Tex Willer

[Lurker]

Tässähän saa melkein reaaliaikaisesti seurata Texien tupsahtamista postilaatikoihin, niiden nuuskimista ja näpräämistä!

[Asko AA]

Mutta... miksi risahti pahaenteisesti, kun avasin kirjan...

Niinpäs risahtaakin.
Kannen liimaus ulottuu hiukan ensilehden puolella. Siitä ääniefekti. Muuten selkämys tuntuu kestävän paljon paremmin venksuttelua. Mutta vasta muutaman vuoden kuluttua tiedetään, kuinka kunnialla liima kuivuu...

Kronikoiden painojäljen ei tarvitse pelätä ulottuvan normaalisarjaan, edes klassikkoseikkailuihin. Näköissivut skannataan suoraan vanhoista opuksista, joiden painatus vaihtelee alati epämääräisestä kammottavan tuhruiseen. Lisäksi sivut ovat eriasteisesti tummuneita, jolloin kontrastia on kovennettava. Siinä pikselöintikin korostuu kuvan kirkastuessa.

[Janne]

Onneksi emme siis ole yhtään huonompia kuin italialaiset, sillä heidänkin painotuoreet Texinsä risahtelevat. Minun omistamistani italo-Texeistä sivupakka on jäänyt käteen onneksi vain muutaman kerran, joten ei syytä suureen huoleen... (joojoo, painopaikka ja liimaus ovat tyystin erilaiset... )

[Sika]

Minullekin tuli luukusta tänään. Minulla ei risahtanut, muutenkin näytti siltä,että joku oli jo lukaissut lehteni. Myös kulmat olivat menneet mutkalle matkalla.
Itse sarjakuva näyttää hyvältä. Luin vasta ekat 20 sivua.

[Mr. Font]

Miten niin huomenna?
Odotan itsekin innolla. Mutta eniten toivon, että uusi tarina on hyvä.

Tänään tänää. Posti tuo Willerit päivän etuajassa. Kyllä on nyt ISO!

[Janne]

Luettu ja hyväksi havaittu tarinan puolesta. Tex-vuosi räjähti käyntiin juuri niin hienosti kuin odotinkin. Ortiz oli mahtavassa vedossa, vaikka intiaaninuorukaiset oli piirretty liian pieneen kokoon, jos he kerran olivat jo 15 vuotiaita. Tarinan juonta en sen kummemmin kommeitoi, mutta vaikuttaisi olevan perussarjan parasta Nizziä piiiitkään aikaan. Paperiin en ole oikein tyytyväinen, se on läpikuultavaa ja painojälki ajoittain jopa hiukan tuhruista. (maxien paperi on parasta, mitä Texeissä on ollut...) Liimaus tuntui toimivan mainiosti ja kansi oli mukavan joustavaa pahvia. Kiitettävän puolelle menee.

[Wade]

Tässä kuvassa sitten ainakin osa Suomen Tex-ihmisistä.

Kuvassa: Asko Alanen, Juri Nummelin, Janne Viitala, Jii Roikonen ja Anssi Hynninen

[Dr. Hump]

Täytyy vähän makustella tuota uuttakokoa ennen kun perehdyn sisältöön. 

Mutta, mutta silmään kyllä särähti ensimmäisen sivun uusiksi pantu piirros. Siis tämä missä on keskellä laatikko, jossa mainitaan tarinan nimi ja tekijät ja ennen siinä oli kertaus edellisestä numerosta. Vai onko tämä ollut jo aikaisemmin vaihtunut? 16/07:ssa oli vielä tuo vanha.

Tätä klasikko kuvaan en kyllä olisi toivonut vaihdettavan. 

[ernotam]

Mutta, mutta silmään kyllä särähti ensimmäisen sivun uusiksi pantu piirros. Siis tämä missä on keskellä laatikko, jossa mainitaan tarinan nimi ja tekijät ja ennen siinä oli kertaus edellisestä numerosta. Vai onko tämä ollut jo aikaisemmin vaihtunut? 16/07:ssa oli vielä tuo vanha.

Tuo Ticcin piirtämä kuva on ollut Suomessakin käytössä ainakin lehdissä TW 2006/11 ja 12 sekä Maxi-Tex: Valkoisen biisonin pojat. Alunperin tuo on Italiassa esiintynyt ainakin pienessä opuksessa Tex Gallery.

[Asko AA]

Tuo Ticcin piirtämä kuva on Italiassa esiintynyt ainakin pienessä opuksessa Tex Gallery.

