Tintti ja Aakkostaide: Eikö se ole väärin rahastaa tällaisella?

[Timo Ronkainen]

Koko tekijänoikeuskäsite on taiteenvastainen.

Keijo, saanko julkaista Keijo Ahlqvistin sarjakuvia ja pitää rahat? 
No, tänäpänä ne runonlaulajat vaatis varmaan Lönkalta palkkiota. Ellei se sitten niille tuoppia tarjonnu.

Timo

[puro]

Edit: vilkasin vielä tuota ekaa viestiä, ja siinä puhuttiin jotain valmiiksi piirretystä piraattiversiosta. Taustottaisiko joku mitä on tapahtunut.

Netistä löytyy alkuperäisten luonnosten perusteella loppuun saakka tehty ja jopa suomeksi käännetty versio.

-P.

[JV]

Laajaksi levinnyt piratismi tulee väistämättä muuttamaan tekijänoikeusideoita, ja ehkä sitä kautta taideideoitakin - varsinaiseen kovaan taiteeseenhan piratismi ei ulotu jos ei satunnaisia maalausväärennöksiä mukaanlueta, kukaan ei tietääkseni ole esim. esiintynyt Roi Vaarana performanssia kadulla ( no sehän olisi jo oma performanssinsa). Enemmän piratismi iskee viihdeteollisuuteen.

 Minusta on aika hölmöä ruveta marisemaan jonkun Herge-juttujen puolesta, äijä on ehtinyt jo aika pitkään mädätä mullissa ja eiköhän perikuntakin saa rojalttirahoillaan ihan tarpeeksi kaviaaria jääkaappiinsa jo entuudestaan.  Eri asia on elävien tekijöiden kohdalla, ja sellaisten joilla talous ei ole niin vakaissa kantimissa. Kyllähän tuollainen sinällään viaton nettipiratismi saattaa vähemmän vauraidenkin tekijöiden leipää hieman nakertaa, sitä kautta että rahavirrat eivät päädykään kustantajalle, joka voisi niillä julkaista vähemmän kaupallista materiaalia uusilta tekijöiltä. Toisaalta tuntuu että ne sähkötetään vaan bitteinä suoraan osakkeenomistajien tilille.

[Reima Mäkinen]

Laajaksi levinnyt piratismi tulee väistämättä muuttamaan tekijänoikeusideoita, ja

 Minusta on aika hölmöä ruveta marisemaan jonkun Herge-juttujen puolesta, äijä on ehtinyt jo aika pitkään mädätä mullissa ja eiköhän perikuntakin saa rojalttirahoillaan ihan tarpeeksi kaviaaria jääkaappiinsa jo entuudestaan.

Tämä taitaa nyt taas olla sitä ajalle ominaista moraalin liudentumista ja suhteellistumista ja vääristelyä. Enää ei rikota lakia vaan erehdytään. Jos jäädään kiinni riittää anteeksipyyntö tai sitten jos ollaan tarpeeksi rikkaita tai muuten hyvissä asemissa niin koko "lakimössöstä" ei tarvitse välittää. Tuskimpa meillä olisi Muumiakaan nyt tässä mitassa mitä on, ellei tekijänoikeus(laki) mahdollistaisi järkevää toimintaa.

Mitä tulee tuohon Aakkostaiteeseen niin aika laimeaksi tuntui oma kiinnostus siihen jäävän. Kesken ja pahasti! Mielenkiintoista katso kuinka hän nyt suomeksi myy itsensä.

[tertsi]

Mitä tulee tuohon Aakkostaiteeseen niin aika laimeaksi tuntui oma kiinnostus siihen jäävän. Kesken ja pahasti! Mielenkiintoista katso kuinka hän nyt suomeksi myy itsensä.

Taitaa Aakkostaide puhutella lähinnä meitä friikkejä. Kiinnostavaa saada kurkistaa viimeisteltyjen Tintti-sivujen taakse ja saada kalpea aavistus Hergen työprosessista.

Uskoisin, että ostajakuntaa olisi ollut enemmän silloin kun tämä julkaistiin ekan kerran muualla maailmassa sata vuotta sitten.

