Tintti

[Darth Mika]

Voihan se olla noinkin. Ehkä kannattaisi kuitenkin soittaa suoraan niihin myymälöihin jotka näyttävät vihreää. Esim Heinola, Kuopio, Turku jne. Itselläni ollut kanssa hankaluuksia löytää kirjoja Suomalaisesta kun olen jättänyt etsimisen myyjän harteille. Uskaltaisin edelleen väittää että vihreä merkki kertoo saatavuuden myymälässä. Toivottavasti löydät 1. painoksen. Upeita kirjoja.

No jos huomenna yrittäis vielä tätäkin oljenkortta. Epäilen kylläkin.

[Czaba]

Kävin tänään iltapäivällä Kokkolan Suomalaisessa kirjakaupassa ja siellä ainakin oli molemmat mustavalkoversiot hyllyssä.

[Darth Mika]

Pitkin hampain oli tilattava Imatran suomalaisesta toi Lohjennut korva.
Tulee postiennakolla ja myyjä lupasi pehmustaa sen kirjan tosi hyvin, ettei postin ninjat pääse sitä rikkomaan.

Nyt pelottaa kauhiasti, että missä kunnossa se tulee Postin läpi.

Pakko oli postin kautta toi tilata, kun ei sitä täällä pääkaupunkiseudulla ole missään. Suomalaisella ei ole enää kappojen välistä tavaran toimitusta...siinnäkin näköjään on ruvettu säästämään. Olisin mielellään tilannut sen muuten tonne Kannemäen Kaareen ja tarkastanut sen kaupassa, että onko kirja kunnossa.

Kun seuraavat numerot tulee, niin meen kyllä heti ostamaan, etteivät lopu kesken.

[dunkha]

Öh, mikä vika postissa on? Kyllä itse ainakin siihen vielä luotan eikä ole pelottanut missä kunnossa kirja tulee perille.

[Timo Ronkainen]

Harvoin on posti mulla tuhonnu mitään, mutta toki joskus joku kolhu tai repsu on ollut. Vain kerran todella lähes täystuho. Ei se tietysti sillon huvita. Täällä on ketju Kokemuksia Suomen postista. Kauhujuttuja joukossa.

Timo

[Illodiini]

Öh, mikä vika postissa on? Kyllä itse ainakin siihen vielä luotan eikä ole pelottanut missä kunnossa kirja tulee perille.

Komppaan, ei ole juuri kunnon puolesta ongelmia ollut, joskus johonkin maailmalla ulkomailta tilattu kadonnut. Siis jos pakattu asiallisesti.

[Darth Mika]

En tiiä onko mulla huonoa tuuria vai mitä, mutta aika monesti on tullut hittiä mun paketteihin. Sit joitakin kirjeitä on hukkunut ja yksi kirje meni veljen sijasta sen siskolle, joka asui ihan toisessa osoitteessa, kylläkin samassa kaupungiosassa.
Yksi paketti, jonka lähetin ulkomaille...hävisi kokonaan matkalla.

Kyllä multa on luotto mennyt postiin tyystin. Siksi yritänkin ostaa kaiken kirjakaupoista, kivijalkakaupoista. Siellä saa juurikin sitä mitä haluaa, eikä postin ninjat pääse niihin käsiksi.

[Timo Ronkainen]

Postihan se on kyllä ne kirjat kirjakauppoihinkin toimittanut...

Timo

[Darth Mika]

Postihan se on kyllä ne kirjat kirjakauppoihinkin toimittanut...

Timo

Joo mut kaupan hyllyyn ei laiteta postin rikkomia.
Mut ei jatketa tätä enempää...ainakaan tässä osiossa!
Pääasia, että saan ton harvinaiseksikin osoittautuneen mustavalko Tintin.

[Darth Mika]

No niin tänään toivat mulle kotiovelle tuon  "Lohjennut korva"  kirjan ja oli ihan kunnossa...hyvin pakattu.

Paljonhan tässä on uusia ruutuja, mitä ei tuossa Otavan vuoden 1974 Särkyneessä Korvassa ole.

Yksi kohta pani merkille näin heti alussa. Siinä Tintti ottaa kirjahyllystä kirjan Matkoja Amerikoista (Ch J. Walkerss) 1853.

