Sarjakuvakeittokirja(t)

[Curtvile]

Kolmas, Curtti, kolmas. Ja neljäs kivillä ja kepeillä.

Vesa, tunnen Einsteinini jne mutta nyt ihan tarkoitin sitä toista maailmansotaa.
koska sarjakuva voi.

Paskaa lukemattakin mentaliteetti on kaikkialla ja näen sitä viljeltävän niin paljon monien "sivistyneidenkin" osalta ettei yllätä lain.
Tässä kun on yksi muoto joka saa lisäarvoa kuvan ja tekstin fuusiosta.

[Mikael Mäkinen]

Hienosti taas "paskaa lukemattakin" -mentaliteetti toimii tässä ketjussa. Ostakaa jos kiinnostaa ja saatana jättäkää ostamatta sarjakuvakeittokirjat jos ei kiinnosta, mutta älkää lässyttäkö.

Omasta mielestäni on yhtä hauskaa, kun tekijöitä aletaan puolustella teosta lukematta (vertaa MKKEntertainmentin ketju).

Minulla ei ole varsinaisesti mitään sanottavaa tästä sarjakuvakeittokirjasta ja seison ylpeästi tämän totuuden takana.

[Antti Vainio]

Tää on hyvä keskustelu. On aina hauskaa kun tosikot vetää valtavan  luomuherneen nenään.

[Aino Sutinen]

Itsekin olen pescovegetaristi. Lihaa syövä kasvissyöjä on muuten nimeltään pascavegetaristi. Ruokavalio on valinta, jonka jokainen tekee, myös lihansyöjä. Monissa perinteisissä keittokirjoissa liha nostetaan hölmösti kingiksi muiden ruoka-aineiden ohi. Siksi näitä julkaisuja tarvitaan.

Kasvisruuan ei tosiaan tarvitse olla "kevyttä". Monet syövät kyllä liikaa kakkua. Kirja ei ole "nimenomaan vegaaneille", mutta tästä nyt olikin jo.

Mielestäni lisävihreä sitoo eri tyylejä toisiinsa, mutta makuasia.

[Lurker]

Herneen nenään vetämisestä tuli mieleen...

Suomen yleisin kasvisruoka taitaa olla hernekeitto. Ei siinä tartte sianläskiä seassa olla, parempaa se melkein on ilman. Minulle kelpaa kyllä kumpikin versio.

Miten lihaa syövä kasvissyöjä eroaa normaalista ruokailijasta? Ai jaa kas, pasca vegetaristi, joo, se olikin vitsi.

[jinroh]

Seuraavan teoksen tytöt sitten tekee huolella

Ja pojat hutaisten.

Tuota eläinsuojeluaspektia olisi kai voinut tuoda esiin enemmänkin.

[kauna]

Arvostelussa oli looginen kömmähdys tuo, ettei vegaanikeittokirja sovi sekasyöjälle.

Kasviruoanlaiton osaamisen todella soisi yleistyvän. Kasvisruoka mitä tyrkytetään, on usein surkeaa. Jos joku intialainen kasvistenkäsittelytaito tulisi tunnetuksi, sekasyöjille alkaisi maistua lihatonkin ravinto.

Ainon blogissa näin hänen reseptinsä, olisipa kiva käydä kylässä maistamassa.

[Antti Vainio]

IMonissa perinteisissä keittokirjoissa liha nostetaan hölmösti kingiksi muiden ruoka-aineiden ohi. Siksi näitä julkaisuja tarvitaan.

Kasvisruuan ei tosiaan tarvitse olla "kevyttä". Monet syövät kyllä liikaa kakkua. Kirja ei ole "nimenomaan vegaaneille", mutta tästä nyt olikin jo.

Me reissattiin Intiassa vaimon kanssa kuukausi ja elettiin aika pitkälle sillä Intian Rautateiden Perus Safkalla joka sisältyy lipun hintaan. Helvetin hyvää ja ja käytännössä  ilmaista  mutta aina samaa. Suunnattomat hurraa-huudot kumpusi sydämestä kun päästiin katoliseen paikkaan missä sai syödä saastaisia sikoja.