[Reima Mäkinen]

Friikkejä ja friikkejä. Saipahan tuota uutta Tinttiä kurkistettua kaupassakin. Vaivaannuttaa ajatus suomentajasta (ja toimittajista, epätoivoisine värikorostuksineen) luomassa illuusiota siitä, että tässä nyt olisi jo olemassa jotain tarinaa (tms.) jonka lukemisesta voisi nauttia samaan tapaan kuin normitinteistä. Tähän päämäärään ainakin lätyn ulkoasu viittaa. Jos taas luonnosten (piirrokset/tekstimerkinnät) pälyily olisi etusijalla, siihen painoasu on luvalla sanoen kummallinen. Lyijykynäviivat on toistettu enimmäkseen pieninä suttuina ja väliin mustaksi polarisoituina. Luonnoksia on tosiaan tullut nähtyä jo erinäisissä yhteyksissä eri piirtäjiltä (myös Hergeltä) aika runsaasti. Mielenkiintoisimpia ne ovat minusta silloin kun voi verrata myös valmiiseen, lopulliseen, eli siihen mihin taiteilija on ajatuksissaan päätynyt. Oikeastaan se näkökulma, että voisi itse kokeilla tussailla muiden luonnoksia tai koettaa jatkaa tarinaa olisi minusta likeisin.
Mutta tämä nyt taas vaan tällaisena minuutin vastauksena siihen, miksi minuun ei oikein napannut. Kai olin odottanut jotain vähän muuta. Esim. selkeämpää hyvälaaatuisempaa luonnoskokoelmaa, mutta tyhjästä on paha nyhjästä.

[tertsi]

. Esim. selkeämpää hyvälaaatuisempaa luonnoskokoelmaa, mutta tyhjästä on paha nyhjästä.

Se alkuperäinen ranskankielinen Aakkostaide on kopioitu n. A4 kokoon suoraan Hergen luonnoksista.

[Kapteeni Kenguru]

Kanadalainen Yves Rodier teki kymmenkunta vuotta sitten Aakkostaiteen loppuun. Julkaista sitä ei tietenkään saanut, mutta netissä siitä pyöri erikielisiä versioita vielä muutama vuosi sitten, myös suomeksi.

Mä muistelen lukeneeni tuosta ihan Sarjainfon pikku-uutisista, siinä taisi oli jopa sivun osoite. Valitettavasti en ehtinyt lukea sitä loppuun, saati tulostaa.. joten suosikaamme piratismia: Tietääkö kukaan että vieläkö sen voisi jostakin löytää?

Mainittakoon että tuosta versiosta voisin jopa jotakin maksaakin, mutta albumillinen luonnoksia ei oikein innosta.

[Janne Kuusinen]

No ei nyt väärin, eikä se ole hullu, joka myy.

Täytyy myöntää, että minäkin odotin albumia, joka olisi jonkun muun toimesta piirretty valmiiksi, ja ehkä extroina noita luonnoksia Lassi & Leevi -juhlakirjan tyyliin. Olisi ollut oppimis- ja opettamismielessä loistava paketti. Mutta jälkikäteen vasta ajattelin, että eihän tämmöinen olisi ollut missään nimessä mahdollista. Jäi luonnoskirja hyllyyn, vaikka Hergestä onkin kyse. Ehkä sitten, kun hinta menee 5 euron paikkeille, mikä lienee hyvin todennäköistä, sillä tätä eivät keskivertokuluttajat osta.

[OlliH]

Kymmenen minuutin google-akrobatialla tuo piraattiversio löytyi. Vähän vaikea vertailla kun en ole Tinttejä lukenut taas moneen vuoteen, mutta kyllähän tuo aika pitkälti Tintti-meininkiä oli vaikka tiettyjä painotuserovaisuuksia löytyikin. Vähän kyllä pitkitetty, minusta ei olisi pitänyt vääntää tätä väkisin täyspitkäksi jos taustamatskua ei vain ollut tarpeeksi. Joka tapauksessa NYT kiinnostaisi se luonnosalbumi. Pahus kun on köyhä.

Onko muuten tietoa että jos näinkin taitava piraatti on tehty niin miksi Hergen perikunta on ottanut siihen negatiivisen kannan? Ja kyselyikään päästyäni: onko näköhavaintoja muista piraattiversioista, ovatko ne yhtä laadukkaita, eroavatko tarinat yms.?

[JV]

Tämä taitaa nyt taas olla sitä ajalle ominaista moraalin liudentumista ja suhteellistumista ja vääristelyä. Enää ei rikota lakia vaan erehdytään. Jos jäädään kiinni riittää anteeksipyyntö tai sitten jos ollaan tarpeeksi rikkaita tai muuten hyvissä asemissa niin koko "lakimössöstä" ei tarvitse välittää. Tuskimpa meillä olisi Muumiakaan nyt tässä mitassa mitä on, ellei tekijänoikeus(laki) mahdollistaisi järkevää toimintaa.

