.

Ei olekaan. Mutta hahmojen puvustus ja maskeeraus sekä heistä tuotettu kuvamateriaali ovat kuitenkin osa teosta, joten niiden kopioiminen loukkaa elokuvan tekijänoikeuksia. Mikäli kansitaiteilijasi säilyttää ainoastaan näyttelijöiden kasvonpiirteet, ja muut yksityiskohdat on muutettu siten, että ne ovat johdettavissa suoraan alkuperäisteoksesta eikä elokuvatulkinnasta, tällöin saattaisitte päästä ns. kuin koira veräjästä. En kuitenkaan suosittele kokeilemaan. Periaatteessa näyttelijöilläkin on oikeus määrätä omien näköisyyksiensä käytöstä.

[keijoahlqvist]

Periaatteessa näyttelijöilläkin on oikeus määrätä omien näköisyyksiensä käytöstä.

Ei ole.

[Nibs]

Et mitenkään.  Elokuva on erillinen teos, jonka tekijänoikeudet eivät tule raukeamaan vielä pitkään aikaan (jos ikinä, tällä menolla). Aika ryhtyä oravaksi.

Niin arvelinkin. Pitänee lukea Barrien kirja uudestaan, jotten vahingossakaan tee jotain väärin. Tai sitten yritän kerjätä ne tekijänoikeudet Disneyltä tai kuka ikinä ne tuon elokuvan tapauksessa omistaa...

Ei olekaan. Mutta hahmojen puvustus ja maskeeraus sekä heistä tuotettu kuvamateriaali ovat kuitenkin osa teosta, joten niiden kopioiminen loukkaa elokuvan tekijänoikeuksia. Mikäli kansitaiteilijasi säilyttää ainoastaan näyttelijöiden kasvonpiirteet, ja muut yksityiskohdat on muutettu siten, että ne ovat johdettavissa suoraan alkuperäisteoksesta eikä elokuvatulkinnasta, tällöin saattaisitte päästä ns. kuin koira veräjästä. En kuitenkaan suosittele kokeilemaan. Periaatteessa näyttelijöilläkin on oikeus määrätä omien näköisyyksiensä käytöstä.

Minulla ei ole mitään intressejä käyttää/viitata kirjassani elokuvan hahmojen puvustusta, maskeerausta eikä etenkään kuvamateriaalia.
Vain näyttelijöiden ulkonäköjä kerronnallisessa tekstimuodossa, ja kuten joku tuossa jo sanoikin, eipä taida ihmisellä olla oikeuksia määrätä saako jku piirtä hänestä kirjan kanteen näköiskuvan. Se kuitenkin on vain piirretty kuva, joka yrittää näyttää esikuvaltaan/malliltaan enemmän tai vähemmän onnistuneesti, eikä varsinaisesti kuva ko. ihmisestä.

Mutta uskoisin saavani tähänkin valaistusta sen lastensairaalan tekijänoikeustyypiltä.Toivon mukaan maanantaina. Tulen tänne sitten kertomaan mitä siellä sanottiin näistä elokuvaliittoisista ja ulkonäköliittoisista asioista.

[Rami Rautkorpi]

Ei ole.

Ensinnäkin, konteksti on kaikki kaikessa. Tarkoitin näköisyyden käyttämistä kaupallisen tuotteen markkinoinnissa. Tämän selvennyksen jälkeenkin joudumme tietysti kysymään, kenen periaatteista puhumme. Sinulla on luonnollisesti omat periaatteesi.

Minun periaatteideni itsestäänselvyydestä huolimatta osoittautuikin hieman vaikeaksi selvittää, miten esimerkiksi oman maamme lainsäädäntö suhtautuu asiaan. Olen päätynyt siteeraamaan besserwisserien besserwisseriä, Jukka Korpelaa.

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/4.3.html

Yleisesti voidaan nykyaikaisen ihmisoikeusajattelun pohjalta lähteä siitä, että ihmisellä on oikeus omaan kuvaansa osana persoonallisuusoikeuksia, tekijänoikeudesta riippumatta. Tälle ei ole helppoa löytää selvää ilmaisua positiivisesta oikeudesta (voimassaolevan lain nimenomaisista säädöksistä ja niiden vakiintuneesta tulkinnasta), mutta yleissuuntaus on selvästi kohti persoonallisuusoikeuksien korostamista.

