Uusin Hämis oli... no, olihan se taas. Eka tarina lopultakin päätti tuon lähimenneisyyden umpisolmuun vetämisen, sentään, kakkostarina voi olla ihan positiivinen koska siinä on vanhoja vihulaisia taas. Mutta kuvitus on kyllä edelleen aika järkkyä. Eikö kukaan osaa enää piirtää supersankareita? Onhan se varmasti vaikeaa, ja kaikkea, mutta tarvitseeko sinne kaiken maailman wannabe-Kiasmaihmisiä ottaa? "Tämä keltainen pallo symbolisoi Hämähäkkimiestä". Niin, niin varmasti.
Ja mistä lähtien olemisen sietämätön raskaus on näkynyt Mary Janessa noin valtavasti? Siis, toki iso osa koko hahmon kiinnstavuutta on se, kuinka vaikeaa on olla Hämähäkkimiehen (kuten vaikka sotilaan, poliisin tms) puoliso, mutta vastahan hän viime numerossa potki ihmisiä kulkusille niin ettei mitään. Ja aina on ennenkin pärjännyt. Vai eikö kukaan muista sitäkin tarinaa muutaman vuoden takaa, missä Mary Jane hakkasi Kameleontin hiljaiseksi pesäpallomailalla?
Minua ärsyttää, että supervoimattomasta mutta silti kipakasta hahmosta tehdään tuollainen hirveä ällynlälly 50-luvun stereotyyppinen itkijänainen, kun kuitenkin hahmon luontaisen kehityksen olisi luullut menevän sellaisen ohi. Kaikki vain siksi, että johtoporras tahtoo pitää hänet erillään päähenkilöstä.
