Maxi-Texit & paras Maxi-Tex- äänestys

[Dakota]

Minusta tuntuu,että monia muitakin tarinoita on silputtu. Ortizin  "Luotijunan" lopusta oli taidettu poistaa muutama sivu tilanpuutteen takia. Jotain olennaista voi jäädä pois,kun tarinoita lyhennellään. Tai sitten piirtäjä ei saa mahtumaan juttua ennalta määrättyihin puitteisiin ja tulee kiire.

[Hannu]

Ovathan nekin kiinnostavia, mutta niitä voidaan julkaista muuallakin kuin maxeissa, kuten on jo todettukin. Mutta sellaisia tarinoita, joita on tuntemattomista syistä meillä julkaistu julmastikin leikeltyinä, olisi ihan yhtä kiva saada hyvänä julkaisuna palautettuina kunnolliseen, alkuperäiseen muotoonsa. Vartiaisen sivuilta löytyy seuraavanlaista tietoa raiskatuista tarinoista:

Cheyenne Club (1987) - 2 sivua saksittu pois
Vaarallinen Washington (1989-90) - 8 sivua saksittu
Junarosvot (1990) - 6 sivua saksittu
(Oklahomasta ei ole mainintaa)

Totta, eihän noita ennen julkaisemattomia mikään pakko ole maxeina julkaista, ihan vaan itsekkäästi "kaikki mulle heti nyt" heitto. Mutta ihan määrällisesti ajatellen, niin kyllä edelleenkin olen kiinnostuneempi kokonaan julkaisemattomista (sivuja ainakin 100+) kuin muutamasta puuttuvasta sivusta. Kun hyllyssä on käytännössä kaikki Suomessa ilmestyneet Texit, niin mielipiteeni lienee ymmärrettävä, moneltahan saattavat nuo "silvotutkin" tarinat puuttua kokonaan.. Lisäksi kun nuo ennen julkaisemattomat (siis klassikkoseikkailuiksi nimettävät) ovat jo varsin vanhalta ajalta, niin ymmärrän ettei erityisesti nuorempi lukijapolvi oikein niitä osaa arvostaa.

Mutta enpä valita, tuli mitä tuli, Texin tarjonta on kyllä viime vuosina ollut niin ruhtinaallista ettei paremmasta väliä. Ja vielä kun on tulossa tuo Italo-formaattiinkin siirtyminen! Millähän saataisiin sinne Italiaanojen päähän vähän vauhtia että siirtyisivät 16 numeron vuosivauhtiin? Ja pari maxia vuodessa! Forza! Ja Caramba!

[Janne]

Herää epäilys, että onko tässä ketjussa sotkeuduttu harhapoluille. Eikö noista tulevista erikoisjulkaisuista olisi parempi palaveerata esim ketjussa nimeltä Texin tulevat suuralbumit ym, jonka nimeksi ylläpito voisi muuttaa vaikka Texin tulevat suuralbumit ja mait ym.

Noiden puuttuvien sivujen kohdalla Vartiaisen listaus ei ole lähellekään täydellinen. Tässä on täydellisempi Ernon keräämien tietojen pohjalta (vaikka ei tämäkään tähän ketjuun kuuluisi):

 APACHIEN KAPINA - Tex 1964 / 18 - 1965 / 03

Vuoden 1964 kolmesta viimeisestä numerosta (24, 25, 26) puuttui jokaisen numeron viimeinen sivu. Alkuperäisen italialaisen lehden suomenkielisessä versiossa tämä sivu on korvattu liuska-Texin vuoden 1965 tilauskupongilla.

VERINEN PAALUVARUSTUS - Tex 1958 / 06 - 1958 / 17

Seikkailun alusta puuttuu 96 ensimmäistä sivua. Uusintapainoksessa sivut ovat mukana.

TAIKAKALU - Tex 1965 / 22 - kesken

64 viimeistä sivua puuttuu, koska lehti lakkasi ilmestymästä numeron 27/65 jälkeen. Uusintapainoksessa sivut ovat mukana,

NAVAJON KOSTO - Tex Willer 1971 / 02 - 1971 / 04

Yksi kokonainen sivu puuttuu. Sen pitäisi olla numeron 3/71 viimeisen sivun ja numeron 4/71 ensimmäisen sivun välissä. Uusintapainoksessa puuttuva sivu löytyy numeron 8/84 sivulta 88.