[[kivi]]

Arvostelussa oli looginen kömmähdys tuo, ettei vegaanikeittokirja sovi sekasyöjälle.

Kasviruoanlaiton osaamisen todella soisi yleistyvän. Kasvisruoka mitä tyrkytetään, on usein surkeaa. Jos joku intialainen kasvistenkäsittelytaito tulisi tunnetuksi, sekasyöjille alkaisi maistua lihatonkin ravinto.

Mä tosin olen sikäli jäävi sanomaan, että oon aikanaan ollut vuosikaudet vegu eikä kasvisruoka todellakaan oo kauhistus, mutta en mä silti koe että ruokien väliin pitäisi vetää jyrkkiä rajoja. Joka kulttuurissa on hienoja kasvissafkoja joita kaikki syö mielellään, niistä vaan ei kukaan erikseen ajattele, että: hyi/jee kasvis. Ranskassakin on vaikka mitä vihannespatoja, mutta aina se "pardonnez-moi, je suis un vegetarien" (vai miten se sanotaan?) sai vastaukseksi että jaa, salad verte ja croutons sulle tänäänkin, hippi.

Jos kulttuuriin kuuluu ruokia jotka on jotenkin epäilyttäviä (apinanaivot, lampaansilmät, kananvarpaat, siansorkat) on usein turvallisempaakin kertoa olevansa kasvisravinnolla, totta tai ei. Lentokoneessakin saa safkan ennen muita, ja kutakuinkin aina parempaa.

Vegusafka on just niin hyvää kuin kukin osaa laittaa. Pahimmillaan se on ranskalaisia tai makaroonia ja hernemaissipaprikaa. Mutta niinhän kaikki muukin ruoka on. Vanhan kaverini Mikan laktovegaaninen tattipata täyttää vannoutuneimmankin lihansyöjän euforisilla fiiliksillä.

Laitoin muuten erittäin hyvää vihreä curry - linssi - pinaattivuokaa leipäjuustokuutioilla just. Juustoa siis oli leipäjuuston muodossa, lihaa ei todellakaan kaivannut.

Kivi

[Antti Vainio]

Me kaksi ei todellakaan olla eri puolilla barrikadeja. Fanaattiset eläimensyöjät on todella kummallisia. Samoin kuin tyypit jotkat väittää että pyyhekumille maistuva tofu on hyvä jos lausuu kertaa oum.

[Petteri Oja]

Mä en nuorempana edes tajunnut miten mun oikeuksia riistettiin kun toisinaan syötettiin ruokaa jossa ei ollut lihaa. Vaikkapa perunamuusia ja pinaattilättyjä. Tai sienikeittoa. Mistääntietämättönä pilttinä jopa tykkäsin niistä.

Nykyään tajuan vihreiden kommareiden juonet paremmin ja vaadin aina karjalanpiirakan päälle kimpaleen nötköttiä.

[Jaana S.]

Tässäkin keittokirjassa varmaan kaikki kokit ovat itse keksineet reseptinsä tai edes tuunanneet ne omien kokeilujensa mukaan. Jopa ruokaresepteihin on Suomessa tekijänoikeus.

[kauna]

Jopa ruokaresepteihin on Suomessa tekijänoikeus.

Ehkä muotoiluun, ei itse reseptiin, joka on tietoa.

[Jaana S.]

Ehkä muotoiluun, ei itse reseptiin, joka on tietoa.

Ei sulla mitään tietoa ole.

(Olisiko hymiö tehnyt tästä vähemmän ikävän kommentin?  )

[puro]

Ei sulla mitään tietoa ole.

Happamia, sano Suorsa, toisten kirjoista ja meni henkilökohtaisuuksiin. Pikavilkaisulla näyttäisi siltä, että tuomarin mukaan ei ole suojattuja ja lakitietäjien mukaan osittain voisikin olla. Varmaa on ainakin, että tietosisältö ei ole tekijänoikeudella suojattu, tällainen keskustelu ei juuri Kvaakin ilmapiiriä paranna ja että tämä postaus ei liity enää kauheasti itse ketjun teokseen.