Kirjoittaja Aihe: Wikipedia  (Luettu 71729 kertaa)

0 jäsentä ja 3 Vierasta katselee tätä aihetta.

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 496
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Wikipedia
« Vastaus #195 : 24.09.2007 klo 15:22:40 »
Tiedän, miten tuolla voi muokata tekstiä, mutta miten sinne saa laitettua pyynnöt viitteistä ja lähteistä? Jotta siihen tulisi se lodju jossa lukee "viitteitä/vahvistusta/lähteitä pyydetään" tjms.

Timo

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 162
Vs: Wikipedia
« Vastaus #196 : 24.09.2007 klo 15:36:57 »
Tiedän, miten tuolla voi muokata tekstiä, mutta miten sinne saa laitettua pyynnöt viitteistä ja lähteistä? Jotta siihen tulisi se lodju jossa lukee "viitteitä/vahvistusta/lähteitä pyydetään" tjms.

Lisää muokkaa-tilassa artikkelin alkuun tämä mallinne:
 {{Lähteetön}}

Jari Lehtinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 4 011
  • Itsevalaiseva myyrä joka selvittelee kurkkuaan
Vs: Wikipedia
« Vastaus #197 : 24.09.2007 klo 15:47:27 »
Suoraselkäinen kanta sikäli, että http://fi.wikipedia.org/wiki/Rehupiikles on kumminkin kelpuutettu.

Pointtini on, että "merkittävyys" ja iso osa käytännöistä on hatusta vedettyjä. Käyttäjän kannalta: todellakaan koskaan ei tiedä, kuka tulee käymään. Kutsuisimmeko tällaista vaikkapa hm, rohkaisevaksi.
”Yhdysvalloissa vuosittain julkaistaan 720 miljoonaa kappaletta »C o m i c s» sarjakuvia … joista ei vain puutu kaikki kasvatuksellinen arvo, vaan jotka ovat suorastaan vahingollisia.” Lastemme puolesta, Kansainvälisen lastensuojelukonferenssin Suomen päätoimikunta 1952.

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 496
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Wikipedia
« Vastaus #198 : 24.09.2007 klo 16:26:05 »
Kosto elää. Nyt on Timolle Tatsumia.

jippii!  ;D Tatsumitatsumi....

Timo

Jari Lehtinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 4 011
  • Itsevalaiseva myyrä joka selvittelee kurkkuaan
Vs: Wikipedia
« Vastaus #199 : 24.09.2007 klo 16:28:55 »
Katsotaanpa kauanko Tatsumi siellä pysyy. Kyseessähän on ulkomainen omakustannekirjailija!

WSOY ei ainakaan ole häntä julkaissut.
”Yhdysvalloissa vuosittain julkaistaan 720 miljoonaa kappaletta »C o m i c s» sarjakuvia … joista ei vain puutu kaikki kasvatuksellinen arvo, vaan jotka ovat suorastaan vahingollisia.” Lastemme puolesta, Kansainvälisen lastensuojelukonferenssin Suomen päätoimikunta 1952.

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 162
Vs: Wikipedia
« Vastaus #200 : 24.09.2007 klo 19:28:03 »
Tatsumista on artikkeli ainakin englannin-, espanjan- ja ruotsinkielisissä Wikipedioissa, joten eiköhän se säily. Kävin lisäämässä kielilinkit! Ah, tämä on hienoa, että näitä artikkeleita alkaa suomeksikin ilmestyä - ja näin hyviä!

Harriv

  • Uusi jäsen
  • Viestejä: 4
Vs: Wikipedia
« Vastaus #201 : 24.09.2007 klo 20:49:15 »
Lainaus
Katso lopputekstit.
Itselläni on vain vhs-versio joten en jaksa edes miettiä miten saisin sen näkösälle koneen kautta.   

 Jep, tein sen virheen että luulin kaikkien elokuvassa esiintyneiden olevan IMDB:ssä ja Elonetissa. Noh, jos vielä saa lähteen sille että Juha Niemelä on kotoisin Toljasta, niin mennään kaikkien taiteen sääntöjen mukaan :) Mitenkäs muuten nuo muutamat kymmenet muut elokuvan avustajat? Löytyykö lisää toljalaisia?

