Alternative Mangaa?

[Outi]

Mitenkä unohtuikin mainita seuraava:

Yoshihiro Tatsumi: The Push Man (Drawn & Quarterly). Todella rankkaa, inhorealististakin kerrontaa elämästä Japanissa novellisarjakuvin kerrottuna. Kurjia roistoja, viheliäisiä ihmisiä, onnettomia kohtaloita. Täällä hyvät häviää ja pahuus kukoistaa... Näitä juttuja lukiessa tulee mieleen, ettei Tatsumi tainnut olla kovin onnellinen ihminen.

Jatko-osa "Abandon the old Tokyo" tulossa.

[Heikki "VermeS" Heiska]

Mistä Kissasopan saisi!? En ole ikinä nähnyt... pakko nähdä!

Kannattaa ostaa aika nopeasti tuo DVD koska sen julkaisut yhtiö on mennyt/menossa konkurssiin.

Central Park Media Lays Off Staff  (08:06 PM EDT): According to an article at Anime News Network (which may be inaccessable at the moment due to server fixes they're working on this weekend), CPM has laid off its staff save for a few to clean up loose ends. Conflicting information about the term bankruptcy has come up. CPM had three panels scheduled for Anime Boston this weekend but nobody was here from the company to staff them and no reason was given why. The remainder of their releases on the schedule and their status is currently unknown and will depend on how they tie up the "loose ends."

http://www.animeondvd.com/

[Outi]

Joo  http://www.pienileffakauppa.fi/catalog/product_info.php?cPath=69_23&products_id=1321 tuolta löytyy.

Löytyy puolella hinnalla Amazon UK:lta, 5.99 puntaa. Taidan tilata...

Paikallisia kauppoja tietty pitää tukea mutta minäpä en asukkaan Suomessa 

[isokana]

Junko Mizunon mangat on ihan sairaita ja psykedeelisiä. Kipeän huomoristisia versioita perinteisistä kansansaduista (Tuhkimo, Pieni merenneito). Niissä syödään ihmisiä jne. Tyylikin on jotain design-tyyppistä, ei perinteistä mangaa. Ihan kiinnostaa, suosittelen...

Rohkaistun sitten näitten juttujen perusteella tilaamaan pari Mizunon albumia. Satupuolelta haaviin tarttui Princess Mermaid. Vinksahteneiden satuversioiden esittäminen minulle vastaa suunnilleen tynnyrissä olevien sorsien ampumista, joten ei ihme että tykkäsin kovasti. Söpö tyyli yhdistettynä vereen, seksiin ja hämärään juoneen toimii kympillä. Ainoastaan väritys oli väsyneen harmaata. Varmaan tarkoituksella, mutta en pitänyt siitä.

Toinen albumi oli Mizunon omaan ideaan perustuva Pure Trance. Tämä se vasta rokkasi sukat pois jalasta. Jos Princess Mermaidissa oli pimeitä hahmoja, tässä ne ovat toisessa potensissa. Tarinan keskipisteenä toimiva sairaala on niin huikea helvetinloukko sadistisine johtajineen ja outoine hoitajineen että alta pois. Tarinassakin on imua, vaikka aluksi tuntuu, että se hyppii sekavasti teemasta toiseen. Lisätään vielä hienot alaviitteet, jotka esittelevät albumin maailmaa mukavan yksityiskohtaisesti. Jää todellakin sellainen kuva, että kokonaisuus on todella tarkkaan mietitty ja yksityiskohtia täynnä olevat kuvat on huolella rakennettu.

Näitten kahden jälkeen ei ollut suurikaan ihme, että Cinderella ja Hansel & Gretel menivät tilaukseen saman tien. Kunhan Amazonin pentele nyt saisi ne lähetettyä. Hell Babies näytti puolestaan olevan kivan kallis (40 dollaria). Onko jollain kokemuksia siitä? Mitä sisältöä se tarjoaa? Onko hintansa väärti?

[Mikko A]

Itselläni on ainakin yksi käyttämätön Comic Underground Japan kirja (en jaksa erikseen siitä ilmoitella myyntipalstalla, mutta voi kysellä jos haluaa: 20,-).

Tuohon kirjaan liittyen, Suehiro Maruo:lta on klassikko tarina mukana tuossa kokoelmassa. Osa kirjasta on varsin tolkutonta roskaa, mutta pelkästään Maruo:n vuoksi se on kannatta hankkia. Mieheltä on euroopassa tullut englanniksi ainakin Ultra Gash Inferno -albumi (taisi olla Creation Booksin julkaisema). Piirosjälki on kaikkea muuta kuin perus "mangaa". Se on ihan "normaalia" enemmän tai vähemmän realistisesti piirrettyä sarjakuvaa. Parasta tietysti miehen irvokas maailmankuva ja epämääräiset fetissit jotka toistuvat tarinoissa. Koprofilia, silmämunan nuoleminen, pro-japani, väkivalta jne.

Itse japanissa käydessäni en törmännyt "vaihtoehtoiseen" sarjakuvaan, ellei siihen lasketa varsin valtavirrasta poikkeavaa hentai kamaa jota oli ihan miellyttävät määrät tarjolla.

