Luin vasta tänään Kone, joka näki unia -albumin. Ei ollut hassumpi teos, ei ollenkaan. Vauhtia ja käänteitä piisasi kivasti, lukija pysyi koukussa koko ajan. Piirrokset olivat erinomaisia. Hienosti osattu kuvailla kiiltoja ja eri pintamateriaaleja sekä syvyysvaikutelmaa.
Tämähän taisi olla Tomen ja Janryn viimeinen albumi? Komeat jäähyväiset heillä.
Luin myös Zorbulin lähteillä.
Perusidea menneisyydessä sattuneen vahingon korjaamisesta on ihan OK. Aina uuden esineen avulla kulku yhä kauemmas menneisyyteen oli jopa hyvä idea. Sivujen ja ruutujen sommittelu oli jotenkin tosi tökeröä. Missään vaiheessa ei juttu lähtenyt kulkemaan, vaan tarinankerronta ja sen myötä lukeminen oli todella pitkäpiimäistä ja takkuista. Uskomatonta, että näin perinteikkääle sarjalle ei löydy parempaa piirtäjää.
