Pikselöityminen ja rasteroituminen

[Veli Loponen]

Hifiä.  Ei ne oo pikselöityneet, vaan väritys on tehty Photarilla samaan tiedostoon mustan ääriviivan kanssa, jollon mustakin rasteroituu (eli koostuu pienistä pisteistä - ei pikseleistä)

Ei se nyt tyystin siitä johdu. En nyt tietenkään ole noita nähnyt, mutta iJustenin kuvailemat pikselit kuulostavat huonolta resoluutiolta eivät tavalliselta rasteroitumiselta. Itse teen kaikki värityöt samaan tiedostoon 400:n resoluutiolla ja mustan rasteroituminen on minimaalista (saa käyttää jo suurennuslasia, että sen huomaa).
Elekää siis syytelkö sitä Photoshoppia kaikesta, syyttäkää mielummin niitä tyyppejä, jotka niitä tiedostoja käsittelee ja sotkee resoluutiot.

[Timo Ronkainen]

Ei se nyt tyystin siitä johdu. En nyt tietenkään ole noita nähnyt, mutta iJustenin kuvailemat pikselit kuulostavat huonolta resoluutiolta

No kun mulla on se lehti kädessä. Ja sama on nykyään kaikissa Ankoissa. Rasteroituminen erottuu sitä selkeemmin mitä harvempi on linjatiheys. Eli tiuhemmalla linjatiheydellä niitä rasteripallukoita on hankalampi nähdä, kun ne on pienempiä. Mitä pienempi on kirjapainon rasterin linjatiheys, sen isompi pitäisi resoluution olla. Yhden rasteripisteen kun tulisi koostua vähintään n. 8 pikselistä. Harvempi rasteritiheys (isommat rasteripallukat) antaa helpommin anteeksi pienemmän resoluution. Sksi esim julisteissa riittää usein 150 dpi. Tätä voi olla vähän vaikea hahmottaa jos ei ole näitten kanssa puuhannut (en tarkoita sua, Veli, kun olet kuitenkin alalla).
Otetaan kohta yksityiskohta uusimmasta ankasta.

Timo

[Veli Loponen]

Rasteroituminen erottuu sitä selkeemmin mitä harvempi on linjatiheys.

Mutta. Tästä me väännettiin ennenkin, joten väännän taas. Nykyisin, kun yleensä painopellitkin (filmeistä, jos niitä on, puhumattakaan) tulostetaan ditgitaalisesti, kaikki painettava koostuu pikseleistä. Myös se viivapiirros, vaikka sen olisi pistänyt työhön omana korkearesoluutiotiedostona. Siispä ongelma ei ole se, että tehdään värit samaan tiedostoon kuin viivapiirros, vaan siinä, että tehdään liian pienellä resoluutiolla.
Linjatiheys ei tähän vaikuta, koska linjatiheys määrittää myös sen korkearesoluutioisen viivapiirroksenkin pikselit (tarkoittaen sitä, että jos on pieni linjatiheys, on viivakin karkeampaa, mikä yleensä sitten peitetään rasteroinnilla, kuten juliste-esimerkissäsi).
Värityksen tekeminen toisessa tiedostossa erillä viivapiirroksesta ei siis auta, koska edellytyksenä on se, että viivapiirros on tarpeeksi korkearesoluutioinen. Yleensä värikuvia ei kuitenkaan tehdä 1-bittisen kuvan vaatimalla resoluutiolla (yli 600) ja siksi kuva pikselöityy. Paitsi tietenkin, jos viivapiirros ei olekaan 1-bittinen vaan harmaasävyinen, jolloin se rasteroituu.

[J.M:salo]

Timo, jos otat yksityiskohtia, suosittelen Don Rosan sarjan ekoja sivuja.

[Timo Ronkainen]

Kas tässä joitakin esimerkkejä. Tämä on erityisen ikävää pienissä yksityiskohdissa. Kaikki esimerkit sivulta 25 (AA18/06).







Mustan viivan rasteroitumisen voi estää, jos sen mustan asemoi erikseen vaikkapa Illustratorissa värien päälle. Värit 300 dpi ja musta 600 - 1200 dpi 1-bittisenä. Tämän kun tallentaa PDF:nä niin että asetukset säilyvät, on painotuloksena offsetissa skarppi musta. Tiedän, kun olen tehnyt satoja kertoja.

kaikki painettava koostuu pikseleistä. Myös se viivapiirros, vaikka sen olisi pistänyt työhön omana korkearesoluutiotiedostona. Siispä ongelma ei ole se, että tehdään värit samaan tiedostoon kuin viivapiirros, vaan siinä, että tehdään liian pienellä resoluutiolla.

