Valitettavasti ei ole ollut aikaa keskittyä lukemaan Jalavan uutta Prinssi Rohkeaa. Mutta sen voi sanoa, että sivut näyttävät upeilta niin viivojen, värien kuin ladonnan suhteen! Monia hienoja yksityiskohtia löytyy kuten goottilaiset kirjaimet lukujen nimissä. Kaikesta tehdystä paistaa rakkaus, perehtyminen ja hiominen. Mitä todennäköisimmin myös suomennos on kiitettävä.
Tajusin, että tässä on 103 ensimmäistä sunnuntaisivua. Jos julkaistaan suomeksi toinen aivan saman paksuinen annos, päästään juuri siihen, mistä 70-luvun Semicin albumit aloittivat Rohkean julkaisemisen. Lienee tarkoituksellista, jotta saataisiin sarjaa pitkä pätkä suomeksi kootusti. Toivottavasti tämä myy niin, että Jalavalta tulee jatko-osa. Mainostan tätä kavereilleni tapauksena.
