Kivi; et ole ajatellut kuluttajien käyttäytymistä ollenkaan? Vaikka Y-sukupolvi elää helvetin hedonistista elämää, mitä enemmän ostaminen siirtyy nettiin, sen suurempi kynnys oikeasti ostaa jotain luksustuotteita "Koska ne nyt voi ostaa koska tahansa"-ajatuksen takia. Kysy keneltä tahansa yksityisyrittäjämyyjältä, ja ne tulee manaamaan internetin alimpaan helvettiin.
Timo: Puhutko nyt siis sellaisesta UG:stä, mitä hyvällä tuurilla löytää jostain paikallisesta tapahtumasta? Tietenkin onhan oma käsitykseni jenkkien markkinoihin tullut täysin nettisarjakuvien tekijöiltä, mutta on ne pienemmätkin conejakin profiloidaan huimaa vauhtia selkeämmiksi.
Mun mielestä netin ongelma juuri perinteisten kerrontamuotojen osalta on kehno verkostoituminen. Suomalaiset ovat sarjakuvan osalta sen hyvin hoitaneet, mutta globaalilla tasolla siinä olisi paljon parannettavaa; verkostoituminen on tosi hajanaista ja tuuripeliä, ellei ole vain perkeleen hyvä tekijä. Tästä johtuu, että hyviä nettisarjiksia pitää tonkimalla tonkia. TWC:t sun muut ovat hyviä astinkiviä, mutta ei, luoja, ei vain näin! Se on jo johtanut siihen, että nettisarjakuvat tulevat olemaan oman pienen piirinsä juttuja.
Asiaa ei luonnollisesti helpota se, että sarjakuvien käyttöliittymä valintatilanteessa (oli sitten osto tai lukeminen) on, mikä on. Hyvä mennä ummikkona sarjakuvahyllylle, kun napattu sarjakuva voi olla _mitä_ tahansa (siis oli suomalaista tai jenkkiläistä). Etsi siinä sitten itsellesi sopivaa pläräämällä jotain, voin sanoa, että tasan kerran elämässäni onnistunut siinä ja minä sentään luen, etsin ja saan tietoa paljon enemmän kuin kuka tahansa ummikko. Ei tarvitse ihmetellä, miksi jotkut kokevat mokomat jotenkin...luotaantyöntäviltä.
Ja jos ei mennä siihen, miten haukun suomalaisen sarjakuvan olevan paskaa, voin sen ainakin mainita, että tuotteistaminen yksin ja ainoastaan sarjakuvan osalta kuin myös sen profilointi skenen sisällä ole oikein ole Suomessa toiminut. Syytän tästä "kaikki kukat saa kukkia"-ajatusta, ei sen takia, että pitäisi kitkeä, vaan sen takia, että se johtaa "HYVÄ, ETTÄ SITÄ TEHDÄÄN VAAN LISÄÄ JA LISÄÄ JA LISÄÄ JA MIHIN MINÄ OIKEIN HUKUINKAAN"-asenteeseen. Määrä ei ole vieläkään korvannut laatua.
Omat haasteensa tietenkin tuo digiformaatti, joka on tekijöillä lapsen kengissä. Minä ostan sarjakuvien lukuoikeuksia niin nettiin suoraan kuin kännykkääni, mutta eipä suomalaiset tunnu tarjoavan mitään konkreettista tämän osalta. Ehkä se olen vain minä, tai ehkä naurettavat hinnat à la 13 eukkia strippisarjakuvasta, jonka oon Hesarin sivuilta lukenut.