Lainaus
Mitä merkitystä asialla on? Kaikkihan ovat kuitenkin samanarvoisia. - Vai onko ******pediassa toisin?

Ainoa mitä halutaan on että ihmiset tietävät minkä takia äänestävät ja missä yhteisössä äänestävät. Tosin myös halutaan estää internetissä niin helposti käyvä kampanjointi jonkun "hauskan" huuhaan puolesta.

Lainaus
Entä miten suhtaudutte siihen, että äänestyksen kestäessä muokataan artikkelia siten, että siitä poistetaan tietoja, joiden ansiosta käyttäjät tulevat käsitykseen, että artikkelissa "sarjakuvablogi" olisi kysymys vain yhdestä (1) blogista?

Katselin historiaa satunnaisesti enkä tuollaista havainnut, olen ehkä puusilmä tai laiska. Mielestäni (en edusta Wikipediaa, vaan itseäni, kannattaa kysellä Wikipediassa laajempaa kannatusta saavia mielipiteitä) artikkelia pitää saada muokata vaikka siitä on äänestys, sillä muuten ei ole mahdollisuutta esimerkiksi parantaa artikkelia jos siitä puuttuu jotain oleellista.

Lainaus
Olisiko nähty tapahtumien kulku voitu välttää sillä, että artikkelin otsikko olisi ollut Sarjakuvablogit?

Vaikea sanoa mitä muiden päässä liikkuu. Veikkaan että joku olisi laittanut äänestykseen tai yhdistänyt blogi -artikkeliin.

Lainaus
Se on sivusto jossa artikkelien määrä tuntui alkuvaiheessa olevan tärkeämpi kuin niiden oikeellisuus.

 Pitänee paikkansa, koska sivujen määrä on paljon helpommin mitattavissa. Ja ihmisethän tykkäävät mittareista ja pullistelusta.

Lainaus
Wikipedia on kätevä vain tiettyyn pisteeseen asti, toimittajat, koululaiset, yms. käyttävät sitä koska se on helppo. Jos kuitenkin haluaa saada asiat oikein artikkeliinsa ne pitää todellakin tarkistaa muualta eikä siinä lopulta oikein voita mitään.

 Sama ongelmaa ongelmaa on kaiken tiedon kanssa, historiankirjojakin on kirjoitettu uusiksi monta kertaa sotien jälkeen eri puolilla maailmaa eikä monella valistusajan luonnontieteenkirjallakaan paljoa enää tee. Toki netissä asiat toimivat nopeammin ja kärjistyvät, eikä Wikipedia ole ainoa paikka..

 Mielestäni Wikipedia voittaa tilanteen ei-Wikipediaa, että ainakin teoriassa on mahdollisuus löytää jonkinlainen lähdeluettelo jonka avulla voi alkaa etsiä sitä "oikeaa" tietoa.

Lainaus
Suomalaiset sarjakuvantekijät-artikkeleissa monissakaan ei ole minkäänlaisia lähteitä. Eiköhän tuo lähteiden kanssa tiukistelu ole vain tapa saada "epämerkittävät" artikkelit savustettua ulos?

 Sillä estetään hömpän sisäänpääsy, esim taannoin "Istumatikka". Samoin kiistanalaisissa artikkeleissa vaatimus on tiukempi (uskonto, politiikka, negatiiviset asiat henkilöiden historiassa ym "kuumat aiheet").

Kukaan ei viitsi alkaa poistelemaan muuten asiallisen näköisiä artikkeleita hyvin tunnetuista aiheista, joissa ei ole kunnolla lähteitä, mutta tiedot on helppo kaivaa Googlella tai jostain muualta. Lepsua, kyllä.

 Enemmän käytetään "epämerkittävä" -lyömäasetta, se kun on niin epämääräisesti määriteltävissä. Pitääkö tietosanakirjassa olla tamperelainen homoravintola? Tai pitääkö tietosanakirjassa mainita mistä Poika ja ilves -elokuvan avustaja on kotoisin?

Lainaus
Tiedän, miten tuolla voi muokata tekstiä, mutta miten sinne saa laitettua pyynnöt viitteistä ja lähteistä? Jotta siihen tulisi se lodju jossa lukee "viitteitä/vahvistusta/lähteitä pyydetään" tjms.

