Suomalaisen sarjakuvan tulevaisuus

[[kivi]]

Voi olla että asia on joskus ollut noin. Nykyään kirjastot tekevät hankintansa keskitetysti Kirjavälityksen ja BTJ Kirjastopalvelun kautta ja saavat hyvät alennukset. Määrätkään eivät päätä huimaa varsinkaan tuntemattomien tekijöiden kohdalla tarjonnan lisäännyttyä ja määrärahojen pienennyttyä.

Hmm. Mä olen käsittänyt että tuo keskitetty ostaminen on nimenomaan sitä menneisyyttä ja Kirjavälityksen+BTJ:n rooli on koko ajan vähenemässä kun kirjastot joutuvat määrärahojen vähetessä tekemään enemmän itsenäisiä ratkaisuja. Mutta ei se 150 albumin ostaminen kirjastoihin mikään mahdottomuus oo, mun albumieni osalta se on käsittääkseni nykyään tippunut tuohon entisen parhaimmillaan 300-400 (!!!!) kirjastokappaleen myynnin jälkeen.

Kaltsu, puusilmä tai ei, luin kommentistasi että sun nähdäkses kirjasto ei maksa tekijöille rahaa? Mä sain tänä vuonna kirjaston lainauskorvauksia muistaakseni 800 euroa, ei siis apurahaa vaan lainausmääriin perustuvia korvauksia mun yhteensä 78 kirjastani. Se on ihan kivaa rahaa. Piraateilta en oo saanut penniäkään, enkä usko saavanikaan (haastan teidät todistamaan että oon väärässä: käykää klikkaamassa kotisivullani PayPal Donate -nappia vaikkapa $5 edestä, kunhan saan sen toimimaan).
:-)

Kivi

[Lurker]

Lainauskorvausjärjestelmästä on Kvaakissa keskusteltu.

[Timo Ronkainen]

Eikä kukaan lukenu sitä mun linkkiä?

http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/lausunnot?modeyksi=yksi&teksti_id=20898

Kohta 2. Ongelma

Tekijänoikeuslaki sekä kansainväliset tekijänoikeussopimukset eivät vastaa tietoyhteiskunnan vaatimuksia. Säädökset eivät ota huomioon kirjastojen erityistä, yhteiskunnallisesti merkittävää roolia tietoaineiston järjestämisessä, tallettamisessa ja välittämisessä.

Tällä hetkellä kuluttaja ei osta e-kirjaa samassa mielessä kuin painettuja kirjoja. Hän ostaa pikemminkin käyttöoikeuksia, jotka pätevät usein vain tietyllä laitteella tai tietyssä käyttöympäristössä. Näin tekevät myös e-kirjoja ja -lehtiä kokoelmiinsa hankkivat kirjastot: aineistojen käyttölisenssit uusitaan vuosittain, eikä esimerkiksi e-kirjan kaukolainaaminen tai varmuuskopioiminen pitkäaikaissäilytyksen tarpeisiin ole useinkaan sallittua. Nykyteknologioiden keinoin voidaan rajoittaa sellaisiakin e-muotoisen aineiston käyttötapoja, joihin olemme paperijulkaisujen maailmassa tottuneet. Hankittua e-kirjaa ei voi esimerkiksi lahjoittaa kaverille tai myydä eteenpäin. E-kirjojen suojausmekanismit haittaavat rehellistä käyttäjää pikemminkin kuin rikollista. Kirjastojen mahdollisuudet hankkia kotimaista e-kirjallisuutta kokoelmiinsa ovat toistaiseksi liian vähäiset.

Lisää sieltä.

[Miha]

Vesa ja Miha; eikö se vittu ole juuri surullista, että suurin ostaja on kirjasto, eikä kuluttajat? Jälleen, kysykää keltä tahansa rahan päälle ymmärtävältä, miten kannattamatonta räpiköintiä näin taloudelliselta aspektilta on. Se, miten välttämätöntä se kulttuurin puolesta on, on oma asiansa.

Jos tämä olisi ainoa keinoni elannon hankkimiseen niin ripustaisin varmaan narua kaulahan, mutta koska se on harrastus niin ei hirveästi sureta, kunhan saa omat pois niin hyvä. Surullista olisi se, jos kirjastot lopettaisivat ostot kokonaan. Itseasiassa olisin ihan tyytyväinen vaikka kirjasto olisi AINOA ostaja, kuitenkin tietäisin että teoksia luettaisiin, ja se on se tärkein asia.

[[kivi]]

Jos tämä olisi ainoa keinoni elannon hankkimiseen niin ripustaisin varmaan narua kaulahan, mutta koska se on harrastus niin ei hirveästi sureta, kunhan saa omat pois niin hyvä. Surullista olisi se, jos kirjastot lopettaisivat ostot kokonaan. Itseasiassa olisin ihan tyytyväinen vaikka kirjasto olisi AINOA ostaja, kuitenkin tietäisin että teoksia luettaisiin, ja se on se tärkein asia.

