Kirjoittaja Aihe: Teräsmies - Red Son, Krypton ja Teriksen syntytarinat  (Luettu 25017 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Wilpuri

  • Vellihousu
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 279
  • Jaa kuka?
Re:Teräsmies Red Son
« Vastaus #30 : 18.01.2005 klo 15:34:22 »
Luthorilla ei ollut mitään tekemistä punaisten lamppujen kanssa, Batman teki ne KGB'n johtajalta saamiensa tietojen pohjalta (jotka tämä sai hajoittamalla alien-aluksen osiksi).

Ai. Minä ymmärsin tästä, että Lex olisi ollut vahvasti mukana: "Lex Luthorilla ja hänen ystävillään CIA:ssa on sinulle mielenkiintoinen ehdotus, Batman" ... ja pari kuplaa myöhemmin... "he käyttävät tietoja,jotka meidän väkemme löysi siitä teräsmiehen raketista. Vaikuttaa siltä, että he ovat keksineet hänen heikon kohtansa".
"Someday I will be so powerful that secretaries will HAVE to explain why they laugh at me" - Asok the Intern

J.M:salo

  • Jäsen
  • Viestejä: 2 916
Re:Teräsmies Red Son
« Vastaus #31 : 18.01.2005 klo 17:18:16 »
Onko noissa vaihtoehtosarjoissa koskaan käsitelty supersankareita toisessa maailmansodassa?
Sitä on käsitelty ihan virallisessa jatkumossakin.

Elseworlds-tarinoista ainakin Byrnen Batman/Captain America sekä Generations2 sisältävät toisen maailmansodan kokemuksia. Lisäksi Byrnen tekemä Action Comics annual 6 kuvaa, mitä olisi tapahtunut, jos Teriksen isä olisi tullut Maahan 1700-luvulla.
Muitakin varmasti on.

DC:llä oli Elseworlds-sarja, jossa Toisen maailmansodan aikaiset supervakoojat hoitavat duuniaan Euroopassa. Pääosassa Bruce "Batman" Wayne, "Hourman" ja joku kolmas jonka nimeä en nyt muista. Ensimmäisen arkin ideana oli ottaa selvää natsien "Supermanista". Toinen arkki kertoikin sitten sodan jälkeisestä ajasta, kun kaikki ei ollut mennyt niinkuin piti..

Itse en hommasta erityisesti digannut, mutta siinä oli kyllä aika monta koukkua, jotka iskivät ainakin sitä fanipoikaa mahaan kun, hahmoja oli muutettu enemmän kuin pikkuisen. Ja ne toimivat erittäin hyvin juonen yllätyskäänteissä, kun käy ilmi että hahmo ei olekkaan virallisen universumin hahmo yksi yhteen...

Wilpuri, damn, olet oikeassa. Mutta pääpointti oli kyllä se, että Teriksen heikkouden löysivät venäläiset, jotka sitten vuotivat tiedon Luthorille. Eli tämä ei vain vetänyt heikkoutta hatusta.

Veli Loponen

  • Isoveli
  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 11 080
  • <><
Re:Teräsmies Red Son
« Vastaus #32 : 18.01.2005 klo 17:22:19 »
Asiasta muualle: Hyvä Elseworlds-tarina on myös Kal, jossa Kal-El laskeutuukin ritariajan Englantiin.
Perry Rhodan ei polta tupakkaa!
http://www.veliloponen.com/sarjakuva

FreakyMike

  • Taideseppä
  • Jäsen
  • Viestejä: 478
  • weird bastard
Re:Teräsmies Red Son
« Vastaus #33 : 18.01.2005 klo 18:02:48 »
Wauh! Tuon ritaritarinan haluaisin kyllä nähdä. Ainakin aiheen puolesta todella mielenkiintoinen, vaikka pidin toki aika paljon tästä punatähtihommastakin. Pidin Spawnissakin eniten juuri siitä keskiajalle sijoittuneesta  tarinasta.
Sarjakuvat: [ www.saunalahti.fi/~wfan/comixfreak ] - Kuvataide/esineet: [ http://astalo.deviantart.com ]

Veli Loponen

  • Isoveli
  • Ylläpitäjä
  • ****
  • Viestejä: 11 080
  • <><
Re:Teräsmies Red Son
« Vastaus #34 : 18.01.2005 klo 18:08:06 »
Ritareita tarinassa ei muuten pahemmin kuitenkaan nähdä. Tarina vaikuttaa aika realistiselta. Paitsi tietenkin Teräsmiehellä on supervoimat.
Kuvittajana Jose Luis Garcia-Lopez. Katso tämäkin.
« Viimeksi muokattu: 18.01.2005 klo 18:09:59 kirjoittanut Veli Loponen »
Perry Rhodan ei polta tupakkaa!
http://www.veliloponen.com/sarjakuva

Rami Rautkorpi

  • Has been
  • Jäsen
  • Viestejä: 3 986
Re:Teräsmies Red Son
« Vastaus #35 : 18.01.2005 klo 20:16:59 »
Sitä paitsi, ei Teris kyllä enää miltään finninaamalta tuossa Red Sonissa näytä! Että ei varmaan olisi ehtinyt harjoitella voimiensa käyttöä... joo!  ;)