 Jos koko artikkeli vaatii lähteitä, niin {{lähteetön}} alkuun tai lähdeluettelon paikkalle. Yksittäisen faktan/kappaleen perään voi laitta {{lähde}}, tai {kenen mukaan}}. Kokeile esikatselulla miltä näytttää, noiden toiminnan pitäisi aueta helposti. Hiukan lisää: http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet#Puutteelliset_l.C3.A4hdemerkinn.C3.A4t

Lainaus
Pointtini on, että "merkittävyys" ja iso osa käytännöistä on hatusta vedettyjä. Käyttäjän kannalta: todellakaan koskaan ei tiedä, kuka tulee käymään. Kutsuisimmeko tällaista vaikkapa hm, rohkaisevaksi.

 Itse näen käytännöt enemmänkin keskustelun lähtökohtana, ohjeena että yleensä näin voisi olla hyvä, en lopullisen sääntönä. Jotkut tietenkin haluvat noudattaa jokaista pilkkua, ja käteväähän se on aina sanoa että "eiolekäytännönmukainen", varsinkin satunnaisille vierailijoille jotka tekevät kuten parhaaksi näkevät eivätkä jaksa kahlata kaikkia ohjesivuja läpi.

 Käytäntöjä ei kukaan (toivottavasti..) pidä kiveen hakattuina, ja esimerkiksi mainitusta musiikkipuolen "vähintään yksi levytetty levy" on käyty lähiaikoina sananvaihtoa täällä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Kahvihuone_%28k%C3%A4yt%C3%A4nn%C3%B6t%29#Tarvetta_tarkistaa_muusikkomerkitt.C3.A4vyytt.C3.A4.3F

pertti jarla

  • Jäsen
  • Viestejä: 2 915
Vs: Wikipedia
« Vastaus #202 : 25.09.2007 klo 11:44:26 »
Mitä haittaa on epämerkittävästä artikkelista? Hidastaako se Wikipedian toimintaa jotenkin? Haittaako se merkittävämmän tiedon löytymistä? Mistä himo rajoittaa?
« Viimeksi muokattu: 25.09.2007 klo 12:06:21 kirjoittanut pertti jarla »
Myötätunto ja huumori pois vakavasta asiasta!
-Huolestunut äiti

JanneT

  • Jäsen
  • Viestejä: 2 125
Vs: Wikipedia
« Vastaus #203 : 25.09.2007 klo 12:26:17 »
Mitä haittaa on epämerkittävästä artikkelista? Hidastaako se Wikipedian toimintaa jotenkin? Haittaako se merkittävämmän tiedon löytymistä? Mistä himo rajoittaa?

Pyrkimys varmistamaan tiedon luotettavuutta on aivan ymmärrettävää. Kyllähän varmistamattoman tiedon etsimiseen riittää pelkkä googletus. Keinoista vain voidaan olla montaa mieltä. Tiedon rankkaaminen merkittävään ja epämerkittävään taas tuntuu älyttömältä -yhdelle merkityksetön on toiselle merkityksellistä. Äänestykset artikkelin merkityksellisyydestä ovat yhtä mielekästä demokratiaa kuin kahden pojan päätös syödä kolmannen eväät.
Kuvitukset       Sarjakuvat         Animaatiot       Käsikirjoitukset                 http://www.jannetoriseva.fi

keijoahlqvist

  • Sarjakuvaneuvos
  • Jäsen
  • Viestejä: 3 553
  • -
Vs: Wikipedia
« Vastaus #204 : 25.09.2007 klo 12:49:03 »
Mitä haittaa on epämerkittävästä artikkelista? Hidastaako se Wikipedian toimintaa jotenkin? Haittaako se merkittävämmän tiedon löytymistä? Mistä himo rajoittaa?
Juuri tuo on ydin. Painettuun tietosanakirjaan ei saa kaikkea ymmärrettävistä syistä. Nyt kun rajoituksia ei ole, kiusantekijät keksivät niitä itse.

Antti Värtö

  • Jäsen
  • Viestejä: 86
Vs: Wikipedia
« Vastaus #205 : 25.09.2007 klo 14:10:23 »
Nyt kun rajoituksia ei ole, kiusantekijät keksivät niitä itse.
Kyseessä lienee myös jonkinlainen hybris: Wikipedistit toivoivat tekevänsä nettitietosanakirjastaan niin uskottavan teoksen, että se voisi jopa korvata Encyclopaedia Britannican ja vastaavat jättiläiset.