Tämä on tällä hetkellä ja varmaan ensi vuonnakin ainoa keinoni elannon hankkimiseen eikä harmita yhtään.

Kivi

[Emppu]

Itseasiassa olisin ihan tyytyväinen vaikka kirjasto olisi AINOA ostaja, kuitenkin tietäisin että teoksia luettaisiin, ja se on se tärkein asia.

Silloin ei kuluttajakapitalismia toteudu ja joku suurempi, kuluttajista riippumaton taho olisi määräämässä, miten asiat kehittyvät kuin yksittäiset tekijät panostuksellaan. Se vaikuttaa aika negatiivisesti kulttuuriin, ellei ole jo vaikuttanut. Sama kohtalo olisi myös toisessa ääripäässä, luodaan paskaa ja hyvää ilman mitään varsinaisia tuloja, mikä on persnettopiraattien hedonistinen kulutustapa. Molemmat ovat mun mielestä raivostuttavan typeriä ja lyhytnäköisiä suuntauksia sekä kulttuurin luomisen ja kuluttamisen puolesta.

[kaltsu]

...kirjaston ja warettamisen erosta...

Noita erojahan mä just olisinkin tasoittamassa. Moneenko kertaan mun pitää sama asia selittää? Luuletko että kirjastot ovat jokin rahantekolaitos ja kaikki nuo lainauskorvaukset ilmestyvät kirjastoille ja tekijöille tyhjästä? Ei, vaan meidän verovaroista (ja mistä ne kirjastot nyt tukia saavatkaan) ne maksetaan.

Samoilla vero- ja tukisenteillä voisimme hyvin maksaa waretuskorvauksia. Mikä tässä konseptissa on niin vaikea ymmärtää?

Tekijänoikeuisjärjestöjen ylläpitämillä torrent-saiteillakin (tai mitä hyvänsä ne olisivatkaan, pääasia että ykköset ja nollat liikkuvat) ajoin nimenomaan Spotifyn kaltaista palvelua takaa. Mainosrahat ja muut maksut enimmäkseen tekijöiden taskuun sen sijaan että taistellaan tuulimyllyjä vastaan. Oikeesti kuka ihme kuvittelee voivansa estää käyttäjien välisen dataliikenteen tuhoamatta samalla koko nykyistä tietoliikenneinfrastruktuuria?

(Vastaus: Tekijänoikeusjärjestöt)


PS: Warettamalla ei saa omaksi kuin kasan bittejä kovalevylle. Meitsistä aika heikko korvike fyysisestä tuotteesta.

[Lurker]

Suomalaisen sarjakuvan tulevaisuudesta on eksytty nyt hiukkasen sivuraiteille.

Tämä tulevaisuus ei nyt taida olla kiinni waretustekijänoikeuskorvauksista (joka on kai nyt sitten hienompi nimi sille kasettiverolle)...

[Miha]

Tämä on tällä hetkellä ja varmaan ensi vuonnakin ainoa keinoni elannon hankkimiseen eikä harmita yhtään.

Kivi

Jos tulee toimeen niin ei varmasti harmita!  Minulla taitaa mennä kuitenkin vielä vähän enemmän aikaa ennenkuin pääsen siihen pisteeseen. Tosin tämä taitaa mennä jo vähän sivuraiteille.

[JanneT]

En nyt osaa tästä järkevästi vastata muuhunkaan ketjuun, joten joku siirtäkööt tarvittaessa.

Noita erojahan mä just olisinkin tasoittamassa. Moneenko kertaan mun pitää sama asia selittää? Luuletko että kirjastot ovat jokin rahantekolaitos ja kaikki nuo lainauskorvaukset ilmestyvät kirjastoille ja tekijöille tyhjästä? Ei, vaan meidän verovaroista (ja mistä ne kirjastot nyt tukia saavatkaan) ne maksetaan.

Samoilla vero- ja tukisenteillä voisimme hyvin maksaa waretuskorvauksia. Mikä tässä konseptissa on niin vaikea ymmärtää?

Tekijänoikeuisjärjestöjen ylläpitämillä torrent-saiteillakin (tai mitä hyvänsä ne olisivatkaan, pääasia että ykköset ja nollat liikkuvat) ajoin nimenomaan Spotifyn kaltaista palvelua takaa. Mainosrahat ja muut maksut enimmäkseen tekijöiden taskuun sen sijaan että taistellaan tuulimyllyjä vastaan. Oikeesti kuka ihme kuvittelee voivansa estää käyttäjien välisen dataliikenteen tuhoamatta samalla koko nykyistä tietoliikenneinfrastruktuuria?

