Olipa iloien yllätys uusin tämä uusin maxi. Ehkä siksi, että odotukset eivät olleet korkealla. Ensinnäkin tarinan aihe oli erittäin yllättävä ja hieno oivallus. Tarinan kuljetuksessa oli pientä takkua, mutta ei mitään megaluokan sudenkuoppia. Parempaa siis kuin keskiverto-Nizzi. Ei kuitenkaan ehkä ihan klassikkoainesta.
Positiivisimmin yllätti Cossun taide. Olen häntä moittinut erään Ken Parker -tarinan pohjalta, mutta nyt täytyy todeta, että kehitystä on tapahtunut reilusti. Myöskään täällä arvioidut näytekuvat eivät tehneet oikeutta Cossulle. Tokihan tyyli on aika pelkistettyä, mutta esim. metsän kuvauksessa löytyy herkullisia ykityiskohtia. Cossu ei ole myöskään langennut siihen, mihin niin moni muu eli Texin kasvoihin. Texin tunnisti helposti.
Ja kehua pitää myöskin Askoa. Siirto isompaan formaattiin oli hyvä ratkaisu. Pelkäsin painojäljen kärsivän, mutta näin ei tapahtunut. Suuri moite kuitenkin loppupuolen artikkelin suuntaan, siellä on ainakin yksi virhe
.
Lisäksi vielä pikku huoli esille. Maxin pituus oli 326 sivua. Sama sivumäärä oli myös kahdessa edllisessä maxissa. Maxit on nyt siis myös ajettu määrämittaisiksi ainakin toistaiseksi. Pakko ihmetellä, että miksi. Perussarjan puolella määrämittaisuus on ollut monesti latistettujen lopetusten syynä. Toivotaan, että maxeissa ei käy samoin.