VIHREÄ KUOLEMA - Tex Willer 1971 / 4 - 1971 / 5

Suomenkielisestä seikkailusta puuttuu jatko-osan alkuperäinen aloitusruutu. Tämän tilalla on tekstiruutu, missä on kerrattu edellisen lehden tapahtumat.

PATAÄSSÄ - Tex Willer 1973 / 11 - 1973 / 12

Suomalaisesta versiosta puuttuu lähes puolitoista (normaalikokoista) sivua tarinan alusta.

PÄÄNAHAN METSÄSTÄJÄT - Tex Willer 1976 / 05 - 1976 / 06

Numeron 6/76 sivun 14 rivien 2. ja 3. välistä puuttuu yksi rivi.

AAVIKON HAAMUT - Tex Willer 1976 / 06 - 1976 / 08

Numeron 7/76 sivujen 106 ja 107 välistä puuttuu yksi rivi.

KADONNUT MAAILMA - Tex Willer 1987 / 05 - 1987 / 07

Numerosta 6 / 1987 puuttuu sivu 113. Tilalle on vahingossa painettu numeron 5 vastaava sivu.

CHEYENNE CLUB - Tex Willer 1987 / 13 - 1987 / 16

Suomenkielinen seikkailu on kaksi sivua lyhempi. Kaikki puuttuvat kohdat ovat numerossa 15/87.
- Sivujen 112 ja 113 välistä puuttuu 2 riviä.
- Sivun 113 keskimmäisen rivin molemmilta puolilta puuttuu rivit.1 rivi, 2 rivi
- Sivun 114 ensimmäisen rivin jälkeen puuttuu peräti 2 riviä

SURMAN POLKU - Tex Willer 1989 / 11 - 1989 / 12

Numeron 11/89 sivun 81 2. ja 3. rivin välistä puuttuu yksi rivi. Myöskin sivujen 81 ja 82 välistä puuttuu yksi rivi.

KUOLEMAN NIITTOKONE - Tex Willer 1989 / 12 - 1989 / 14

Numeron 13/89 sivun 81 2. ja 3. rivin välistä puuttuu yksi rivi.

VAARALLINEN WASHINGTON - Tex Willer 1989 / 15 - 1990 / 01

Suomenkielisestä tarinasta puuttuu lähes kahdeksan sivua:

Numeron 16/89 sivujen 80 ja 81 välistä puuttuu yksi rivi.

Numerosta 1/90 puuttuu monta sivua:
- Sivujen 5 ja 6 välistä puuttuu 1 sivu.
- Sivujen 36 ja 37 välistä puuttuu 1 sivu.
- Sivujen 37 ja 38 välistä puuttuu 2 sivua.
- Sivujen 51 ja 52 välistä puuttuu 1 sivu.
- Sivujen 58 ja 59 välistä puuttuu 1 sivu.
- Sivujen 72 ja 73 välistä puuttuu 1 sivu.

JUNAROSVOT - Tex Willer 1990 / 02 - 1990 / 03

Suomenkielisestä lehdestä puuttuu lähes kuusi sivua, kaikki puutteet ovat numerossa 2/90:

- Sivujen 42 ja 43 välistä puuttuu 1 rivi.
- Sivujen 75 ja 76 välistä puuttuu 1 sivu.
- Sivujen 82 ja 83 välistä puuttuu 1 sivu.
- Sivujen 101 ja 102 välistä puuttuu 1 sivu.
- Sivujen 105 ja 106 välistä puuttuu 1 sivu.
- Sivujen 114 ja 115 välistä puuttuu 1 sivu.

OKLAHOMA - Tex Willer 1995 / 5 - 1995 / 7

Suomenkielisestä versiosta puuttuu 8 sivua ja yksi rivi.

Kirjojen 5/95 ja 6/95 välistä puuttuu yksi sivu ja yksi rivi.
Nro:sta 6/95 sivujen 5 ja 6 välistä puuttuu sivu.
Nro:ssa 6/95 sivut 63 ja 64 ovat vaihtaneet paikkaa.
Nro:sta 7/95 sivujen 8 ja 9 välistä puuttuu sivu.
Nro:sta 7/95 sivujen 36 ja 37 välistä puuttuu sivu.
Nro:sta 7/95 sivujen 49 ja 50 välistä puuttuu sivu.
Nro:sta 7/95 sivujen 78 ja 79 välistä puuttuu sivu.
Nro:sta 7/95 sivujen 89 ja 90 välistä puuttuu sivu.
Nro:sta 7/95 sivujen 107 ja 108 välistä puuttuu sivu.