Ja nimenomaan siitä Ernon lainaamasta vihkosesta se on napattukin.
Laitoin sen tämän laitimmaisen kerran (ilman Bonellin lupaa), koska halusin viimeisen kerran osoittaa, minkälainen oli vanhan Tex-formaatin kuvakoko. Tuskinpa tulen vaihtamaan sitä normaalia raamia enää, koska latoja yleensä kokoaa sivut alkuperäisiin pohjiin.

Harmi jos särähti ikävästi silmään. Suurin osa lukijoista ei koskaan aiemminkaan äkännyt mitään eroa ja muutama piti minun tapaani kovasti pienestä vaihtelusta.

Paperi on mielestäni vähemmän läpikuultavaa kuin 16/06-numerossa. Hiukan vähemmän kirkkaanvalkeaa ja karheampaa myös. Painotuhrua en ole silmäänpistävästi havainnut kuin aiemmin mainitsemallani shoppisivun vastaisella sivulla.

Mutta kertokaa suoraan, jos mitä säätämisen varaa on. Kokoan painolle asiallista palautetta niin intomielisten kehujen kuin selvien huomautuksenaiheiden saralta.

Henki ja Elämä -festivaalin Tex-paneelin "viides mies" on Anssi Hynynen Länkkäriseurasta (kuten myös Juri). Ankara aidon Villin Lännen ja parhaiden elokuvaklassikoiden mies. Myös tämänpäiväisestä Aamulehdestä tunnistettava turkulainen Quiz On? -visailuisäntä.

[Dakota]

Uuden Texin ulkonäöstä ei voi valittaa,mutta sisällöstä voidaan olla montaa mieltä, Kyllä sekä Nizzi että Ortiz ovat elämänsä varrella olleet paremmassakin vedossa. Ortizin paras potku on armotta jäänyt matkan varrelle ja Nizzin käsikirjoitus on vailla yllätyksiä. Tosin loppuosa on lukematta.

Varmasti eriäviä mielipiteitä tulee. Jansa jo ehti kehuakin tätä Nizzi/Ortiz yhteistyön lopputulosta. Jansan kanssa olen samaa mieltä mitä tulee intiaanipoikien kokoon. Joko comanchien murrosikä alkaa hyvin varhain tai sitten pojat olivat harvinaisen kitukasvuisia.

[Lurker]

Kummallista kyllä Ortiz ei ole saanut piirtää kunnon kauhuaiheisia Texejä (vai onko?). Niihin hän olisi omiaan, kun ajattelee hänen taustaansa kauhusarjakuvien piirtäjänä.

[Janne]

Ei ne intiaanit kyllä kitukasvuisia voi olla, koska aikuisena tämä pääinkkari oli oikea korsto.

Mielestäni tarina oli mukavan polveileva, jäsennelty ja selkeästi tarinan loppuosaan on ladattu kunnon dynamiittipanos. Ja tässä ehti tapahtuakin jo sen verran paljon, että en usko Nizziltä tällä kertaa loppuvan sivut kesken jutun kunniakkaaseen päätökseen. Ja Ortiz oli mielestäni ihan samassa iskussa kuin viimeiset 10 vuotta.

Ei tule mieleen Ortizilta ainuttakaan kauhutarinaa, ellei lasketa sitä saksalaisen äijän kaivostarinaa mukaan. Ei siinäkään kyllä kovin isoja kauhuelementtejä ollut.

[Dr. Hump]

Harmi jos särähti ikävästi silmään. Suurin osa lukijoista ei koskaan aiemminkaan äkännyt mitään eroa ja muutama piti minun tapaani kovasti pienestä vaihtelusta.

Noh, tämä on niitä henk.koht. nostalgia-juttuja. Kai siihen on pakko tottua ja tottuuhan siihen.  
Kun Willeri on kohta 20v. kolahtanut postista luettavaksi ja muutenkin on niitä siunaantunut. Lisäksi ensimmäiset muistot sarjakuvista piirtyy juuri tuohon kuvaan ja Texiin, niin sattuuhan se muutos.  

Itse stoori oli aika peruskamaa, kolahti kyllä ihan hyvin. Vai olisko johtunut siitä, että onnistuin häätämään "duuman" kävelylle ja Morriconen säestyksellä luettuna kaikki länkkärit toimii.

[Lurker]

Ai niin, piti sanoman, että Tex oli tänään jo Hesan Akateemisessa myynnissä. Ja mukavaltahan tämä tuntuu kätösissä.

Varsinkin koko aukeaman vaikutelma on oikein miellyttävä, kuvien sommittelun jotenkin huomaa helpommin ja toiminta välittyy vauhdikkaan eloisana (aukeama ss. 94-95 on tästä hyvä esimerkki).

"Tex-piirrostaide koko komeudessaan!" Totta.