(Vastaus: Tekijänoikeusjärjestöt)


PS: Warettamalla ei saa omaksi kuin kasan bittejä kovalevylle. Meitsistä aika heikko korvike fyysisestä tuotteesta.

No enhän minä vastustanutkaan Spotifyn kaltaisten järjestelmien kehittämistä missään, oikeastaan tainnut vastustaa edellisessä viestissäni juuri mitään, vaan pointti oli juuri siinä että jakelu- ja korvausmuotoja ajateltaessa on ymmärrettävä kirjaston ja waretuksen ero. Jos jokainen kirjastokävijä saisi teoksen tai Spotifyn kuuntelija kappaleen omakseen ilmaiseksi, täytyisi kirjasto/waretuskorvauksen olla melko suuri ennenkuin hommassa olisi sisällöntuottajan kannalta järkeä. Samaa mieltä olen että fyysinen tuote on pelkkiä bittejä kivempi omistaa. Mutta varsin yleinen ja yhä yleistyvä omistusmuoto kuitenkin eikä suurella osalla bittien omistajista ole enää suurta tarvetta maksaa tuotteen hintaa saadakseen vain fyysisen kappaleen näppeihinsä.

[kaltsu]

Kaltsu, puusilmä tai ei, luin kommentistasi että sun nähdäkses kirjasto ei maksa tekijöille rahaa?

Ei vaan käytin kirjastojen näennäiseen arvosteluun samaa logiikkaa kuin waretuksen vastustajat warettamisen arvosteluun. Jokainen lainattu kirja on käytännössä yksi ostamaton kirja ja selkeätä tulonmenoa. Eikös se näin mene?

Emmä sillä että fiksuinkaan ansaintamalli internetissä muuttaisi nykyisiä kuvioita paljoakaan. Luetuimmat tekijät saisivat hiukan enemmän rahaa ja pienemmät ehkä jotain roposia. Uusia lukijoita saattaisi löytyä muutama mutta uskoisin että paras ja yksinkertaisin tapa tienata (pitkiäkin) sarjakuvia tekemällä lienee edelleen se että tekee tarpeeksi hyvää. Tai myyvää, ihan miten sen nyt haluaa ajatella. Mikäli tuntuu että Suomen markkinat ei riitä, tekee vieraille kielille.

Jännä että Tietäväinen on nostettu tässä keskustelussa esiin useampaankin otteeseen. Kirjoitin vuonna 2004 tähän samaiseen säikeeseen näin:

Sarjakuvan arvostus on tasaisessa nousussa koko ajan ja sitä myötä itseään ja yleisöään kunnioittavien tekijöiden määrä varmasti kasvaa. Muutama kunnianhimoinen ja taitava kaveri kun pelmahtaapi jostain esiin ni muidenki rima väistämättä nousee ja sarjakuvan hyökyaalto suomalaisten kirjahyllyyn Sinuhen ja Tuntemattoman väliin on vain ajan kysymys.

Vaikkei Näkymättömät Kädet välttämättä vielä jokaisen mummon ja vaarin ostoslistalle eksy niin kyllähän suunta lienee jälleen piirun verran oikeammalla. Pikkuhiljaa pikkuhiljaa.

[Timo Ronkainen]

Jokainen lainattu kirja on käytännössä yksi ostamaton kirja ja selkeätä tulonmenoa. Eikös se näin mene?

Ei kukaan voi osataa kaikkia kirjoja joita haluaa lukea.  Mulla on jatkuvasti lainassa 5-20 kirjaa ja silti mun hyllyt pursuaa ostettuja kirjoja. Jos ostaisin kaiken mitä haluan lukea, menisin totaaliseen perikatoon. Kiitos että on kirjastoja.

yksinkertaisin tapa tienata (pitkiäkin) sarjakuvia tekemällä lienee edelleen se että tekee tarpeeksi hyvää. Tai myyvää, [...]
Jännä että Tietäväinen on nostettu tässä keskustelussa esiin useampaankin otteeseen.

Enpä usko, että Tietäväinen ajatteli ryhtyvänsä tekemään jotain mikä myy, vaan sitä minkä koki tärkeäksi tuoda esille. Eikä tämäkään teos ole syntynyt ilman apurahoja ja tukea. Eipä olisi sitäkään nyt ihmeteltävänä.

Ei olisi ilman tukea eri järjestöiltä ja yhteiskunnallisilta tahoilta täällä pahemmin elokuvia, kirjoja, musiikkia, taidetta, urheilua, eikä hitto vie maatalouttakaan.

Timo

[Timo Kähkönen]

Enpä usko, että Tietäväinen ajatteli ryhtyvänsä tekemään jotain mikä myy, vaan sitä minkä koki tärkeäksi tuoda esille.

