Julie Doucet

[roju]

Julie Doucet otti ja jätti sarjakuvat kuusi vuotta sitten. Miksi? Ja mitä nyt? Aika hyvä haastattelu löytyy tuolta:

http://www.montrealmirror.com/2006/062206/cover_art.html

Aika... julmaa tekstiä sarjakuvaskenestä ja miehistä siinä. Juliehan  menestyi sarjakuvantekijänä oikein hyvin ja hänen arvonsa varmasti on ja pysyy.

Mutta kyllä minua ihmetyttää sekin, miten ihmiset ovat reagoineet hänen uuteen uraansa taiteilijana. Todistaa hänen pointtinsa oikeaksi, itse asiassa.

[Curtvile]

Julie Doucet otti ja jätti sarjakuvat kuusi vuotta sitten. Miksi? Ja mitä nyt? Aika hyvä haastattelu löytyy tuolta:

http://www.montrealmirror.com/2006/062206/cover_art.html

Aika... julmaa tekstiä sarjakuvaskenestä ja miehistä siinä. Juliehan  menestyi sarjakuvantekijänä oikein hyvin ja hänen arvonsa varmasti on ja pysyy.

Mutta kyllä minua ihmetyttää sekin, miten ihmiset ovat reagoineet hänen uuteen uraansa taiteilijana. Todistaa hänen pointtinsa oikeaksi, itse asiassa.

Arvo on ja pysyy ja pointtikin on todistettu.
Harmi sinällään. Nythän vastarinnan kiisket voittivat ja sarjakuva on ja pysyy "poikien" kerhona.
maailma kaipaisi toisenlaistakin oikeaksi todistelua.
Mutta se on idealismia. Onnea valitsemalleen tielle.

[Grezen]

Kyllä maailma tarvitsisi enemmän hyviä sarjakuvantekijöitä kuin hyviä taiteilijoita. Minulla ei olisi ainakaan tällä hetkellä eikä ihan lähitulevaisuudessakaan varmaan varaa ostaa mitään Julien töitä, mutta sarjakuva-albumiin kyllä budjetti venyy melkein missä tilanteessa tahansa. Sikäli sääli.

Mutta eipä sitä nyt voi vastentahtoisestikaan sarjakuvia tehdä...

Suomalainen taidemaailmaan loikannut vastine olisi kai Katja Tukiainen, jonka sarjakuvia en ole vähään aikaan nähnyt missään (paremmin asiasta tietävät korjatkoon). Maalauksia ja kuvituksia sen sijaan olen bongannut.

[roju]

Suomalainen taidemaailmaan loikannut vastine olisi kai Katja Tukiainen, jonka sarjakuvia en ole vähään aikaan nähnyt missään (paremmin asiasta tietävät korjatkoon). Maalauksia ja kuvituksia sen sijaan olen bongannut.

Katja taitaa piirtää siihen onko se Pompi tai Pomppis tai joku vastaava lastenlehti. Semmoinen aakkossarja, kollaasityylillä. Ja pitkä juttu oli Association en Inde-albumissa, joka tuli ulos tänä keväänä. Yksi taiteilija lisää, joka tekee suoraan ulkomaille.

Miksi suomalaiset kustantajat nukkuvat kuin YLE ennen Loordia? Suomalainen sarjakuva on kovassa nosteessa ulkomailla, ollut jo vuosia. Mutta Frankfurtissa se ei näy ainakaan isojen kustantajien tiskeillä, kuulin asiasta juuri ihmettelyä täkäläiseltä kustantajalta. Olivat ylpeitä uudesta agentistaan, joka työskentelee Pohjoismaisten kustantajien kanssa, eivätkä melkein uskoneet, kun sanoin, ettei se upea uusi suomisarjakuva josta olivat Angoulemessa innostuneet, sieltä löydy.

[J. Suominen]

Aika... julmaa tekstiä sarjakuvaskenestä ja miehistä siinä. Juliehan  menestyi sarjakuvantekijänä oikein hyvin ja hänen arvonsa varmasti on ja pysyy.

Minusta tuo oli kyllä ihan Spinal Tappia ja/tai kaikista heikoimmilla mahdollisilla tekosyillä pelaamista. Miksi se ei syyllistä naisia siitä, että ne antaa miesten jyllätä sarjakuvamaailmassa? Tai itseään siitä, että tykkää/tykkäsi loppuviimeksi huonosta itsetunnosta kärsivistä miehistä?

[roju]

Minusta tuo oli kyllä ihan Spinal Tappia ja/tai kaikista heikoimmilla mahdollisilla tekosyillä pelaamista. Miksi se ei syyllistä naisia siitä, että ne antaa miesten jyllätä sarjakuvamaailmassa? Tai itseään siitä, että tykkää/tykkäsi loppuviimeksi huonosta itsetunnosta kärsivistä miehistä?

Ehkä sillä oikeesti ei vaan enää ollu mitään sanottavaa sarjakuvassa... ja lopettamispäätöksen yhteydessä oli hyvä alkaa myös vähän räiskimään ääneen (kun ei enää ollut mtn menetettävää)? Jälkimmäinen kysymys on tavallaan hyvä, mutta tiä vaiks syyllistäiskin. 