Tässä värillisessä versiossa kirjan nimi on Tutkimusmatkoja Amerikkaan ja vuosiluku olikin 1875. Tekijä Ch J. Walker

Googlasin tuon ja kirjahan on kaiken käsityksen mukaan Voyages Aux Ameriques. Tuon nimisiä kirjoja kai on oikeastikin julkaistu.
Minua vaan kiinnostaa, että miksi vuosiluku on eri näissä kahdessa versiossa...onko siihen joku syy. Kirjan kirjailijankin nimi on hieman eri, mutta en löytänyt sille mitään oikeaa henkilöä. Netissä oli kylläkin arveluja mistä tuo nimi olisi johdettu.

Kyllä nää mustavalko-Tintit on ihan parhautta. Iso kiitos Otavalle, että vihdoinkin saatiin nämä myös Suomeen. Olisi vaan pitänyt julkaista jo 40 vuotta sitten, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

[Timo Ronkainen]

Yksi kohta pani merkille näin heti alussa.
Minua vaan kiinnostaa, että miksi vuosiluku on eri näissä kahdessa versiossa...onko siihen joku syy.

Piti ihan katsoa Farrin kirjasta, mutta ei siellä vuosilukuasiasta sen kummempaa sanottu, saman kirjan eri painoksena Farr sitä piti.

Olisi vaan pitänyt julkaista jo 40 vuotta sitten,

Niin, tai miksi ei ihan tuoreeltaan 1930-luvun lopulla.

Timo

[dunkha]

Onko mustavalkoisten ja värillisten Tinttien tarinoissa eroa? Vai ovatko erot lähinnä juuri yksityiskohdissa (ja tietysti väreissä)?

[Darth Mika]

Onko mustavalkoisten ja värillisten Tinttien tarinoissa eroa? Vai ovatko erot lähinnä juuri yksityiskohdissa (ja tietysti väreissä)?

Siis perustaltaan samanlaiset, mutta mustavalko Tinteissä on siellä täällä lisäruutuja. On myös niinkin, että värillisessä versiossa on muutama hassu ruutu lisää piirrettynä. Sit on noita kosmeettisia muutoksia.

Lohjenneen korvan ihan alussa on kylläkin iso kohtaus, jota ei värillisessä ole. Siinä Tintti nukkuu ja yhtäkkiä ovi avautuu ja oven takaa tulee Arumbaya, joka ampuu Tinttiä sinko-putki aseella myrkkynuolen niskaan...se olikin unta, johon Tintti herää. Siinä on siis 8 ruutua sarjakuvaa.

Myös jotkut tekstit ovat hieman erilaisia puhekuplissa ja kaikenlaisissa kirjeissä ja plakaateissa. On myös Hergen omia kommentteja sivun alalaidassa.
Löytyy myös 4 isoa väritettyä kuvaa, jotka taitavat olla Le Petit Vingtieme-lehden kansikuvia. Kannattaa ehdottomasti tutustua näihin mustavalko-Tintteihin...aivan mahtavia.

[Darth Mika]

Niin, tai miksi ei ihan tuoreeltaan 1930-luvun lopulla.
Timo

Tintti 30-luvun lopulla Suomessa olisi ollut ehkä vähän ennenaikaista. Suomihan vasta totutteli tähän uuteen sarjakuva ilmaisumuotoon.
Olihan meillä painettu jo silloin Ankka Lampinen, joitakin Mikki Hiiri sarjakuvia, Vihtori ja Klaaraa, Kalle Viskaria, Matti Mainio ja Jussi Juonio, Rymy Eetua jne.
Suomalaiset taisivat lukea silloin vasta sarjakuvansa sanomalehdistä ja aikakausilehdistä.

Vasta 50-luvulla sarjakuvat rynnistivät laajalla alalla myös tänne Suomeen.

Tinttihän oli meillä piipahtanut Uuden kuvalehden sivuilla jo 1955 (Yksisarvisen salaisuus), myöhemmin Uusi Radiolehti 1955-1956.
Silloin Tintti olisi voinut ehkä tulla albumi-muodossa myös tänne Suomeen.

[JJalonen]

Olisi todennäköisesti arvokkain keräilyharvinaisuus täällä, jos joku olisi 1930-luvun alussa julkaissut Neuvostojen maassa -albumin suomeksi. Tuon ajan henkeenhän alppari olisi sopinut paremmin kuin hienosti.