Ensinnäkin runsaasti kiitoksia kaikista kommenteista. Täällä saa varmuudella sarjakuvilleen koko laajan inthernetin parasta ja asiantuntevinta kritiikkiä.
Paljon olette sanoneet sellaista, joka on pistänyt miettimään asioita uudestaan. Mutta kertoilisin kuitenkin mielelläni ensin, sanotaanko, "lähtökohdista" tähän sarjakuvaan.
Olen vuosikausia pyrkinyt tekemään tarkkaa jälkeä. Viimeiseen asti huolellista viivaa, joka menee täsmälleen siitä mistä haluan, sellaisena kuin haluan. Noin vuosi sitten sisäistin sen tosiasian, että olin rakentanut itselleni vankilan kaikista niistä hienoista ja herkistä viivoista.
Sarjakuvat olivat kiinnostaneet aina, mutta niiden tekeminen kaatui aina suunnattomaan itsekritiikkiin ja yritykseen tehdä ruudut yhtä täsmällisesti kuin muutkin piirustukseni.
Esimerkkejä vuodelta 2004:
http://www.deviantart.com/deviation/11885709/http://www.deviantart.com/deviation/11883864/Tämä tyyli, jota Sanat edustaa, maistuu juuri niin makealta kuin hunaja tai vapaus! Sanat on niin erilainen ennenkaikkea sen asenteen takia, jolla sitä tein. Viiva voi olla myös rouheaa ja rullaavaa, paksua siinä missä hienoakin.
Minulla oli hauskaa sitä tehdessäni, enkä varsinkaan tahtonut ryhtyä stressaamaan keitaan lehdyköiden kanssa. Koen sarjakuvani vahvasti henkilövetoiseksi, pääasiassa varmaan sen takia, että minulla on päässäni Suuri Juonikuvio, josta Sanat on vain pieni osa. Sitä heijastaa myös 'heebojen' tarkempi piirrosjälki. Tietysti se heijastaa myös sitä, että on mukavampi tehdä sitä mitä osaa. Tässä tapauksessa ihmistä.
En tiedä, kuten Hazart sanoi, minusta tuntuu, että tarina on mielekiintoisempi kun se jättää tilaa lukijan tulkinnalle ja mielikuvitukselle, herättää hänen mielenkiintonsa siihen mitä kaikkea tarina kertoo rivien välissä ja niiden ulkopuolella. Ehjä, omassa piirissään toimiva sarjakuva on omalla tavallaan hyvä, mutta tälläinen avoimuuskin toimii. Varsinkaan kun mahdollinen jatko Sanoille ei ole lainkaan poissuljettu vaihtoehto.
Työvaiheet menivät jokseenkin näin. Ensin kirjoitin tarinan pieneen juttukirjaan, jonne kirjoittelen kaikkea mahdollista ideoista kokonaisiin tarinoihin. Kirjoitan yleensä ensin englanniksi ja käännän tekstin sitten suomeksi samalla tekstiä tehostaen ja sisältöä muokaten.
Kun olin käsitellyt juonikuvion, luonnostelin sivut HB-kynällä cansonin 224 gramman A3-piirustuspaperille. ruudut ja kuplat ensin, sitten ihmishahmot. Taustoille annoin vain marginaalista huomiota. Sen jälkeen tussaus luonnosten päälle enimmäkseen micronin ja DR:n 02 ja 05 tussikynillä. Käytin useissa kohdissa kokeiluluontoisesti sivellintä ja juoksevaa tussia. Se näkyy - eikä edes aina positiivisesti.
Kokonaisuuteen meni aikaa ehkä noin viikko. 1,5 sivua/päivä.
Aion yrittää vielä tuota fantasiakisaa. Joululomalla pitäisi ehtiä tekemään vaikka ja mitä, mutta katsotaan!
Itken onnesta...