Ei kukaan täysjärkinen nainen kyllä hakeudu sarjakuvan pariin suuressa maailmassa. Minultakin kysyttiin koulussa heti ensmätteeks että mikä mun ongelma on kun teen sarjakuvia, miksen tee lastenkirjakuvituksia niinkuin kunnon tytöt? Jos joutuu koko ajan olemaan pioneeri/puolustusasenteella liikkeellä, se alkaa vaikuttaa omaan vapaaseen ajatteluun, asenteeseen ja niihin duuneihinkin. Ja yks nainen, kakskaan, ei muuta sitä äijäenemmistöä.

[Doc Lomapäivä]

Puolustusasenne? Mitä vastaan? Feministinä en ymmärrä koko mies-nais vastakkaisasettelua.

Mutta tappeluketjussa esille tulleen sukupuolitesti mukaan mä olenkin sukupuolineutraali.

[Mikko A]

Julmaa tekstiä miehistä?? Äkkiseltään en löytänyt kuin:

"It’s really a guy’s world, and with comic nerds—in general anyway—all they talk about is comics. They’re not really interested in anything else and just not that open to things. Also I think it had a lot to do with relationships I had—romantic ones—that were very difficult for me. My only friends at the time were men and a lot of the men had a problem with me being more successful than they were. "

Minusta tuo kertoo paljon enemmän henkilöstä itsestään kuin kenestäkään muusta, varsinkaan miehistä. Jos on suhteessa ongelmia ja joku pitää toisen menestystä suurena ongelmana, no buhuu.. !

Lueskelin tuossa pari päivää sitten Kannus #42 muistin virkisteämiseksi ja bongasin ohimennen PA Mannisen sitaatteja. Vuodelta '80: "yhteistyö eri sarjakuvaseurojen kanssa on tiivistä ja pyrimme auttamaan toisiamme aina kuin voimme". Vuodelta 89: "sarjakuvasta on tullut taidetta ja taiteilija eivät ole keskenään solidaarisia".

Ei voisi vähempää kiinnostaa riutuvien taiteilijoiden angstit kun "ihmiset ei ymmärrä" tai miten joku pääsee jonnekin ja saa enemmän apurahaa jne.

Sarjakuva keräilijät puhuu sarjakuvasta?! Aiheen voi laajentaa mihin vaan ihmisryhmään ja kullakin on stereotyyppinen pakkomielle omaan aihepiiriin.

Doucetin sarjakuvat on kyllä hyviä (ja kenties myös taulut?), mutta muusta voisi sanoa aika tylystikin jos haluaisi. Mutta kenties parempi vain jatkossa skipata ruikutusta sisältävät haastattelut.

[Curtvile]

Puolustusasenne? Mitä vastaan? Feministinä en ymmärrä koko mies-nais vastakkaisasettelua.

Sukupuolitestin mukaan miehenä, en kannata feminismiä sen enempää kuin sovinismia. Tasa-arvoa kylläkin. Kumpikaan termeistä kun ei ole alkuperäistä merkitystään ollut pitkiin aikoihin.
Enkä ymmärrä vastakkain asettelua, joskin kuten olen saanut kuulla oma biologinen sukupuoleni mahdollistaa sen ymmärtämisen.
varsinkin kun vielä olen ihonväriltäni valkoihoinen eurooppalainen.
hyvähän minun on suvaita kaikki.

Doucet otti varmasti toisen tai kolmannen polven naissarjakuvatekijätienraivaajana paljon lokaa niskaan.
Mutta lopetti kun pahin höykytys oli ohi ja asema suht vakaa.
Eli huipulla.
Toki jokaisella on oikeus elantoon, mutta mitä jos täällä Kovacsit, Grezenit, Rojut & co toteiaisi ettei me jakseta leikkiä tätä? Uusien naistekijöiden asema helpottuisi? Äijävalta pienenisi? Tuskin.

sarjakuvien tekeminen on muutenkin kahjoa. Sami Toivonen karkasi lastenkirjojen maailmaan Havukaisensa kera. On kaikilla oikeus elantoon, mutta ilman rajoista ja arkijärjen saneleman palkkatyön upeudesta piittaamattomia henkilöitä ei synny paljoakaan uutta sarjakuvaa.
Maailmasta tulee varmasti silloin tasapainoisempi ja parempi paikka elää.

[Doc Lomapäivä]

Haiskahtaa siltä, että Doucet on vihainen sarjakuvantekijä joka ei löytänyt sarjakuvapiireistä tarpeeksi kovia vastustajia itselleen ja vaihtoi siksi taiteilijapiireihin. Siellä saa puukottaa selkään niin paljon kuin sielu sietää.

Tasa-arvoa kylläkin. Kumpikaan termeistä kun ei ole alkuperäistä merkitystään ollut pitkiin aikoihin.

