Hyvä vaan, että tulee vähän kritiikkiäkin välillä.
Munabomberin julkaisumuoto on tuo kädestä käteen baareissa ja festareilla levitettävä kopiokonenippu juuri siitä syystä, että mä en olettanut alunperin, että se kiinnostaisi näinkään monta ihmistä kuin nyt. Ja siitä syystä, että alkuperäinen idea oli tehdä jotain todella underground-henkistä, hupsua ja "röhnäistä". Ekat kappaleet tein "sisäpiirivitsinä" ja ne menivät ihan kavereille vain. Mutta kun kysyntä onkin ollut huomattavan suurta, niin lisäpainoksia on joutunut ottamaan jatkuvasti. Vaikka eipä ekaa osaa silti ole painettu ja kaupattu kuin ehkä noin 100 kappaletta, joten kateuteen ei ole aihetta.
Mä olen kauppaillut Muniksia aika ujosti, eikä mainostusta ole ollut. Kaikkia ei pornoilut miellytä, joten mä en ole yrittänyt kenellekään lehtiä tyrkyttääkään. Hyvä meno on ollut tärkein juttu niin lehden tekemisessä kuin sen kauppaamisessakin.
Sarjisblogissa on ollut sama idea, että mä en ole sitä missään mainostanut (kvaakia lukuunottamatta), koska en ole uskonut, että se jaksaisi ns. "suurta yleisöä" kiinnostaa. Nykyäänhän tuolla käy toistasataa vierasta päivittäin, joten työttömän, kaljaa juovan itähelsinkiläisen arki kai sitten kuitenkin innostaa? Toukokuun alusta mä muuten menen töihin, joten sitten saatte lukea jänniä tarinoita siltapiirustusten arkistoinnin ihmeellisestä maailmasta.
Antaa tulla siis kritiikkiä vain, mutta mieluummin sellaista, joka ei liittyisi siihen, että tyylilaji ei miellytä itseä. Teen semmoista, mistä itse tykkään, ja jos sille löytyy lukijoitakin, niin se on vain bonusta.