[dingus]

Lueskelin tuossa eilen uusintakierroksen merkeissä "Kalmankalinaa Wyomingin luutarhassa", ja mielestäni siellä on käännöksen kanssa hurjasteltu oikein urakalla. "Mennään minun toimistooni porisemaan" ja muutama muu mielestäni epätexmäinen sutkautus kyllä piristivät muutenkin oikein mukavaa tarinaa.

Silti ääneni parhaasta Maxista sai Läpi lyijytuulen ja luotituiskun. One Alaskan ja Kanadan maisemat vaan komiat, joskus kun tuonne pääsisi.

[Dakota]

Renne Nikupaavolan suomennokset ovat hienoja. Hänen sutkautuksensa ovat värittäneet monta Texiä,eikä niillä varmaankaan aina ole mitään tekemistä alkuperäistekstien kanssa. Yksi  vaikuttavimmista tarinan nimistä lienee mielestäni juuri kyseinen "Kalmankalinaa Wyomingin luutarhassa". Siinä  suomentajan hirtehishuumori kukkii  täydessä kukassa. Hyvä!

[VilleM]

Renne on tehnyt uskomattoman hienoa työtä Texin parissa kaikkina näinä vuosina. Varmaan on värikästä kieltä italialaisissakin laitoksissa, mutta Renne on kyllä loihtinut meille upeat käännökset, joista välittyy hyvin kaikenlaiset kielen eri vivahteet, varsinkin Texin ja Carsonin naljaillessa toisilleen. Tosin tuntuu, että ennen Texin ja Carsonin suukopu oli paljon ruudikkaampaa kuin on ollut tällä vuosituhannella, mutta tämä johtuu varmaan nykykäsikirjoittajista pikemmin kuin suomentajasta. Usein sanotaan, että Aku Ankasta löytyy erinomaiset suomennokset, mutta minä sanoisin että Ankistit eivät ole nähneet läheskään kaikkea. Tex Willerissä kielenkäännös on nimittäin vähintään yhtä laadukasta (ellei parempaakin).

[Dakota]

Olet oikeassa Cheyenne. 80-luvulla oli Texin ja Carsonin välinen naljailu parhaimmillaan. Tuntui,että  Letteri paneutui myös piirtäjän ominaisuudessa tähän puoleen tavallista enemmän. Nyt kun luen vuorotellen 2000-lukua ja 12-26 vuotta vanhempia tarinoita,niin huomaa hyvin miten huumorin osuus ikäänkuin on hiipumaan päin. Bonellin käsikirjoitukset hakkaavat myös mennen tullen nämä uudemmat tarinankertojat,joilla kunnon jutut ovat vähissä.

[Janne]

Renne Nikupaavolan suomennokset ovat hienoja. Hänen sutkautuksensa ovat värittäneet monta Texiä,eikä niillä varmaankaan aina ole mitään tekemistä alkuperäistekstien kanssa. Yksi  vaikuttavimmista tarinan nimistä lienee mielestäni juuri kyseinen "Kalmankalinaa Wyomingin luutarhassa". Siinä  suomentajan hirtehishuumori kukkii  täydessä kukassa. Hyvä!

Asko A. on jossain viestissä kertonut olevansa vastuussa tuosta otsakkeesta, joten osa sutkautuskunniasta myös hänelle.

[Asko AA]

Asko A. on vastuussa tuosta otsakkeesta, joten osa sutkautuskunniasta myös hänelle.

Ja motkautusta myös aiempaa viestiäni lainaten:
"Wyomingissa kalistaan alkuun vajaat sata sivua, jonka jälkeen luiden kalkuttelu siirtyy noin 250 loppusivun rupeamaan Montanan puolelle."

Renne on enimmäkseen toteavan asiallinen otsakkeiden kääntämisessä, mutta joskus myös uljaan runollinen. Esimerkiksi "Sininen takki, punainen sydän" (Il soldato comanche) on minusta hieno nimi albumille.

