Pikselöityminen ja rasteroituminen

[Veli Loponen]

Minä teen melko poikkeuksetta tekstauksen Photoshopissa. Resoluutio on yleensä 600 (paitsi jos on värillinen, niin sitten 400). Hyvältä on näyttänyt tähän asti joka paikassa.
Paras olisi tietenkin se, että tekisi Illustratorissa (tai vaikka InDesignissä) ja siitä suoraan painovalmiin PDF:n, jossa fontit on mukana. Silloin ei tarvitse huolehtiä resoluutioista yms.Tietenkin PDF:ksi voi tallentaa Photoshopissakin. Kunhan muistaa antaa tekstitasojen olla teksinä.

[tertsi]

Teksti kannattaa aina tehdä vektorigrafiikkana...

Jos on tekstannut käsin paperille, niin silloin teksti on väkisinkin pikseligrafiikkaa.

[Jarmo]

Vielä semmoinen juttu PPD - tulostusasetuksista.

Kun painojen asiakkaat yleensä ottaen ovat epäpäteviä, taitaa ripinkäyttäjillä olla rutiinina tulostusvaiheessa hylätä kaikki kuva/dokumenttikohtaiset asetukset ja käyttää vaan niitä painon standardiasetuksia.

[rama]

Vielä semmoinen juttu PPD - tulostusasetuksista.

Kun painojen asiakkaat yleensä ottaen ovat epäpäteviä, taitaa ripinkäyttäjillä olla rutiinina tulostusvaiheessa hylätä kaikki kuva/dokumenttikohtaiset asetukset ja käyttää vaan niitä painon standardiasetuksia.

Ok, hyvä pitää tuo mielessä. Kiitos paljon kaikille neuvoa antaneille!

[JanneT]

Paitsi sitten kun menee painoon... siellä saa joskus varautua pienoiseen keskusteluun jättiresoluutioista. Ensimmäisiä tietokoneella käsiteltyjä lehtikuvituksia tehtyäni ammoisina aikoina lähetin kuvani 1200dpi:llä lehteen. Päätoimittaja olisi varmaan vetänyt turpaan jos olisin seissyt siinä vieressä. Muttajoo.. lehtikuvitukset ovatkin oma lukunsa, niillähän ne painoresoluutiot ovat suhteellisen matalia.

1200dpi on jo melkoisen paljon, mutta kyllä monessa suomalaisessa Suuren kustantamon sarjakuvatuotoksessa on melkoisesti ärsyttänyt kun resoluutio on näyttänyt olevan käsittämättömän alhainen.

[Veli Loponen]

Paitsi sitten kun menee painoon... siellä saa joskus varautua pienoiseen keskusteluun jättiresoluutioista. Ensimmäisiä tietokoneella käsiteltyjä lehtikuvituksia tehtyäni ammoisina aikoina lähetin kuvani 1200dpi:llä lehteen. Päätoimittaja olisi varmaan vetänyt turpaan jos olisin seissyt siinä vieressä. Muttajoo.. lehtikuvitukset ovatkin oma lukunsa, niillähän ne painoresoluutiot ovat suhteellisen matalia.

Joo, siis periaatteessahan kannattaa yleensä tehdä painon asetusten mukaan. Yli menevät resoluutiot ei kuitenkaan enää auta, vaan yleensä käy kuten Jarmo tuossa yllä kirjoitti, että tiedoston asetukset korvataan joka tapauksessa omilla asetuksilla.
Yleensä siis se 300/mv tai värikuva ja 600/1-bittinen kuva, riittää oikein mainiosti tavallisissa töissä.

[Timo Kähkönen]

Mustan viivan rasteroitumisen voi estää, jos sen mustan asemoi erikseen vaikkapa Illustratorissa värien päälle. Värit 300 dpi ja musta 600 - 1200 dpi 1-bittisenä. Tämän kun tallentaa PDF:nä niin että asetukset säilyvät, on painotuloksena offsetissa skarppi musta. Tiedän, kun olen tehnyt satoja kertoja.

Juuri näin. Olen jopa lopettanut Aku Ankan taskukirjojen ostamisen, koska tussausresoluutio on liian pieni. Samoin monissa Iineksissä ja joissakin kovakantisissa on sama ongelma. Tuskin SanomaMagazines kaipaa rahojani, mutta sääli tekijöiden kannalta. Ovat tehneet kovan työn saadakseen aikaan kauniin viivan, mutta skannaaja/paino on pilannut hyvän työn. Onneksi Aku-lehdessä on yleensä resot olleet kohdallaan.

Tuntuu muutenkin, että skannaustyön siirtyminen ammattireproilta työasemille on heikentänyt tussausresoluutioita. Ennen 90-lukua ei tahtonut löytyä pikselöitynyttä tussiviivaa mistään julkaisusta, mutta nykyään lähes kaikissa on pikseleitä.