Minä kannatan tasa-arvoa feminismi-sanan alkuperäisen merkityksen mukaan. Eli samoilla linjoilla.

sarjakuvien tekeminen on muutenkin kahjoa. Sami Toivonen karkasi lastenkirjojen maailmaan Havukaisensa kera.

Ojasta allikkoon, samaa paskaa se on kirjamaailmassakin. Suomessa on alle 5 kirjailijaa jotka elää kirjoillansa, loput vain esittää elävänsä.

[Grezen]

Mites nuo muut kanadalaiset/yhdysvaltalaiset naispiirtäjät? Kuinkahan moni tekee sarjakuvia yhä ja vielä kokopäivätoimisesti? 1980- ja 90-luvuilla oli tietääkseni tämä skene aika aktiivinenkin, onkohan enää?

Amazonissa näkyi olevan myynnissä pari kappaletta Phoebe Gloecknerin sarjakuvia. Luin jonkun Twisted Sisters -antologian, jossa Gloecknerilta oli ihan hyvä juttu (Minnie's third love). Ilmeisesti hän sitten ainakin tehnyt vähän aktiivisemminkin juttuja? En ole kyllä kauheasti näihin perehtynyt, mitäs Roju tietäisi henkilöstä?

[tomu]

Mites nuo muut kanadalaiset/yhdysvaltalaiset naispiirtäjät? Kuinkahan moni tekee sarjakuvia yhä ja vielä kokopäivätoimisesti? 1980- ja 90-luvuilla oli tietääkseni tämä skene aika aktiivinenkin, onkohan enää?

Onhan noita uudempia mielenkiintoisia tekijöitä, muistista: Genevieve Castree, Sara Varon, Gabrielle Bell, Kathleen Lolley, Laura Grant ja Renee French.

Toisaalta, kun katsoo jenkkiläisten vaihtoehtoistenkin kustantamoiden tekijäluetteloita, ovathan ne hyvin äijävaltaisia. Senkin puolesta meillä täällä Suomessa homma tuntuu olevan terveemmällä pohjalla. Tuon yllä olevan listan kun voisi kotomaan naispuoleisilla tekijöillä peitota mennen tullen!! GO!!!

[VesaK]

Doucet osasi lopettaa sarjakuvat (melkein) ajoissa, ideat alkoivat hänellä olla jo kovin vähissä. Oleellisin osa hänen sarjoistaan julkaistiin suomeksi Suuren Kurpitsan toimesta. Onnea vaan taidemaailmaan, siellähän ei häröilyä ja itsekeskeisyyttä laisinkaan esiinny.

[JV]

Julie Doucet otti ja jätti sarjakuvat kuusi vuotta sitten. Miksi? Ja mitä nyt? Aika hyvä haastattelu löytyy tuolta:

http://www.montrealmirror.com/2006/062206/cover_art.html

Aika... julmaa tekstiä sarjakuvaskenestä ja miehistä siinä. Juliehan  menestyi sarjakuvantekijänä oikein hyvin ja hänen arvonsa varmasti on ja pysyy.

Mutta kyllä minua ihmetyttää sekin, miten ihmiset ovat reagoineet hänen uuteen uraansa taiteilijana. Todistaa hänen pointtinsa oikeaksi, itse asiassa.

Minä en tuosta haastattelusta sitä syytä sarjiksien lopettamiseen löytänyt, lukuunottamatta sarjisnörttien tölvimiselle. vaikea uskoa, ettei Doucet olisi ainakin Ranskan taidesarjisskenestä löytänyt hengenheimolaisia.

Ja vaikkei sarjispiireistä sieluntoveruutta löytäisikään, ei kai se estä omaa sarjakuvan tekekemistä.

Kollaasit haastattelun yhteydessä oli kyllä aika kauheita! ( tekeekö tuo kommenttini minusta kapeakatseisen sarjisnörtin?). Hannah Höchin kollaasit 1930-luvulta tulee mieleen, siinä mielessä kuinka ylivertaisia ne teknisesti ja sisällöllisesti noihin Doucet'n askarteluihin ovat.

VesaK saattaa olla oikeassa, että ideat alkoivat sarjiksen puolella ehtymään, ja itsepetoksellisesti Doucet laittaakin syyn lopettamiseen muiden kontolle....

[kaltsu]

Mulla tuli haastattelusta ja näytekollaaseista aika paljo samoja fiiliksiä kuin Veltillä. Ideapuutteen sijasta voisin kyllä epäillä koko ajan kasvaneiden odotusten ja paineen vieneen luomisinnolta terän. Ja onhan niitä sarjakuvia hemmetin paljo raskaampi tehdä kuin kollaaseja tai kirjankansia.

Toivottavasti haastattelu ei anna täysin totuudenmukaista kuvaa asioiden tolasta ja näkisimme vielä jonain päivänä uusia sarjakuvia Julielta. Mun on vaikee hyväksyä että näinkin hyviä sarjakuvia olisi syntynyt ilman jonkinlaista rakkautta ja omistautumista itse taide-alaa kohtaan.

Saatan olla hiukan naivi.