Tintti

[Secos-Bill]

Tintin on itseasiassa tavallinen ranskalainen kutsumanimi, joka on tehty ottamalla nimen painollinen tavu ja kahdentamalla se ( esim Akun Ankan veljenpojilla on Ranskassa kaikilla sellainen:  Fifi - Philippe, Riri - Henri, Loulou - Louis )

Tässä tapauksessa kyseinen nimi on Martin. Voi tietysti olla sukunimikin tai jopa molemmat...

[hdc]

Jo tai Jojo ovat lukuisat Jo-alkuiset nimet, miehennimenä yleensä Joseph.

(Joseph ja Josette voisi olla hyvä nimipari sisaruksille)

[Timo Ronkainen]

Nuori reportteri Masa seikkailee ystävänsä kapteeni Koljan kanssa.

Timo

[Lurker]

YouTuben Sapristi-sarja, auf deutsch.

Sapristi! - Tintinologische Betrachtungen (zu Tim und Struppi)



Mitä tintinologia on suomeksi? Tinttitiede?

[X-men]

Jos se käännetään niin sitten Tinttinologia.

[Gothicus]

Siksipä kuulennoilla oli paitsi erityisruokaa myös erillinen ulosteenkeräysyksikkö, eli vaippa.

Avaruusasemaolosuhteissa kakkia ei kuitenkaan pukerreta vaippaan, vaan toimitusta varten on olemassa omat fasiliteetit. Toimitus asemalla eroaa meille tutusta sessiosta siten, että painottomuudesta johtuen avaruusvessassa ei ole perinteistä pönttöä, vaan oloa keventää eräänlainen imuri. Houston, I have a problem... Sluuuuuurps...röyh... ja sinne meni. Houston, problem solved... for now.   

[Toni]

Hulppeaa!

Lehtimies Tintti seikkailee jälleen Tähtivaeltajablogissa:

https://tahtivaeltajablogi.com/2018/11/01/sarjakuvat-tintti-kongossa-tintti-amerikoissa/

Vaikea on uskoa, että joskus on Tinteissä tällaistakin nähty ja tehty!

[Reijo Valta]

Reilut viikko sitten aloin ihmetellä mikä tämä Lehtimies Tintin seikkailuja -sarja oikeastaan on. Noissa viimeisissä kun sanottiin niiden olevan faksimilejä kolmansista painoksista.

Kävi ilmi, että kyseessä on Castermanin ns. "vuoden 1938 sarja" (joskin osa ilmestyi jo vuoden 1937 puolella). Joistakin alppareista se tarkoittaa faksimileä "alkuperäislaitoksesta", mutta suurimmasta osasta ei.

Tässä vaiheessa Hergé oli jo hylännyt Neuvostojen maan nuoruuden työnä eikä sitä viralliseen Tintti-albumisarjaan enää otettu.

Ranskaksi tämä mustavalkosarja julkaistiin uudelleen vuonna 2010. Tintin Passion -sivuilla on tarkat tiedot eri painoksista

[E. Miranda]

Akille ja Helille tarjottiin huutokauppaan Tintti-sivua Auringon temppeli -tarinasta. Ei tietenkään mikään originaali, mutta aika komea kookas painotuote näytti kuitenkin olevan kyseessä. Eivät ottaneet myyntiin. Dommage!

[VesaH]

Reilut viikko sitten aloin ihmetellä mikä tämä Lehtimies Tintin seikkailuja -sarja oikeastaan on. Noissa viimeisissä kun sanottiin niiden olevan faksimilejä kolmansista painoksista.

Kävi ilmi, että kyseessä on Castermanin ns. "vuoden 1938 sarja" (joskin osa ilmestyi jo vuoden 1937 puolella). Joistakin alppareista se tarkoittaa faksimileä "alkuperäislaitoksesta", mutta suurimmasta osasta ei.

Tässä vaiheessa Hergé oli jo hylännyt Neuvostojen maan nuoruuden työnä eikä sitä viralliseen Tintti-albumisarjaan enää otettu.

Ranskaksi tämä mustavalkosarja julkaistiin uudelleen vuonna 2010. Tintin Passion -sivuilla on tarkat tiedot eri painoksista

Hergen sanotaan joskus vältelleen Neuvostojen maan uusintapainosta, koska pelkäsi vasemmistoa toisen maailmansodan jälkeisinä aikoina. Mutta ei se sitten ollutkaan niin.

[VesaH]

Tintti Kongossa ei sitten ollut kömpelö ja lapsellinen? En ole pitkään aikaan lukenut Tintti neuvostojen maassa -albumia, mutta muistaakseni se ei ole rasistinen venäläisiä kohtaan, vaan ainoastaan poliittista satiiria.

[DanyB]

Neuvostojen maa on kömpelö aikansa lapsi, kopioitu Moskova ilman huntua -kirjasta, ja lapsellinen nuoruudentyö.

Ei Hergé halunnut sellaista ihmisten ilmoille enää myöhemmin.

Ralf König sanoi myös joskus että häntä hävettää nuoruudentyönsä koska ne ovat niin surkeita. Nyt ne on kuitenkin julkaistu saksaksi osana complete-laitosta.