[keijoahlqvist]

Itselläni on ainakin yksi käyttämätön Comic Underground Japan kirja (en jaksa erikseen siitä ilmoitella myyntipalstalla, mutta voi kysellä jos haluaa: 20,-).

Laitoin kyselyn sähköpostiisi. Pitää sentäs sarjisopella yks u-mangakirja olla.

[alkimohap]

Toinen albumi oli Mizunon omaan ideaan perustuva Pure Trance.

Poimintoja Pure Trancesta: hyönteismyrkkyä inhaloivat kaksi keinotekoista ihmistä, jotka ovat varsinaisia riiviökakaroita, ja jotka ruokakapselien ylensyömistä sairastavien hoitolaitoksen sadistinen johtaja on luonut korvaamaan "normaalimman" henkilökunnan; entisistä rotulemmikeistä kehittyneet, villeinä maan päällä vaeltavat pullukat, pujopartaiset jättikoirat, joilla voi ratsastaa (marginaalin tietoiskussa nimellä "Animal Ride 1") sekä kukat, jotka kasvattavat pupunpääkukinnot, jotka irtoavat ja leijuvat pois tuulen mukana.

Pure Trance on käsittääkseni hieman kuin happoista trancemusiikkia sarjakuvana. Alun perinhän sarjakuva oli samannimisten teknokokoelma-CD:iden kansivihkoina, ja vasta myöhemmin Mizuno väänsi ne yhtenäiseksi tarinaksi kirjaa varten. Joka tapauksessa riemastuttavan sairasta ja omintakeista huumoria tässä on rutkasti.

Comics Underground Japanin lisäksi on ne Secret Comics Japan ja Sake Jock, joista on Kvaakissa useampikin maininta. Secret Comics Japanissa oleva, Mizunon piirtämä The Life of Momongo vetää myös jalat alta. Vahvaa viivaa, tyylikästä ja hienovaraista rasterin käyttöä, ja ruudut muodostavat sivuille kauniita kokonaisuuksia. Erittäin maaginen, joskin erästä mielipidettä mukaillen juuri Mizuno on hyvä aloituspiste undergroundin esittelylle, koska hänen työnsä ovat verraten helposti lähestyttävällä tavalla visuaalisesti esteettisiä.

[Mon of Olay]

Vaihtoehtoisempien/omaperäisempien/tuntemattomampien mangajulkaisujen ruotimiseen keskittynyt blogi.

[PTJ Uusitalo]

Shaenon Garrityn kuvanäyttein varustettu arvostelu Comics Underground Japanista.

[Outi]

Taiyo Matsumoto: Tekkonkinkreet/ Black & White (VIZ Media, siis englanniksi)

Puhelinluettelon paksuisena pokkarina koko Black & White-manga (Tuli joskus 90-luvun loppupuolella pikkupokkareina). Suosittelen!

[keijoahlqvist]

Suosittelen!

Auts, toi maaginen sana taas sai mut reagoimaan ennen kuin maltti ehti väliin. No, 20 euroa bookdepositoryssa.

[keijoahlqvist]

Taiyo Matsumoto: Tekkonkinkreet/ Black & White (VIZ Media, siis englanniksi)

Puhelinluettelon paksuisena pokkarina koko Black & White-manga (Tuli joskus 90-luvun loppupuolella pikkupokkareina). Suosittelen!

Sille, joka kaipaa vivahteikasta sarjakuvaa ja kyräilee vielä vinosti mangaa, tämä on todella mainio hankinta. Estotonta, ilmaisurikasta piirräntää. Kerronta vie.

Aika mainio hinta-laatusuhde 600 sivulla.

Tämä vain taitaa olla halveksittavaa pseudo-beedeetä koska Matsumoto on pyörinyt mm. Ranskassa vaikutteita etsimässä.

[Aura]

Tämä vain taitaa olla halveksittavaa pseudo-beedeetä koska Matsumoto on pyörinyt mm. Ranskassa vaikutteita etsimässä.

Luonnollisesti. Vain ranskalaisilla/belgialaisilla on oikeus piirtää beedeetyylillä. Japanilainen voi olla korkeintaan pseudobeedeepiirtäjä. Toisivat Japaniin aitoa laadukasta beedeetä eikä mitään halpaa kopiota! (Sori, anteeksi. Oli pakko. Anteeksi.)

Animaatio näyttää sekin hyvältä. Pitäis tutustua joskus. http://www.sonypictures.com/homevideo/tekkonkinkreet/

[Lönkka]

Aikoinaan tuli hankittua VIZin julkaisemaa Pulp -antologialehteä jossa Black & Whiteäkin julkaistiin.

Ei kyllä silloin oikein pudonnut.
Noin kiltisti sanottuna.

[Outi]

Animaatio näyttää sekin hyvältä. Pitäis tutustua joskus. http://www.sonypictures.com/homevideo/tekkonkinkreet/

Animaatio on LOISTAVA. Jumalattoman kauniisti animoitu, todella värikäs, vauhdikas, hämmästyttävä. Mutta sekin taitaa olla ihan väärin tehty eikä mikään OIKEE anime kun ohjaaja on amerikkalainen...