Esimerkiksi Korkeimman oikeuden ratkaisuun KKO:1982-II-36 sisältyy seuraava:

    B oli – – käyttänyt A:n kuvaa hyväkseen matkailuelinkeinon edistämistä tarkoittavassa tiedotustoiminnassaan näyttämättä, että A olisi siihen suostunut. Kuvan sanotunlaisesta luvattomasta käyttämisestä B oli velvollinen maksamaan A:lle korvausta – –

Tapauksessa ei katsottu yksityiselämää loukatun, mutta sen mukaan kuvan käyttö olisi silti edellyttänyt suostumusta. Päätöksestä oli kaksi jäsentä eri mieltä. Heidän lausunnoistaan siteerataan tässä osa siksi, että se valaisee sitä, miltä pohjalta kuvan julkaisemisen oikeutta voidaan tarkastella. Kyse on siis vähemmistöön jääneiden lausunnosta, mutta toisaalta KKO:n sellaisten jäsenten, jotka kyseisessä yksittäistapauksessa olisivat tulkinneet yksityisyyden suojaa suppeammin kuin päätöksessä tehtiin:

    KKO katsonee, ettei tunnistettavissa olevan henkilön kuvaa saa ilman hänen suostumustaan käyttää siten, että hän kuvan käyttämisen kautta kytkeytyy tuotteeseen, asiaan ja aatteeseen. Jos kysymyksessä on esimerkiksi selvä kaupallinen mainos tai voimakkaasti kantaa ottanut aate, on henkilön kuvan käyttämisessä ilman hänen suostumustaan [oltava] olevan erityisen varovainen. Periaatteessa ei liene hyväksyttävää julkaista yksittäistä tunnistettavissa olevaa henkilöä koskevaa kuvaa yhdistettynä tällaiseen mainontaan tai aatteeseen. Toisaalta ei liene hyväksyttävää julkaista selvästi henkilöllisyyden paljastavaa kuvaa, kuten lähietäisyydeltä otettua kasvokuvaa, suhteellisen värittömän tai yleishyödyllisenkään asian yhteydessä.

    Tässä tapauksessa ei ole kysymys varsinaisesta kaupallisesta mainonnasta vaan kansantaloudellisesti merkittävän elinkeinohaaran edistämisestä. Esitteissä julkaistu A:n kuva on otettu sivusta ja siten, ettei A kuvan perustella ole todennäköisesti tullut juuri kenenkään häntä aiemmin tuntemattoman tunnistettavaksi henkilöksi. A:ta esittävän kuvan sommittelu on myös sellainen, etteivät A:n kasvot nouse kuvasta hallitsevasti esille. Kuvan liittyminen esitteen muihin talvista Suomea esittäviin kuviin vähentää myös A:n henkilöllisyyden merkitystä.

Sisällytin vähemmistölausunnon, koska on hyvä panna merkille, millä seikoilla puollettiin suppeampaa tulkintaa yksityisyyden suojasta tuossa tapauksessa. Nibsin kirjan kannen tapaus olisi jokseenkin täysin päinvastainen. Kyseessä olisi a) kaupallinen mainonta, b) henkilöt kuvattaisiin tunnistettavasti, c) sommittelussa kasvot nousisivat hallitsevasti esille (no, ehkä oletan liikaa, mutta eihän niistä muuten mitään iloa olisi!) sekä d) henkilöllisyyden merkitys (ne tyypit, jotka esiintyivät Peter Pan -leffassa) olisi oleellinen.

Tietenkään "kuva" ja "näköisyys" eivät ole sama asia. Jos ylläolevassa käsittelyssä "kuva" tulkitaan yksinomaan fotograafisesti tuotetuksi kuvaksi henkilöstä, sitten voimme tehdä mitä lystäämme ja kissat ja koirat elävät yhdessä, mutta itse tulkitsen kuvan voivan olla myös muilla tekniikoilla tuotettu, jolloin näköisyys on se kriteeri, jolla kuvan voidaan todeta olevan kuva juuri kyseisestä henkilöstä. Tällöin ylläoleva käsittely on relevantti, ja pidän kiinni periaatteistani.

[Nibs]

Ok, nyt on tekijnoikeusasiat varmistuneet novellini suhteen ja en lupia erikseen tarvitse leffantekijöiltä, eli kaupallisuus novellini suhteen riippuu sitten vain siitä, löydänkö kustantajan ja julkaisijan. Sitä katson oikein tarkasti sitten, kun novellini on valmis, vaikka olenkin jo nyt tunnustellut eri kustantajuia.

Ja lisäsin tuohon alkuperäisviestiini myös, että toivon kansikuvaehdotusten olevan käsin piirrettyjä/maalattuja.