Ja en kyllä ihan heti taida uskoa Velin selitystä että liimaselkäisessä lehdessä voisi olla ihan mikä tahansa parillinen määrä sivuja. Jos näin olisi niin minkä takia esim. supersankarilehtien sivumäärä on aina sillä 16:lla jaollinen: 16, 32, 48, 64, 80, 96, 112, 128 (plus kannet).
Syy on tuohon 16:lla jaollisuuteen on se, että arkkia taitettaessa se on helpoin eikä painoarkkia tarvitse leikata ennen arkin taittoa. Se siis nopeuttaa työtä (ja samalla tekee hiukan halvemmaksi, kun ei tarvitse maksaa ylimääräisestä ajasta).
Periaatteessa siis liimaselkäisessä lehdessä/albumissa voi olla mikä tahansa parillinen määrä sivuja. Se vain tarkoittaisi sitä, että yksi sivupari saattaisi olla orpo ja pistää nidontaan yksinään, mikä ei ole mahdotonta, mutta kyllä hiukan aikaavievempää.
Edelleenkään tämä ei liity mitenkään siihen, miksi lisäsivut ovat eri paperia kuin muut sisäsivut. Paperin laatu kun ei oikeastaan vaikuta arkin taitteluun (tietenkin höttöisempi paperi rikkoutuu helpommin ja on siksi hiukan vaikeampi taitella, mutta ne sisäsivut ovat sitä höttöistä paperia joka tapauksessa).
Ai juu. Siinä viime vuoden Ultimate FF Megassa on 132 sivua. Ilmeisesti sisäkansien mainoksia ei lasketa.
Vai liittyykö se siihen sivujen kokoon? Isokokoisemmissa albumeissa muistan nähneeni muitakin sivumääriä mutta lehdissä en.
Se liittyy sivukokoon siten, että painoarkit ovat aika standardikokoisia. Leikkaamattomalle painoarkille mahtuu siis tietty määrä painoalaa (mikäli vain se arkki mahtuu painokoneeseen, mutta esim. Egmontin tapauksessa yleensä julkaisut painetaan ihan kunnon koneilla). Niinpä esim. kirjoissa yhdelle painoarkille mahtuu yleensä 32 sivua kun sarjakuvalehdissä määrä on 16 ja isommissa julkaisuissa sitten vähemmän. Mutta painoarkin voi painaa sitten eri tavoin. Esim. ne kannet painetaan yhdelle painoarkille, niin että siinä on neljä kansiarkkia samassa painoarkissa (kuten jo aiemmin kirjoitin).