Suurin osa spesiaalien nimistä menee meikäläisen kontolle, kun noita kansia ja R-esittelyjä täytyy ennakoida kauan ennen käännöksen saamista. Joskus tulee myös sovittua Rennen kanssa etukäteen muokaten. "Meksikon luotijunaa" pidimme molemmat parempana kuin suoraa "Panssarijuna"-suomennosta.

[Dakota]

Kaikenkaikkiaankin Maxien nimet ovat loistavia. Nikupaavolan "sininen takki,punainen sydän" kuuluu eittämättä lyömättömien nimien kastiin. Tulee mieleen jokuset 70-luvun Jerry Cottonit,joiden nimissä oli jotain samankaltaisuutta.

[VilleM]

Kaikenkaikkiaankin Maxien nimet ovat loistavia.

Näin on asian laita. Nuo uljaan runolliset nimet (mm. Läpi lyijytuulen ja luotituiskun, Kalmankalinaa Wyomingin luutarhassa ja Pitkäsarvisten surmanajo) ovat mainioita ja myös tunteita herättäviä. Mutta toisaalta aivan yksinkertaiset ja lyhyet nimetkin voivat olla oikein nasevia ja tehokkaita, kuten Oklahoma, Dodge City ja Rio Hondo osoittavat. Paras nimi on sellainen, joka kuvaa osuvasti tarinaa, mutta on silti hieman salaperäinen eikä paljasta liikaa.

[Mr. Font]

Joo, Renne suomennokset ovat loistavia, mutta Nymanista en tykkää sitten ollenkaan. Ensinnäkin 1800-luvulla käytettyjen mittayksiköiden vaihtaminen nykyisiin potuttaa aina hänen käännöksessään. En oikeen usko että Texiä lukisi koskaan sellainen ihminen joka ei tietäisi paljonko tuuma on senttimetreissä tai maili kilsoissa. Onneksi Renne on säilyttänyt ne. Sitten en myöskään ymmärrä miksi Nyman on kääntänyt replan "sormen verran alemmas" "sentin verran alemmaksi?" jos nyt tuo sormi pitää vaihtaa niin olisi se voinut olla edes tuuma eikä sentti. Uusimmassa Texissä 15/2006 oli Rennen käännöksessä "Tuuman verran alemmas..." miksi molemmat käänjät eivät voi käyttää samaa yksikköä? Sitten he kirjoittavat ihan eri tavalla Apachen. Renne kirjoittaa (niin kuin pitääkin) Apache, kun taas Nyman kirjoittaa Apassi. Tuokin ärsyttää minua. Apassia käytetään Lucky Luken kaltaisissa parodia länkkäreissä, mutta ei nyt sentään Texissä. Renne kirjoittaa onneksi Apache tai Apachi. No... jokaisella mielipiteensä... Storyjen nimet ovat olleet hienoja!
Tietäisikö yli-morisco tai herra toimittaja onko Nyman vakituinen kääntäjä vai pätkätyössä? Havaintoni mukaan Renne kääntää normaalisarjan ja Nyman albumit, klassikot ja Maxit...

[Wade]

Sitten en myöskään ymmärrä miksi Nyman on kääntänyt replan "sormen verran alemmas" "sentin verran alemmaksi?" jos nyt tuo sormi pitää vaihtaa niin olisi se voinut olla edes tuuma eikä sentti. Uusimmassa Texissä 15/2006 oli Rennen käännöksessä "Tuuman verran alemmas..." miksi molemmat käänjät eivät voi käyttää samaa yksikköä? Sitten he kirjoittavat ihan eri tavalla Apachen. Renne kirjoittaa (niin kuin pitääkin) Apache, kun taas Nyman kirjoittaa Apassi. Tuokin ärsyttää minua. Apassia käytetään Lucky Luken kaltaisissa parodia länkkäreissä, mutta ei nyt sentään Texissä. Renne kirjoittaa onneksi Apache

Apassi oli myös varhaisissa käännöksissä (Biger Terni, Pia Ravenna) kehissä. Lisäksi muistaakseni oli navaho, mutten ole täysin varma.
  Nyman ei mielestäni ole mitenkään hirveästi poikkeava Nikupaavolasta tai Linnosesta (erotuksella, että eräältä tuli kaiketi aika myöhässä suomennokset, koskapa 70- luvullakin oli yksi 13 numeron vuosikerta). Eli, Font, luepa vanhoja uudelleen. Mielestäni apassia löytyy enemmänkin. Eikä apassi- sana ole parodinen versio. Se on suomennos englanninkielisestä sanasta Apache, jota nyt myöhemmin käytellään paljonkin.
 Joka lehdellä oma tyylinsä. Eräässä nimeämättömässä länkkärissähän "unodettiin" suomentaan englannista muutamia sanoja sieltä täältä. Ilman niitä, englanninkielisiä huudahduksia tms. ei tuo marjan kaima olisi mikään sarjakuva. Se kuuluu siihen!

