Jos nykytaiteessa ei ole sääntöjä eikä kliseitä, kuinka on mahdollista että useimmat nykytaiteen tuotokset voi kuka tahansa tunnistaa nykytaiteeksi?
Eikös
nykytaide ole käsitteenä jo historiaa? Nykytaide on jotakin mitä tehtiin joskus 10-30 vuotta sitten?

Jos tarkoitat tämän ajan taidetta niin sen useimmat (eli kuka tahansa) tunnistavat lähinnä siitä että se on esillä sitä varten varatussa tilassa.
Itse asiassa tästä pääsisinkin omaan taiteen määrittelyyni. Taide on sellaista joka on laputettu eli josta kerrotaan jollain tavalla yleisölle (minulle) että kyseessä on teos eikä sattumalta vastaan tuleva juttu. (Rajojen olemassaolo on ihan kätevää ettei tarvitse vahingossa joutua taiteen vaikutuspiiriin vaivautumaan.)
Toisaalta lienee turvallista suhtautua esimerkiksi kaikkeen seinälle ripustettuun taiteena. Lattialle sijoitettu taide henkii jo enemmän anarkistisesta otteesta

Vesan linkkiä kommentoisin sen verran että nykyään voidaan jo helposti kutsua mitä tahansa kuvaa tai tekstin ja kuvan yhdistelmää sarjakuvaksi. Puhekuplasta on tullut merkki joka tajutaan ja jota käytetään yleisesti myös sarjakuvan ulkopuolella jne. Yleistä kielenkäyttöä kun seuraa, niin mikä tahansa voi myös olla
sarjakuvamaista - riippumatta siitä onko siinä ruutuja, tekstiä, kuvaa, hahmoja tms.
Nyt pitäisikin pikaisesti lanseerata termit
epäsarjakuva ja
tekosarjakuva. Niillä voisi sitten jokainen asiantuntija kertoa että jokin menee hänen mielestään kyseisessä tuotoksessa väärin.

Pelkästään koulutuksen lisääntyminen huuttaa jo jonkinlaista selkeää sanallista kastijärjestelmää tällekin alalle.
Pahin mahdollinen haukkumanimi olisi tietenkin
tekosarjakuvataiteilija. Sillä nimellä voisi kutsua kaikkia epäsarjakuvantekijöitä