Tuo toisteisuus jenkkivaltavirran kritiikkinä ja ongelmana ontuu siinä mielessä, että mitä muuta Asterixit, Tintit ja Aku Ankat ovat kuin saman toistoa - mikään ei muutu, hahmot eivät kehity mihinkään tai miksikään. Sarjat loppuu, kun tekijät ovat toistaneet samaa laulua viisikymmentä vuotta ja saavat yöpöytäänsä nojaten tyytyväisenä slaagin.
Läntisessä Varjon valtakunnassa tekijöiden kierrätys ehkä omalla tavallaan pitää parhaimmillaan homman tuoreena - ainakin kun tekijöillä on intoa ja mielikuvitusta, ja toimituskunta ei pörssiliput kourassa dissaa kaikkia ehdotuksia. Varmasti mielikuvitusta ja luomisen vapautta voisi käyttää jollain toisella saralla vuolaammin, mutta jostain syystä monet tekijät haluavat tehdä viittasankarimeininkiä - sen ymmärtämiseksi, ja heidän tuotosten arvostamiseksi, pitää löytää kauluksensa alta oma sisäinen pikkupoikansa (tai -tyttönsä, ehkä).
Mutta siis siitä samojen tarinoiden kierrätyksestä- se liittyy ehkä siihen ikonisuuteen, joka "suurimmilla" sankareilla on, Hämiksellä, teräsmiehellä, Batmanillä. Vääjäämättä pelataan kliseiksi muotoutuvilla karaktääreillä ja pelinappuloilla, mutta joskus niistäkin saa kiinnostavia rakennelmia aikaan. Toisaalta vuosikymmenen ajan jenkkilän suosituin sarjakuva, X-men, teki polveilevista juonista ja kehittyvistä t. muuttuvista hahmoistaan kiinnostavuutensa, ja vei sen varsin pitkälle. Kun skidinä nappasin Kukunorista muutaman vuoden suomalaisia suomennoksia edellä liihottavan X-menin, pisti se pääni ihan pyörälle, kun kaikki oli niin muuttunut. Myöhemmin se on mennyt edes-takaisin -pelleilyksi, kun seuraavat kirjoittajat vesittävät edellisen ideat.
Jos tässä inhokki-threadissa saa antaa lukusuosituksia, niin Bendisin Daredevil, jota on koosteina kymmenkunta albumia, kuljettaa päähenkilöä tapahtumaketjua eteenpäin (joskin aika jouheasti), tavalla jossa ei ole suuntaa taaksepäin, ja seuraava kirjoittaja jatkaa aika johdonmukaisesti vieden hommaa vielä pidemmälle. Milleristä nokitetaan roimalla kädellä.
Ja ketjun kysymykseen vastaten, en lue suurinta osaa jenkkivaltavirtasarjakuvia, koska niitä tekee lahjattomat kirjoittajat ja piirtäjät, jotka epätoivoisasti yrittävät kannatella isojen yhtiöiden nimikekiintiöitä, juurikin toistaen niitä ilmeisimpiä virityksiä. Monasti mietityttää, kun hyviäkin sarjoja (minun mielestäni, nöyrimmiten) olisi valittavana, että miten niille kaikkein karuimmille riittää kuukaudesta toiseen ostajia - lehdet kun laitetaan giljotiiniin aika nopeasti jos valuutta ei liiku.