Tätä unelmaa tavoitellessaan valitettavasti he nimenomaan hukkasivat sen, mikä teki Wikipediasta merkittävän. Luotin aina löytäväni Wikipediasta nimenomaan sitä tietoa, mitä EB:stä EI löydy: jos vaikka mietin Skeletorin asuinpaikan nimeä saatoin vain iskeä haun Wikipediaan ja kas, Käärmevuorihan se. Etsipä samaa tietoa perinteisestä tietosanakirjasta!

Paha kyllä nykyisin voi hyvinkin olla, että Skeletor katsotaan "epämerkittäväksi" eikä tietoa löydy. Ja silloin Wikipedialla ei tee mitään. Valitettavasti minun täytynee puhkoa joidenkin wikipedistien kuplia: jos haen tietoa ns. "vakavista aiheista", käännyn edelleen Britannican pariin, Wikistä haen lähinnä pop-kulttuuriin liittyvää triviaa. Mutta juuri tätä tietoa Wikipediasta tuhotaan tavoittelussa uskottavaa statusta kohti. Asiaa kuvaa hyvin lainaus Harriv:ltä:

Enemmän käytetään "epämerkittävä" -lyömäasetta, se kun on niin epämääräisesti määriteltävissä. Pitääkö tietosanakirjassa olla tamperelainen homoravintola? Tai pitääkö tietosanakirjassa mainita mistä Poika ja ilves -elokuvan avustaja on kotoisin?
Jep. Minkään tiedon ei pitäisi olla epämerkittävää, sillä ei Wikipediasta tila lopu. Ketään ei haittaa, jos siellä on sivu "Tampereen homoravintolat" tai "Poika ja Ilves-elokuvan näyttelijät".

Tämä ei tarkoita, että kaikki sivut pitäisi ahtaa täyteen kaikkea mahdollista nippelitietoa: itse "Poika ja Ilves (elokuva)"- sivulla ei tarvitsisi välttämättä olla edes linkkiä tuohon toiseen sivuun, jossa kerrotaan elokuvan näyttelijöiden elämäntarinoita. Täten ei tulisi mitään haittaa olemassaoleviin artikkeleihin, vaikka uutta tietoa lisättäisiin uusille sivuille.

Mutta jos joku HALUAA tietää, mistä P&I-leffan näyttelijät tulevat, hän kykenee sen tiedon löytämään.

Wikipedistit: pyrkikää mahdollisimman suureen tietomäärään. Se on asia, jonka Wikipedia tekee perinteistä tietosanakirjaa paremmin. Mutta älkää unelmoiko saavuttavanne Britannican uskottavuutta, sillä sitä ei tule koskaan tapahtumaan.

keijoahlqvist

  • Sarjakuvaneuvos
  • Jäsen
  • Viestejä: 3 553
  • -
Vs: Wikipedia
« Vastaus #206 : 25.09.2007 klo 14:30:59 »
Lainaus
Mutta älkää unelmoiko saavuttavanne Britannican uskottavuutta, sillä sitä ei tule koskaan tapahtumaan.

Kyllä minä Wikipediaan uskoisin pikemmin kuin Ensiklopedia Britannikaan, koska EB:tä tekevä sakki ei ole erityisen luotettavaa vaikka semmoisessa harhassa elääkin. Kuten ei natsien tai neuvostoliittolaisten tietokirjojenkaan tekijät.

Alati muuttuva ja itsekorjaantuva tietovarasto sen sijaan ei pysty millään illusorisella luotettavuudella elämöimäänkään. Mutta on todennäköistä että se tietää ihan oikein koska tamperelaisen homobaarin omistaja on vaihtunut ja asiakaskunta siirtynyt toiseen. Ja se on arvokasta tietoa.

Historiallinen tieto ei ole peräisin propagandistien julistuksista vaan pienistä, "merkityksettömistä" dokumenteista, tilikirjoista, kauppalapuista, rivisotamiesten kömpelöistä kirjeistä, hissukoiden päiväkirjoista.