Niin että rahalla Muumien tekijänoikeudet ostaneet tahot voivat vääntää muumeista minkä tahansa laista purkkaa ja höttöä ja repiä miljardit eurot itelleen. Picasson perikunta voi myydä faijansa nimmarin koristamaan perheautoa. Helvetti! Kyllä anarkialle on tarvettakin! Se on minusta paljon oikeutetumpaa, jos fani laittaa muille kiinnostuneille nähtäväksi kiinnostavaa materiaalia, joka muuten jäisi ehkä kellarien uumeniin kuin se, että lain nojalla tekijöiden luomukset raiskataan ja hyväksikäytetään. Ja tuo Picasso-juttu erityisesti pistää vihaksi! Siinä kun ei ole mistään muusta kuin suuren neron nimmarilla rahastamisesta!!

[Reima Mäkinen]

Niin että rahalla Muumien tekijänoikeudet ostaneet tahot voivat vääntää muumeista minkä tahansa laista purkkaa ja höttöä ja repiä miljardit eurot itelleen.

Se on minusta paljon oikeutetumpaa, jos fani laittaa muille kiinnostuneille nähtäväksi kiinnostavaa materiaalia, joka muuten jäisi ehkä kellarien uumeniin kuin se, että lain nojalla tekijöiden luomukset raiskataan ja hyväksikäytetään.

Sinulla tuntuu todella olevan arvot tai arviot hakusessa, vai onko tämä trolli? Tekijänoikeudet nimen omaan mahdollistavat sen että joku voi halutessaan valvoa sitä mitä ja millaista tuotetta taiteellisten ideoiden ympärillä tehdään.
Toki oikeuksien omistajan on myös mahdollista "tehdä Picassot", mutta se ei ole tyhmä joka näin rahastaa vaan se joka maksaa.

"Minusta taas olisi oikeutettua että jokaisesta tekemästäni piirroksesta maksettaisiin minulle vähintään 1000 euroa. Pitäisiköhän alkaa kampanjoida tällaisen käytännön puolesta ympäriinsä keskustelupalstoilla? Ihan selvästi se olisi oikeutettua ja oikein!"
Vakavammin, lakeja ja sääntöja ei räätälöidä tavallisten pulliaisten mielenliikahdusten mukaan vaan niin että niissä olisi joku logiikka ja tolkku. Joku kuolemaa tekevä fabu voi haluta, että duunit jäävät kellariin piiloon tai hävitetään tms. ja se on hänen oikeutensa! Ei siitä asiasta tarvitse äänestää nettifoorumilla.

(Tämä messu ei näköjään ollut offtopic, sillä otsikkokaan ei koske pahemmin sarjakuvaa. Pitäisikö aihe siirtää/jakaa muualle.)

[Timo Ronkainen]

(Tämä messu ei näköjään ollut offtopic, sillä otsikkokaan ei koske pahemmin sarjakuvaa. Pitäisikö aihe siirtää/jakaa muualle.)

Tämähän on ihan oikeassa paikassa, "eurooppalaiset sarjakuvat". Belgia on Euroopassa. Tintti on sarjakuvaa. Otsikkoa voisi monteerata?
Luulin yleisesti olevan tiedossa, että Hergé on itse sanonut ja toivonut ettei kukaan jatkaisi Tinttiä hänen kuoltuaan. Oikeudenhaltijat pitävät siitä huolen vaikka se vähän kirveltäisikin, taatusti rahaa saisi tahkottua moninkertaisesti lisää tekemällä uusia Tinttejä - jotka olisivat albumi albumilta huonompia (ála Asterix, Lucky Luke, Spirou).
Tuo Rodierin versio on suhteellisen OK mutta helposti huomaa missä käsikirjoittaja vaihtuu ja kuinka hahmot - etenkin sivuhahmot - ovat huteralla kädellä tehtyjä monin paikoin, eivätkä taustatkaan ole aivan Hergén tasolla - kuvakerronta sinänsä kyllä. Rodier onkin jossain haastattelussaan sanonut haluavansa tehdä vielä yhden version, kun taidot ovat nyt karttuneet. Aikaisempaan viestiini postaama Rodierin piirtämä sarjakuvan 100-vuotisjuhlakuva on uudempaa tavaraa - no, siis 1996.

OlliH: kirjastot on keksitty, eiköhän Aakkostaide sinne pian eksy.

Timo

[Marde]

Ehkä sitten, kun hinta menee 5 euron paikkeille, mikä lienee hyvin todennäköistä, sillä tätä eivät keskivertokuluttajat osta.

Kanta-asiakaskortilla hinta Suomalaisessa tippunut jo 7,90 euroon.

[VesaK]

Onhan tämä kuriositeetti jos mikä, mutta hyvä että viimein tuli soomeksikin kun ruotsalaispakanatkin saivat oman laitoksensa jo 1980-luvulla!
Albumista olisi sivumennen sanottuna tullut aika kamala, Hergé oli jo pahasti ajastaan jäljessä - mutta olisin kyllä halunnut nähdä hippibileet Moulinsartissa Herzeen itsensä visualisoimina...