Elokuva on nähty.
Outo juttu, ottaa reippaalla kädellä vapauksia sarjakuvasta ja sisältää asioita jotka vain fanit tajuavat.
Eli ärsyttää niin puristeja kuin taviksiakin. En menisi antamaan yhtä jyrkkää tuomiota kuin Rac.
Elokuvahan tavoittaa Ryhmä X-tarinoiden jakomielitautisen luonteen hyvin, tyylilaji vaihtuu Boldissaippuasta brutaaliin toimintaan, sitten teineilyn ja suurien identiteetti &yhteiskuntakysymysten kautta leuat loksauttavaan fantasiaan.
Enemmänkin hengen muutoksesta kielii se, että vahdit ja vaarahuone jäivät edellisistä elokuvista pois budjettisyistä, mutta Ratner ratkoo Gordionin solmun tekemällä vaarahuoneesta tiilikasoja ja pyrotekniikkaa ja vahdista pari nosturin nokkaan laitettua valonheitintä. Säästettyjen varojen turvin saadaan mukaan myös puolivillainen Kolossi-efekti ja "tykinkuula". Mutta juuri tuollaisia ratkaisuja tekemäänhän hänet palkattiinkin, alle vuosi ennen ensi-iltaa.
Tämä on totta, mutta osa halpisratkaisuista (Magneto asuu alumiinifolioluolassa?) jopa toimii. Tuo nimenomainen ratkaisu varsinkin elokuvan videoviestissä.
Ratner onnistuu paremmin kuin uskoisi, mutta tavaraa on vähän liikaa ja rohkeutta leikata asioita pois tai pidentää elokuvaa uupuu.
Moni hahmo ja kohtauskin jää ilmaan / karkeaksi luonnokseksi. Juonenpätkiä ja henkilöitä tulee ja menee ja toisinaan katoaa. Taustoja ei väännetä rautalangasta, vaikka tunnerekisteriä välillä vietetään ohi pateettisen asteikon. Sarjiksensa lukeneet pysynevät kärryillä, kunhan eivät odota niitä seurattavan orjallisesti.
Sarja säilyy yhä tummasävyisimpiin kuuluvana Marvelilta, vaikka huumoriakin löytyy.
Joitain tarinan osia voisi pitää patriarkaattis-misogyynisinä. siitä huolimatta, tai ehkä juuri siksi, että vahvin hahmo on nainen.
Kaikesta kritiikistä huolimatta elokuva saavuttaa riitävästi oikeaa tunnelmaa ja henkeä ja ottaa juonessaan sellaisia riskivalintoja, jotka nostavat sen voiton puolelle.
Se mikä herätti huomiota on toistuvat piirteet Marvel-sovituksissa. Aivan X-men 3n loppu ja daredevilin loppu, siltakohtaus, sarjan sisäisistä toistuvista elementeistä puhumattakaan. Ja jostain syystä tämä toi mieleen Yövartio-Nochnoi dozor elokuvan. Positiivisesti.