Tietäisikö yli-morisco tai herra toimittaja onko Nyman vakituinen kääntäjä vai pätkätyössä? Havaintoni mukaan Renne kääntää normaalisarjan ja Nyman albumit, klassikot ja Maxit...

Nyman on nimenomaan palkattu vakituisesti kääntelemään erikoisjulkaisuja (Maxit, suuralbumit) helpottamaan Rennen ja avustajansa kiireitä koko ajan kasvavassa Tex-painosten joukossa
 Ja se yksi klassikkoseikkailu oli Nymanin kääntämä. En tiedä, annettiinko se uusintasuomennokseksi ikäänkuin depyytin takia...

[Asko AA]

Joo, Renne suomennokset ovat loistavia, mutta Nymanista en tykkää sitten ollenkaan. Ensinnäkin 1800-luvulla käytettyjen mittayksiköiden vaihtaminen nykyisiin potuttaa aina hänen käännöksessään. En oikeen usko että Texiä lukisi koskaan sellainen ihminen joka ei tietäisi paljonko tuuma on senttimetreissä tai maili kilsoissa. Onneksi Renne on säilyttänyt ne. Sitten en myöskään ymmärrä miksi Nyman on kääntänyt replan "sormen verran alemmas" "sentin verran alemmaksi?" jos nyt tuo sormi pitää vaihtaa niin olisi se voinut olla edes tuuma eikä sentti. Uusimmassa Texissä 15/2006 oli Rennen käännöksessä "Tuuman verran alemmas..." miksi molemmat käänjät eivät voi käyttää samaa yksikköä? Sitten he kirjoittavat ihan eri tavalla Apachen. Renne kirjoittaa (niin kuin pitääkin) Apache, kun taas Nyman kirjoittaa Apassi. Tuokin ärsyttää minua. Apassia käytetään Lucky Luken kaltaisissa parodia länkkäreissä, mutta ei nyt sentään Texissä. Renne kirjoittaa onneksi Apache tai Apachi. No... jokaisella mielipiteensä... Storyjen nimet ovat olleet hienoja!
Tietäisikö yli-morisco tai herra toimittaja onko Nyman vakituinen kääntäjä vai pätkätyössä? Havaintoni mukaan Renne kääntää normaalisarjan ja Nyman albumit, klassikot ja Maxit...

Setämäisen hyväntahtoinen vastakommentti:
Nyman kääntää erittäin hyvin.
Kannustan vilpittömästi tutustumaan 1800-luvun mittajärjestelmiin sekä intiaaniheimojen nimien (ja kääntäjien ammattikuntanimikkeen, isojen alkukirjaimien ja yhdyssanojen) oikeinkirjoitukseen, jos on totista tarvetta pottuuntua ja ärsyyntyä suhteettomasti näinkin vähäpätöisistä yksityiskohdista.

Kaikki kääntäjät ovat pätkätöissä.

Lukeeko Texiä monikin sellainen ihminen, jonka sormi on tuuman tai sentin levyinen tai paksuinen?

[Wade]

Setämäisen hyväntahtoinen vastakommentti:
Nyman kääntää erittäin hyvin.
Kannustan vilpittömästi tutustumaan 1800-luvun mittajärjestelmiin sekä intiaaniheimojen nimien (ja kääntäjien ammattikuntanimikkeen, isojen alkukirjaimien ja yhdyssanojen) oikeinkirjoitukseen, jos on totista tarvetta pottuuntua ja ärsyyntyä suhteettomasti näinkin vähäpätöisistä yksityiskohdista.

Näin on. Hyvä

Lukeeko Texiä monikin sellainen ihminen, jonka sormi on tuuman tai sentin levyinen tai paksuinen?

Minun, mutta sitä ei lakseta