Ei viisas ihminen kuten Tietäväinen (jo nimestään päätelleen) ryhdy 5 vuoden ponnisteluun ja 216 sivun suurtyöhön tavoitteenaan saada se läpi 0,08%:n Aku Ankka -kansalle. Ei millään.

"Siksi se on aktiivisesti etsinyt sarjakuvalle toista tai useampaa kustantajaa ulkomailta yhteispainatuksen toivossa."

"Angoulêmen perusteella Tietäväisen albumi kiinnostaa kustantajia. Vielä ei kuitenkaan sopimuksia ole syntynyt."
(http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/odotettu-uutuus-tasta-on-kyse-nakymattomat-kadet-poimivat-hedelmamme-ja-rakentavat-ydinvoimalamme)

Yritin jo aamulla herättää keskustelua, että suomalaisen sarjakuvan tulevaisuus on ulkomailla, mutta eihän sellaista ajatusta kukaan noteeraa suomalaisessa sarjakuvaskenessä: http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,640.msg352809.html#msg352809

[kaltsu]

Jos jokainen kirjastokävijä saisi teoksen tai Spotifyn kuuntelija kappaleen omakseen ilmaiseksi, täytyisi kirjasto/waretuskorvauksen olla melko suuri ennenkuin hommassa olisi sisällöntuottajan kannalta järkeä.

Kirjaston CD:t ja DVD:t on helppo kopioida tai ripata koneelle. Kirjojenkaan skannaamisessa ei oo niin iso homma kuin aluksi luulisi. Veikkaan kuitenki että tällainen omistamisen muoto on hyvin harvoille mitenkään relevanttia ja argumenttisi jonkin asian ilmaiseksi saamisesta on minusta heikoilla kantimilla.

Ei kukaan voi osataa kaikkia kirjoja joita haluaa lukea.  Mulla on jatkuvasti lainassa 5-20 kirjaa ja silti mun hyllyt pursuaa ostettuja kirjoja. Jos ostaisin kaiken mitä haluan lukea, menisin totaaliseen perikatoon. Kiitos että on kirjastoja.

Puolustelen usein täsmälleen samoin sanoin warettamistani.

[Aura]

Aura kysyi hyvän kysymyksen miten saada lisää lukijoita. Tähän ei helppoa yksiselitteistä vastausta ole.
Jos olisi yksi universaali kaava , "sarjakuva joka myy/tulee luetuksi aina ja kaikille" niin se olisi todella hienoa, mutta kun se on samaa sarjaa "lause jolla rauhoittaa kanssaihminen hänen tilastaan huolimatta" = sellaista ei ole.

Se, että sarjakuvaa on esillä naisten lehdissä, ei tarkoita, että ne naiset ottaisivat ja lukisivat niitä.

Ei tarkoita, ja se juuri oli se tarkoittamani ongelma. Tietoa on annettu ja tehty selväksi että aikuinenkin voi lukea. Mutta vaikka kaikkiin uppoavaa yksittäistä sarjakuvaa ei ole mahdollista tehdä, monelle on esteenä että se ylipäätään on sarjakuva.

Syy jättää elämänkerrallinen sarjakuva lukematta on helpommin "minua ei kiinnosta sarjakuva" kuin "minua eivät kiinnosta elämänkerrat." Jos joku ei halua katsoa romanttista elokuvaa, syy siihen on todennäköisemmin se etteivät romanssit kiinnosta, kuin se, että se on elokuva.

Mutta kuten Curtvile mainitsi, kaikki eivät lue kirjojakaan koska ne ovat kirjoja, eivätkä kaikki pelaa tai katso elokuvia. Sillekään ei voi mitään että suuri osa jengistä on aina sitä osastoa, joka ei lue mitään ja raivoaa että loisivalta maataloudelta ja kulttuurilta pitää ottaa tuet pois.

Yritin jo aamulla herättää keskustelua, että suomalaisen sarjakuvan tulevaisuus on ulkomailla, mutta eihän sellaista ajatusta kukaan noteeraa suomalaisessa sarjakuvaskenessä: http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,640.msg352809.html#msg352809

Mutta meneekö se sitten helposti siihen että pitää vain kerätä kaikki sarjakuvanörtit ympäri maailmaa, koska ihmisiä ei kiinnosta sarjakuva? Maailmalla ei sarjakuva taida myöskään menestyä, mutta marginaalisia kuluttajia on vain niin paljon enemmän. Ulkomaiset sopimukset taitavat olla vielä pahempia kuin kotoiset (jotka ovat siihen suuntaan menossa), toinen vaihtoehto on tietysti se nettisarjisten teko ja oman oheistuoteputiikin perustaminen. Jotkuthan tosissaan ehdottavat että luova ala pitää siirtää harrastelijatasolle, ja oma vika jos ei ole tarpeeksi hyvä ja menesty.