Heikin viesti tuolla alussa vastaa mielestäni parhaiten ekan viestin kysymykseen. Tosin siinä oleva Journalistiliiton linkki ei toimi.
https://www.journalistiliitto.fi kertoo että liitto on ilmeisestikin rajattu toimituksellista työtä tekeville tms.
Sarjakuvan kannalta ongelma on siinä että meitä on ollut ja on edelleenkin niin vähän, että mitään joukkovoimaa ei edes porukalla saa aikaiseksi. Kuuluminen Sarjakuvantekijät ry:hyn (jäsenmaksun maksaminen ja aktiivinen toiminta) lienee paras tapa yrittää vaikuttaa sarjakuvan arvostuksen ja palkkioiden kasvuun sekä toimeentuloon. Sarjakuvaseurakin on hyvä.
Jos mielii työttömyyskassan jäseneksi niin näkisin että
Yrittäjien työttömyyskassa olisi siihen ehkä kätevin tapa. Siinä on kyse vain rahasta ja sen pyörittämisestä, niin että mistään ideologioista ei tarvitse huolehtia
AYT vaan edellyttää että olet: "
... Suomessa vakituisesti asuva yrittäjä, joka ei ole täyttänyt 65 vuotta ja jolla on vähintään 8.520 euron vuosituloon perustuva lakisääteinen eläkevakuutus (YEL, MYEL, TyEL)."
Jos siis teet freenä/omalla verokortilla omassa työhuoneessa pikkuhommia kannattaa (ja joudut joka tapauksessa) maksamaan YELliä ja voit saman tien ottaa tuon turvan jos sielu sietää sen jäsenyysmaksun suorittamisen.
Jos taas teet työnantajille työnantajien tiloissa, niiden pitäis maksaa myös eläke ja kannattaa ehkä harkita samaa liittoa (jos mahdollista) kuin mihin muut tyypit samalla työpaikalla kuuluu.
Pointtina on että ellet ole töissä missään, ei kukaan muu myöskään valvo etujasi. Itse olen kyllä sujuvasti ulkoistanut tämän kysymyksen jonnekin Hebrideille. Totesin, että toivottavasti en joudu koskaan kokonaan työttömäksi ja jos joudun, pitäisi sitten vain etsiä joku työpaikka. Mulle on eläkehommista jo ihan riittävästi murhetta, niin että en enää sitä työttömyyttä varten ole saanut itseäni mitenkään puskuroitua.
YELlissäkin on muuten ongelmansa. Sehän ei ole mitenkään kovin fiksu tapa kartuttaa eläkettä. Yrittäjän pitäisi luonnollisesti huolehtia itse myös tapaturmavakuutuksistaan...
Alkuperäiseen kysymykseen liittyen, en näe kyllä muuta realistista mahdollisuutta kuin grafian, kuvittajien ja sarjakuvantekijöiden järjestöjen yhteistyön jos haluaisi jotain liittoa perustaa. Potentiaalinen jäsenmäärä voisi siten olla maksimissaan muutama tuhat. Millainen jäsenmaksu ja mitkä palvelut moisella liitolla sitten voisi olla, siinäpä kysymys. Tällainen yhteenliittymä tuskin on näköpiirissä ihan äkkiä!
Sarjikset ja kuvitukset on sellainen puolihulvaton ammatti joka on jossain puolivälissä kuvataiteilijan ja toimittajan tointa. Jengiä on kaikenkarvaista. Taidepuolella on pitkään keskusteltu kaikista näistä ammatin varjopuolista, eikä mitään reseptiä ole löytynyt. Lakolla on ihan turha uhata, ja sehän on perinteisesti se viimeinen eli ainoa neuvottelukeino.
Sarjakuvantekijät pyrkii hoitamaan asioita vähän samaan tapaan kuin liitto. Jäsenistä nousee senkin voima. Ja kun jäseniä on vähän, se tarkoittaa käytännössä että pitää tehdä itte. Jopa hallitusvastuullisia on joskus vaikea löytää. Muilla aloilla on enemmän porukkaa jolloin on myös rahaa ja voidaan palkata joku rähisemään omasta puolesta
Aihe: Ammattiliitot (Luettu 9890 kertaa)