Länkkärisarja: tajusin varsinaisen böö-bää vitsin vasta kolmannella selailukerralla jolloin juttu olikin hieman hauskempi kui niillä kahdella edellisella selailulla
Tomz: kivaa jälkeä, mutta nyt en vielä tajua yhtään, mikä sen ampiaisen funktio on, tuleeko kuolleesta ihmisestä tuommoinen vedenalainen olento, vai laitettiinko se johonkin koteloon tuommoisen toukan ruuaksi, olenko katsonut liikaa avaraa luontoa?
Kotiviini: mukavan kotikutoista jälkeä kotikutoisessa tarinassa, mukavasti hieman erilainen loppu olettamani ihmissuhdetavaran sijaan.
Tonttutouhuja: miellyttää silmää ja nykii suupieltä, tekstin vähyyden ja "yksinkertaisen" kuvituksen vuoksi todella nopealukuinen sivumäärästä huolimatta. Ehkä pientä tiivistämistä osassa kohtauksia olisi jämäköittänyt tarinaa nappisuoritukseen.
Apinan karva:tämmöstä tajunnanvirtaa, tarinallisesta keveydestä riippumatta kuitenkin varma suoritus kuvakerronnaltaan
Arikari: tarina ei ehdi oikein vielä alkaakaan, joten kai seuraavakin lehti on ostettava, jälki on rennon näköistä, ainoa mahdollinen moite voisi olla että kun näytetään lähikuva jostakin (esim kasvot) niin yksityiskohtien määrä ei kasva laisinkaan verrattuna samaan aiheeseen hieman kauempaa, mikä saa lähiotokset näyttämään hieman tyhjiltä.
Private-eye: ei nyt omaperäisin tarina, mutta hyvä toteutus, onnistuu hyvin välttämään sen että mustan määrä teksisi sivuist raskaan oloiset, odotan mielenkiinnolla lisää.