Moskova ilman huntija -kirjaa käytettiin Hergen sarjakuvatyön pohjamateriaalina työnantajansa pyynnöstä, eikä minkään kirjan käyttäminen sarjakuvan pohjana ole sama asia kuin suora kopioiminen. Kirjaa ei voi edes kopioida sarjakuvaksi, vaan sitä on väkisin pakko muuttaa ja muokata. Herge on myös itse myöntänyt, joten asiaa ei ole salattu. Sen sijaan MIH:n käyttäminen sarjakuvan pohjamateriaalina on nykypäivästä katsottuna kyseenalaista, vaikka omassa kontekstissaan ymmärrettävää. Lisäksi Neuvostojen maassa oli vahvasti poliittinen kertomus, minkä takia Herge ei sitä ymmärtääkseni enää halunnut julkaostavan sillä maailmantilanne ja poliittinen olmapiiri oli muuttunut. Jää siis mietityttämään, että millainen olisi ollut uudelleen piirretty versio tästä. Olisiko Herge korjannut stereotypioita, paikannut virheitä, poistanut poliittisuutta, vaihtanut maan Borduriaan jne?

[VesaK]

Tintti Kongossa ei sitten ollut kömpelö ja lapsellinen? En ole pitkään aikaan lukenut Tintti neuvostojen maassa -albumia, mutta muistaakseni se ei ole rasistinen venäläisiä kohtaan, vaan ainoastaan poliittista satiiria.

Joseph Douillet: Moscou Sans Voiles: Neuf Ans de Travail Aux Pays Des Soviets (1928) suomennettiin tuoreeltaan, Tintti-versio sai odottaa 60 vuotta. "Hunnuton Moskova" oli Hergén ainoa lähdeteos, ja hän otti siitä kaikki bolsevikkien tuoman turmion kuvaukset. Paitsi jostakin syystä ei sukupuolimoraalin rappiota kuvailevia kohtia.
Belgian konsuli Douillet oli tottunut tietynlaiseen diplomaattikohteluun tsaarinvallan aikana. Dolle järkyttyi, kun bolseviikit eivät ottaneet kuuleviin korviinsa hänen kyselyjään koska jokaviikkoiset hanhenmaksa-samppanjakekkerit jatkuvat vallankumouksen jälkeen? Uudet isännät heittivät Douilletin tyrmään ja sitten karkottivat Neuvostojen maasta. Tapahtuneen aiheuttamat tunnetilat ovat aistittavissa Hunnuttomassa Moskovassa.
Hergéä alkoi ilmeisesti viistottaa myöhemmin koko Douillet, kun partiopojan maailmankuva oli laajentunut ja Georges alkoi tuntea vetoa vasemmistolaisuuteen. Ks. Sininen lootus ja "Poldavian konsuli". Siksi hän jätti Neuvostojen maan hyllylle.

Tintti Kongossa on paljon heikompi opus sekä juonen että piirroksen kannalta. Siinä Hergén käsikirjoitus muodostui ystävällisten lähetyssaarnaajasetien kertomuksista. Nämä kuvailivat, kuinka ihanan aitoja mutta lapsellisia Kongon alkuperäisasukkaat ovat. Hergé ei tiennyt Afrikasta hevon kukkua, maisemat hän piirsi valokuvista ja eläimistön tutkimiseen riittivät luonnontieteen kirjat ja ehkä Brysselin eläintarha. "Kongossa" on selvästi rotaistu kiireessä muutama sivu kerrallaan, eikä lopputulosta kauheasti siloiteltu ennen kuin tarina koottiin albumiksi.

[Reima Mäkinen]

Hergé ei tiennyt Afrikasta hevon kukkua, maisemat hän piirsi valokuvista ja eläimistön tutkimiseen riittivät luonnontieteen kirjat ja ehkä Brysselin eläintarha.

Tuli mieleen, että luulisi Brysselissä jo tuohon aikaan pyörineen ainakin joitain kongolaisia. Museovierailut ja syvempi kiinnostus etnisiin juttuihin alkoi Hergéllä kuitenkin vasta kiinalaisen ystävän myötä ja Sinisen lootuksen jälkeen. Niinku tiedetään. Selkeästihän siinä vaiheessa  hän myös alkoi miettiä juttujaan muunakin kuin pelkkänä lasten viihteenä, viattomana seikkailuna, koheltamisena eksoottisissa paikoissa. Eiköhän Neuvostoliitto-, Kongo- ja Amerikka -juttujen analyysiksi riitä kun toteaa että ympäristöllä ja sattumalla oli aika paljon vaikutusta siihen mitä paperille päätyi. Varmaan Hergeäkin kiinnosti siinä vaiheessa vielä esimerkiksi oman piirustustaidon hiominen sekä muut leipätyöt enemmän kuin syvällinen tarinoiden pohdiskelu.

[Timo Ronkainen]

Jos muutamaa keskisen Wuroopan maata ei lasketa, niin laajemmalti Herge matkusteli maailmalla vasta 1970-luvun alussa.

Timo