Jari Lehtinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 4 011
  • Itsevalaiseva myyrä joka selvittelee kurkkuaan
Vs: Wikipedia
« Vastaus #207 : 25.09.2007 klo 15:05:55 »
Tästä asiasta on koulukuntariita. Mikrohistoria, arkielämä, on kovin myöhään noussut huomion kohteeksi. Kesti kumman kauan ennen kuin havaittiin, että tavallisten ihmisten, ihmiskunnan enemmistön, elämä, uskomukset, kokemukset ja käsitykset maailmasta ovat historiallisesti kiinnostava aihe.

Olen tässä miettinyt ensyklopedian käsitteen muuttumista. Keskiajalla uskottiin, että kaikesta inhimillisestä tiedosta on mahdollista laatia summa. Ensyklopedia sellaisena kuin tähän asti sen olemme tunteneet, on valistuksen keksintö. Joka kodin tietosanakirja puolestaan oli modernin ajan suuri projekti, josta on tullut niin arkipäiväinen idea, että ei heti havaitse, kuinka paljon modernin painolastia se kantaa mukanaan. Modernin aikakausi korosti teknistä ja tieteellistä edistystä, näki maailman aatteellisena taistelukenttänä, ja erotti tiukasti toisistaan erilleen intellektuellit/asiantuntemuksen ja rahvaan. Postmoderni, joka 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla alkoi niellä modernin hegemoniaa, ei ole kehiteltyä modernia, ei sen luonnollista jatkoa, vaan se näkee modernin joskus hyvinkin jyrkästi vihollisenaan. Postmoderni liputtaa pluralismin ja sirpaloitumisen puolesta. Kokonaisnäkemys, arvovalta, ja sen sellainen on postmodernin silmissä likipitäen merkityksetöntä. Skeletorin asuinpaikka on sille yhtä olennaista (jopa olennaisempaa) tietoa, kuin että ihmisen kädessä on tavallisesti viisi sormea [lähde?].

Monet Wikipedian kiistat voi lukea suoraan modernin ja postmodernin yhteenottoina. Kun wikipedia määrittelee ajatusten esittämisen, verifioimisen ja sulkee pois uuden tutkimuksen, se käyttää luonnontieteellistä käsitteistöä ja luonnontieteellistä päättelymallia. Jos tätä periaatetta tiukasti soveltaa, se tekee mahdottomaksi kirjoittaa sanaakaan yhdestäkään taideluomuksesta, lukuun ottamatta ehkä lyhyttä mainintaa, että sellainen on joskus tehty. Vain tekijöiden biografiset tiedot suurinpiirtein kelpaisivat.

Humanististen tieteiden ja luonnontieteiden diskurssi on korjaamattomasti eri. Taideluomusten ominaisuuksia ei saa selville lakmuspaperilla eikä vaa'alla. Jos kemiallisen kokeen tulos on tosi, se säilyy samana kun koe toistetaan. Miten todetaan, että kuvaus teoksesta on tosi? Hankkimalla käsiin toinen kuvaus, josta kuvauksen kohdetta ei edes tunnista samaksi?

Täytyy käyttää muita keinoja ja yhtä aikaa; kuvausta, siteerausta, haastattelulausuntoja (pitäen mielessä että kun tekijä puhuu omasta teoksestaan, hän on epäluotettava), kriitikoiden arvioita. Nämä ovat ainoat keinot välttää luonnontieteellinen giljotiini, joka olisi hetimiten lynkkaamassa - kuten wikipedia haluaa tehdä, kts. http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Ei_uutta_tutkimusta taidekritiikin, humanistisen teorian tai taidehistorian esittämät uudet ajatukset, uudet termit, vanhojen termien uudelleenmuokkauksen, toisten ajatusten kumoamisen, argumentoimisen, analyysin tai synteesin - jotka kaikki nimenomaan ovat koko taiteesta puhunnan olennainen osa.