Jos ei ole illua tai vastaavaa, voi hätävarana käyttää nettipohjaista tussauksen ja värityksen yhdistäjää, josta olen kertonut toisaalla:
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=1259.msg139337#msg139337

[rama]

No niin, taas olisi tällainen painotekninen reso/formaattikysymys. Juuri kun sain iskostettua päähäni että lineart tehdään bitmappina 1200 dpi resolla ja harmaasävyt/rasterit greyscalessa 300 dpi resolla, painon kanssa tarkistetaan resot/asetukset ja homma lyödään yhteen pdf:ksi esm InDesignissa törmään uuteen tilanteeseen:
sarjis on tarkoitus printata koossa 530 x530 mm aparaatilla jota ruotsiksi kutsutaan nimellä 'storformatsskrivare', siis jonkinlainen pirun isoa printtaava tulostin, näin vapaasti käännettynä...

Mitkä ihmeen resot ja formaatit valitsen tähän tarkoitukseen? Kun tiedustelin asiaa kyseisen näyttelyn taittajalta hän vain sanoi tyyliin 'laita vaikka 300dpi greyscale'. Yritin selittää että silloin lineart rasteroituu myös, mutta hänen ilmeestään (linnunpönttö-look) päätellen minun on ratkaistava tämä ongelma itse. Tai siis nerojen kvaakkilaisten avulla.

[Ossi Hiekkala]

Mitkä ihmeen resot ja formaatit valitsen tähän tarkoitukseen? Kun tiedustelin asiaa kyseisen näyttelyn taittajalta hän vain sanoi tyyliin 'laita vaikka 300dpi greyscale'. Yritin selittää että silloin lineart rasteroituu myös, mutta hänen ilmeestään (linnunpönttö-look) päätellen minun on ratkaistava tämä ongelma itse. Tai siis nerojen kvaakkilaisten avulla.

Tuon kokoisilla vempeleillä ei välttämättä mitään 1200 dpi irtoakaan. Jos kuvaa on tarkoitus katsoa kauempaa, ei sen tarkkuudella ole niin suurta väliä. Itse laittaisin (riippuen tietysti tiedostokoosta) jollain 600 dpi ja lineart. Sen pitäisi riittää aivan mainiosti.

Vai mitä sanovat Veli ja kumpp.?

[rama]

Tuon kokoisilla vempeleillä ei välttämättä mitään 1200 dpi irtoakaan. Jos kuvaa on tarkoitus katsoa kauempaa, ei sen tarkkuudella ole niin suurta väliä. Itse laittaisin (riippuen tietysti tiedostokoosta) jollain 600 dpi ja lineart. Sen pitäisi riittää aivan mainiosti.

Vai mitä sanovat Veli ja kumpp.?

Pdf:näkö vai?

[Ossi Hiekkala]

Pdf:näkö vai?

Jaa, miksipä ei? Jos sinulla on tekstit ja kuva eri resoluutiota, niin silloin lienee Pdf paras. Muuten kai Tiff:kin käy.

[rama]

Jaa, miksipä ei? Jos sinulla on tekstit ja kuva eri resoluutiota, niin silloin lienee Pdf paras. Muuten kai Tiff:kin käy.

Juu, ajattelin että jos laittaa pdf:nä niin samalla tekstittää InDesignissa. Kiitos paljon avusta!

[Veli Loponen]

Vai mitä sanovat Veli ja kumpp.?

Juu, minä laittaisin kanssa viivan sillä 600:lla. Toinen vaihtoehto, jos haluaa pelata varman päälle, on vektoroida viivat, jolloin ne olisivat tarkat. Ja kun ID:llä tekee tekstauksen, niin kannattaa lopuksi muuttaa teksti poluiksi, ettei tule ongelmia fonttien suhteen.

[Timo Ronkainen]

Storformatsskrivare on suurkuvatulostin. Ne ovat mustesuihkuja, mahottoman isoja vaan. Noilla tehdään isoja tauluja ja muita juttuja messuille jne. Ei niillä yleensä mitään neulanterävää jälkeä saa, mutta eipä se haittaakaan. Kaukaa katsottaviksi tarkoitettuja kuviahan ne ovat. Vektorikuvia kai ne yleensä käyttää. PDF:n saa kyllä vektoriohjelmistakin.

Timo

[JanneT]

No niin, taas olisi tällainen painotekninen reso/formaattikysymys. Juuri kun sain iskostettua päähäni että lineart tehdään bitmappina 1200 dpi resolla ja harmaasävyt/rasterit greyscalessa 300 dpi resolla,

Siis hetkonen, harmaasävyt 300dpi ymmärrän, mutta miksi rasterit? Miksei 1200dpi, nehän ovat pelkkää mustaa?