En kerta kaikkiaan ymmärrä uusimman Maxin (Segura/Ortiz) saamaa negatiivista palautetta. Vaikka yleensä vihaan (VIHAAN) näitä yksinäisen Texin tarinoita, oli tämä virkistävä poikkeus ja loistava tarina. Ortizin kuvitus sopii Seguran tarinoihin aivan täydellisesti ja kun vielä painojälki oli siistiä (Ortizin tyyli ei siedä suttuisaa painoa) niin lopputulos on täysi kymppi.
Vaikea on myös ymmärtää valituksia "raakuudesta". Villi länsi kun oli raakaa aikaa jolloin kukkahattuileva vätystely ei perinyt maata.
Sudoplatov, P.
Tex-faniuden inkvisiittori (SMERSH)
Villi länsi oli raakaa aikaa, samoin oli keskiaika, ajanlaskun alku, maailmansotien aika ja niin on nykyaikakin. Sudoplatov (vai alias Pasoleati alias jotain muuta) voi aivan rauhassa matkustaa vaikkapa lähi-itään todetakseen tämän.
Tex willer on fiktiivinen hahmo joka seikkailee fiktiivisessä "villissä lännessä"; nimenomaan
seikkailee. En ymmärrä lainkaan miksi näissä seikkailuissa pitäisi korostaa ja jäädä mässäilemään väkivallalla. Väkivaltaahan sinänsä Texin tarinat ovat täynnä. Tex ampuu ja konnia kuolee, intiaanit ampuvat jouskarilla ja valkoisia kuolee, ja päänahat otetaan, jne. tämähän on sitä villin lännen raakuus-tarinaa. Mutta on eri asia jos tätä puolta aletaan korostamaan, kuvataan yksityiskohtaisemmin miten kaikki tapahtuu ja korostetaan esim. että myös naiset ja lapset tapettiin, tai ylipäätään nostetaan ensisijaiseksi se, mitä kaikkia raakuuksia ja miten tehtiin. Tämä ei mielestäni kuulu Tex Willer -lehteen.
Onkohan Korkeajännitys-lehden osalta käyty vastaaavaa keskustelua? Oma vähäinen kokemukseni korkkareista on, että niissä yhtä lailla kuvataan seikkailuja ja sankaritarinoita ja sodan arkirealismi - pelko, ahdistus, väkivalta, raakuus, apatia, toivottomuus - loistavat poissaolollaan. Pitäisikö korkkareissakin käsitellä sotassankareiden sijasta keskitysleirien vankeja ja niiden arkea; kuvata yksityiskohtaisesti tankkien yliajamien sotilaiden murskautumisia tai pommien aiheuttamaa tuhoa?
Ja kuka näitä haluaisi lukea, viihteeksi?
En kiellä tällä em. asioiden tärkeyttä, mutta minusta TW on ensisijaisesti viihdelukemisto.