Ongelma on nimenomaan siinä että kaikki tehdään samaan tiedostoon. Kun tehty PDF on kohdallaan, se musta säilyy skarppina ja tulee filmille tahi pellille tismalleen asetuksen mukaan ja vain värit CMY rasteroituvat. Musta pysyy siis 1-bittisenä tarkkana viivapiirroksena jossa ei ole yhtäkään rasteripistettä. Pikseleitä toki (se 600-1200 pikseliä tuumalla), mutta siis ei rasteria.

Timo

Edit: kuvalinkit korjattu

[Veli Loponen]

Ongelma on nimenomaan siinä että kaikki tehdään samaan tiedostoon.

Ei, vaan käytetty resoluutio*. Kuten jo sanoin, itse olen tehnyt kaiken värillisen 400 resoluutiolla yhteen tiedostoon, eikä rasteroituminen ole koskaan ollut ongelma. Viiva on skarppia ja rasterin näkee vain suurennuslasilla.
Siis: syy on väärässä resoluutiossa** ei tekotavassa.

* Esim. jos värittäisit työsi samassa tiedostossa ja käyttäisit vaikkapa 600 resoluutiota, olisi tulos täsmälleen saman näköinen kuin tuolla omalla menetelmälläsi. Tuon kokoinen CMYK-kuva olisi vain järkyttävän kokoinen tiedosto.

** Ja siihen voi olla syypää monikin henkilö, ei yksin kuvan värittäjä.

[Timo Ronkainen]

* Esim. jos värittäisit työsi samassa tiedostossa ja käyttäisit vaikkapa 600 resoluutiota, olisi tulos täsmälleen saman näköinen kuin tuolla omalla menetelmälläsi. Tuon kokoinen CMYK-kuva olisi vain järkyttävän kokoinen tiedosto.

Resoluutio ei vaikuta rasteriin millään tavalla. Vaikka nostaisit resoa 1200:aan, CMYK-kuvassa se rasteripallukka on silti ihan saman kokoinen. Siinä pallukassa on vain enemmän pikseleitä. Ainoastaan rasterin tiheys vaikuttaa siihen miten hienona ja skarppina musta viiva näkyy. Tässä on kaksi eri asiaa.
Pitämällä viiva erillään, voi kiertää painon rasterilinjatiheyden aiheuttamat rajoitukset, Seuraava esimerkki taas näyttää miten käy kun skarppi viivakuva on liian alhaisella resoluutiolla tehty:



huomatkaa että viiva on rasteroitumaton, eli siinä ei näy samoja "pallukoita" kuin väreissä. Mutta vaikka viiva onkin skarppia, siinä näkyy alhaisen resoluution tuoma porrasteinen sahalaita. Skarppi mutta pikselinen.

Timo

[Timo Ronkainen]

Lisää demonstraatiota. Samalla voin mainostaa uutta vasta alkanutta sarjakuvaani (jota en tosin itse käsikirjoita) Spinneri-lehdessä. 

Sarjakuva Krisse ja Keksa.

Olen siis pitänyt mustan väreistä erillisenä omana tiedostonaan siihen saakka kunnen olen yhdistänyt ne Illustratorissa. Kuvat selittänevät asian paremmin kuin 1000 sanaa.





Yksityiskohta suurinpiirtein samankokoinen kuin Ankoissa.
Pieni mössöytyminen johtuu jpg-pakkauksesta. Kokeilkaa löytää lehti kirjastosta tai lehtipisteestä. Ja luuppi mukaan

Timo

[tertsi]

Timo on oikeassa, Welzu väärässä.

Timon tyylillä tehdessä rasteripiste (mustassa viivassa) ei erotu edes suurennuslasilla tarkastellessa.



Idea on siis se, että kaksi eri tiedostoa yhdistetään vasta Illussa.

Toistoahan tämä viestini on, mutta kun tästä asiasta on jo pari vuotta taitettu peistä...

[Veli Loponen]

Timo on oikeassa, Welzu väärässä.

Itse asiassa taidamme olla samaa mieltä. Katsopas vaikka:

Timon tyylillä tehdessä rasteripiste (mustassa viivassa) ei erotu edes suurennuslasilla tarkastellessa.

Minä en väitä, että viiva ei rasteroituisi jos viivan antaa olla samassa tiedostossa värien kanssa. Sen sijaan väitän, että ongelma ei ole työtapa vaan resoluutio, minkä Timokin osoittaa tuossa toiseksi viimeisessä esimerkissään pikseleistä. Käytännössä siis samaan tulokseen pääsee molemmilla tavoilla, kunhan resoluutio on tarpeeksi korkea (ja resoluutio on tärkeä molemmissa). Paitsi tietenkin niille, jotka lukevat sarjakuvansa luupin kanssa, mutta toisaalta sitten alkaa helposti näkyä se viivan pikselöityminenkin, jos kuva on painettu vähänkin kunnon paperille ja resoluutio on lähempänä 600:aa kuin vaikkapa 1200:aa.
iJustenin esille tuoma ongelma johtuu nimenomaan resoluution vähyydestä (sanon sen perusteella, mitä noista Timon esimerkkikuvista näkee). Paitsi että jos tämä olisi tehty tuolla Timon esittämällä tavalla, niin jälki olisi vieläkin kauhempaa (vrt. Timon kakkosesimerkissä viivan pikselöitymisen aiheuttama sahalaita), sillä rasteroitunut viiva sentään  sulautuu hieman väreihin mitä pikselöitynyt viiva ei tee.