Ehkä jopa kaikki, mitä se on.
« Viimeksi muokattu: 25.09.2007 klo 16:27:15 kirjoittanut Jari Lehtinen »
”Yhdysvalloissa vuosittain julkaistaan 720 miljoonaa kappaletta »C o m i c s» sarjakuvia … joista ei vain puutu kaikki kasvatuksellinen arvo, vaan jotka ovat suorastaan vahingollisia.” Lastemme puolesta, Kansainvälisen lastensuojelukonferenssin Suomen päätoimikunta 1952.

pertti jarla

  • Jäsen
  • Viestejä: 2 915
Vs: Wikipedia
« Vastaus #208 : 25.09.2007 klo 15:54:06 »
Täytyy käyttää muita keinoja ja yhtä aikaa; kuvausta, siteerausta, haastattelulausuntoja (pitäen mielessä että kun tekijä puhuu omasta teoksestaan, hän on epäluotettava), kriitikoiden arvioita.

Niin. Voidaan sanoa vaikka, että teos sai enimmäkseen suopeaa kritiikkiä muttei ollut yleisömenestys. Vähän epämääräisiä juttuja nuokin, mutta voihan niistä esittää jopa lähteitä (kädessäni on juuri Visa Mäkisen elokuva Ruuvit löysällä: DVD:n kansitekstien mukaan 717 katsojaa teatterikierroksella). Kylläpä muuten kammottaisi sekin, jos joku Wikipedia-artikkelin tekijä alkaisi heittää omia arvioitaan jonkun sarjakuvan tasosta...
Myötätunto ja huumori pois vakavasta asiasta!
-Huolestunut äiti

Jari Lehtinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 4 011
  • Itsevalaiseva myyrä joka selvittelee kurkkuaan
Vs: Wikipedia
« Vastaus #209 : 25.09.2007 klo 15:55:39 »
Yritän havainnollistaa, mitä äskeisellä halusin sanoa,

Tässä on tavallista parempi Wikipedia-artikkeli popkappaleesta:
http://en.wikipedia.org/wiki/River_Deep_-_Mountain_High

Ei sanaakaan teoksen rytmistä, äänivallista, ei soinnutuksesta, ei sanaakaan sellaista mitä voitaisiin katsoa "arvosteluksi". Tuloksena on tekstiä, jossa kerrotaan kohteesta sen ulkopuolelta kaikki, mutta itse kohteesta ei sanota sanaakaan. Studiotekniikan käytöstä kyseisessä kappaleessa voisi olla jopa turvallista puhua, mutta sitä ei käsitellä. Se on puute, jonka voisi aivan hyvin joku korjata.

Journalistinen tai musiikkitieteellinen lähestymistapa tuottaa sitten tällaista tietoa kohteestaan:
http://www.designobserver.com/archives/027343.html

""River Deep" doesn’t waste time building to a crescendo. It begins on a crest. It’s just a question of getting to the next peak and then next, which is most likely why it found a spot on Celine Dion’s set list and launched the hundreds of summer camp performances available on YouTube. One of my favorite renditions comes from “The Most Loved Singing Duo In Malta,” Julie and Ludwig, who spin out into a fascinating Eurovision-esque disco frenzy. But more compelling than all that is the way Tina Turner ultimately turned Girl Group style and the Wall of Sound inside out."

Tässä näytteessä on yksi paha ongelma. Se on nimittäin hyvää tekstiä. Vielä pahempaa: totuusarvoltaan (jos sellaisesta on mielekästä puhua) tällainen lausunto ei ole sen kummempi kuin vaikka hyvinkin valistuneen ja pitkään musiikkia kuunnelleen yksirivinen: "I'm not a big fan of Spector's sound - it's got no dynamic range, no contrast between instruments, which can often be good things."

Toimittamisella näistä kahdesta saisi pätevän kappaleen. Ja nyt tulee se polttava kysymys: eikö tämä olekin uutta tutkimusta? Tässähän kerrotaan, että Spectorin työstä River Deep Mountain High'ssa on olemassa eri käsityksiä. Synteesi tästä on jotakin sellaista kuin (...enempi vähempi pitkä pätkä tekstiä...) - tai sitten ei.

Hyvistä kulttuurialan artikkeleista on varmasti aina pulaa. Niitä luodakseen kun pitää yhdistellä, leikellä ja itsekin ajatella asioita.
”Yhdysvalloissa vuosittain julkaistaan 720 miljoonaa kappaletta »C o m i c s» sarjakuvia … joista ei vain puutu kaikki kasvatuksellinen arvo, vaan jotka ovat suorastaan vahingollisia.” Lastemme puolesta, Kansainvälisen lastensuojelukonferenssin Suomen päätoimikunta 1952.