Aku Ankan (ja monen muunkin nykylehden) kuvanlaatu paranisi siis melkoisesti, kunhan vähän nostettaisiin sitä resoluutiota.

Ja lopuksi pahoittelen sitä, että en voi omaa esimerkkiäni antaa noista mun tekemistä jutuista ja niiden täydellisestä painojäljestä, mutta kun ei ole skanneria eikä niitä lehtiäkään kyllä mukana.

[Timo Ronkainen]

Niin vaan kun ongelma on nimenomaan rasteroitumisessa. Viiva koostuu niistä pirun pallukoista mustan ollessa värien kanssa samassa photarifilessä, vaikka reso olis miten iso tahansa. Ainoastaan rasterin linjatiheys voi vaikuttaa siihen että viiva näyttää hieman yhtenäisemmältä. Asia korostuu esim. sanomalehtien harvassa rasteritiheydessä todella pahasti. Sanomalehtiin kannattaa tehdä aivan ehdottomasti mustat viivat erikseen yksibittisinä m/v-kuvina.

Timo

[VesaK]

Näin tehdään esmes Timppa Mäkelän Mannerheim & Ihmissyöjätiikerin kohdalla. Viivapiirros ja värit menevät erikseen Kansan uutisten Viikkolehteen.
Silti sanomalehtipaino ei aina vain tajuu...

[tertsi]

Welzun mallissa lopputulos on hyvä, jos paperi on hyvälaatuista ja linjatiheys iso (= rasteripiste on pieni).

Ronkaisen mallissa onnistuminen on pomminvarmaa. (paitsi, jos joku menee jälkikäteen muuttamaan yksibittisen viivapiirroksen harmaasävyiksi tai jos joku yhdistää viivat ja värit esim. photarissa.)

- viivat (=musta) 1200 dpi bitmap
- värit 300 dpi  cmy  (?)
- yhdistetään Illussa
- tallenna pdf:nä

Tämmöinen on siis metodi, jos olen oikein ymmärtänyt.



Tuosta luupilla lukemisesta:
Muuten loistavassa Marian koodissa huomio kiinnittyy siihen, että viiva on jotenkin suttuinen. Miksi?  Paljas silmä erottaa vain, että jotain on mätää, mutta mitä?

Kas, otamme luupin ja näemme:
viivan vieressä on rasteripampuloita.
Eli vaikka Rauhalan viiva on skarppi, painotuote ei ole, sillä viivan reuna koostuu pisteistä, joiden välissä on tyhjä rako. Eli viivan reuna on epätasainen ja näyttää siis suttuiselta.


Otamme vanhan Lucky Luken ja katsomme luupilla, viiva on sileä kuin vauvan peppu. Ei rasteria. Hyvältä näyttää.

[laureline]

alkaa helposti näkyä se viivan pikselöityminenkin, jos kuva on painettu vähänkin kunnon paperille ja resoluutio on lähempänä 600:aa kuin vaikkapa 1200:aa.
iJustenin esille tuoma ongelma johtuu nimenomaan resoluution vähyydestä .

Tämä kysymys liittyy lähinnä resoluutioon (ja on varmaan käsitelty jossain toisessa osiossa, mutta käytän kyselytuntia hyväkseni): Miksi jotkut painotalot sanovat että ei kannata tehdä aihioita yli 300 reson, tukkii kuulemma tiedostot jne.... yleensä reproduktioissa esim julisteet jne on suositus 300, vaikka itse mielelläni käyttäisin esim ainakin 600:aa ?
Tästä asiasta olen ollut pihalla monen painotalon kanssa....

[rama]

- viivat (=musta) 1200 dpi bitmap
- värit 300 dpi  cmy  (?)
- yhdistetään Illussa
- tallenna pdf:nä

Tämmöinen on siis metodi, jos olen oikein ymmärtänyt.

Huoh, käytän luultavasti väärää aivopuoliskoa. Viivat siis mustalla 1200 dpi bitmapillä. Harmaasävyt greyscale'llä 300 dpissä. Entäs voiko näitä kahta yhdistää Photarissa jos ei käytä Illustratoria?

nimimerkki *Puu kaatuu, huusi Aku*

Unohdin vielä kysyä: tuleeko siis piirrokset scannata greyscalillä ja muuntaa sitten bitmapeiksi?