Teräsmies ei muuten sanonut, että hän ei hallitsisi voimiaan. Hän luetteli eri tapoja, joilla olisi voinut käyttää voimiaan Sputnikin putoamisen Metropolisiin, ja totesi valinneensa näyttävimmän tavan, koska hänen voimansa olivat vielä uusia hänelle. Toisin sanoen hänellä ei ollut vielä tarpeeksi kokemusta, että hän olisi osannut käyttää voimiaan luovasti. Teris-tarinoita kritisoidaan usein siitä, että Teris ratkaisee ongelmia raa'alla voimalla, vaikka hän voisi käyttää voimiaan niin monilla muillakin tavoilla.

Tämä ei tietenkään tarkoita, että Millar olisi mitenkään ovela laittaessaan Teräsmiehen ottamaan niskoilleen kirjoittajansa mielikuvituksettomuuden. Osaisiko joku sanoa, kuinka monta kertaa Teräsmies oikeasti käytti voimiaan mielikuvituksekkaasti Punatähden pojassa, siis sitten kun hän oli saanut hieman lisää kokemusta niistä?

Vielä siitä maapallon tulevaisuudesta, kukaan muu ei kieriskellyt levottomana kuin minä, lukiessaan miten kaikkien nimi on tulevaisuudessa, Jor-El jotain tai Kal-joku tai Lois Lane2 tai Lara jotain....?! :)

Eihän "kaikkien" nimi ollut tuollainen, vaan Luthorin suvun jäsenten. Pointti oli se, että nimilistaa lukiessaan voi huomata, kuinka Luthor-nimestä alkaa vähitellen putoamaan kirjaimia pois, kunnes suvun nimi on pelkkä L -- ja silloin voi jo aavistaa, miten tarina tulee päättymään.

Mutta pääpointti oli kyllä se, että Teriksen heikkouden löysivät venäläiset, jotka sitten vuotivat tiedon Luthorille. Eli tämä ei vain vetänyt heikkoutta hatusta.

Väärin. Tässä uudestaan se, mitä Wilpuri siteerasi:

He käyttävät tietoja,jotka meidän väkemme löysi siitä Teräsmiehen raketista. Vaikuttaa siltä, että he ovat keksineet hänen heikon kohtansa.

He viittaa tässä Luthoriin ja CIA:han. Venäläiset löysivät raketista jotain tietoa (ei sanota mitä), ja Luthor päätteli niistä tiedoista jollain tavalla (ei sanota millä), mikä Teräsmiehen heikkous on. Millar ei edes yritä perustella, miten jotain esinettä tarkastelemalla voisi päätellä, minkä väristä aurinkoa kiertävällä planeetalla se esine on luotu. Vaikeaa sitä olisikin perustella, myönnän. Tässä vaiheessa fiksu kirjoittaja päättäisi säästää tuon idean sellaiseen tarinaan, joka ei yritä olla niin vakavastiotettava.

Ja se ihan oikea pääpointtihan oli se, että Lepiksen luoma aurinkolamppuansa on aivan naurettava.

"Voi ei, nuo lamput loistavat silmiini! Kunpa voisin jotenkin estää noita säteitä osumasta minuun! Hmm, tämä huone on täynnä isoja laatikoita... Olisikohan jossain näistä laatikoista jokin laite, jolla voi taivuttaa valonsäteitä niin, että ne menevät ohitseni?"

Millar voisi edes laittaa Teräsmiehen etsimään ratkaisua, ja näyttää, miksi ne ratkaisut eivät toimi. Mutta hän ei vain tajua tehdä sitä. Tämä ongelma on näissä kunnianhimoisissa supersankaritarinoissa: Niiden tekijöillä tuntuu aina olevan enemmän kunnianhimoa kuin taitoa.
"Vaikka onhan joukossa Anssi Rauhalaa ja Rami Rautkorpea, jotka ovat paremmasta päästä verrattuina tekijöihin, joiden taso olisi jokin aika sitten supistunut omakustanteisiin ja sarjakuvaseurojen julkaisuihin." -- Kari T. Leppänen (https://tinyurl.com/ycbb3cw2)

Lurker

  • Vieras
Re:Teräsmies Red Son
« Vastaus #36 : 18.01.2005 klo 20:43:05 »
Superman on suomeksi myös "yli-ihminen."

Nietzschen mukaan ihmiskunnan pystyi pelastamaan uudenlainen ihminen, "Übermensch". Hänen mukaansa tämä yli-ihminen luo itselleen oman moraalinsa, hän ei kysele vaan toimii. Nietzschen mielestä tämän yli-ihmisen voimat vievät hänet hyvän ja pahan tuolle puolen. Hänen voimansa antavat hänelle hänen oikeutuksensa.

Hmm, kuulostaako tutulta? Olisiko niin, että Punatähden poika -kuvasarjakirja onkin jotain ihan muuta kuin mitä päältä katsoen näyttää?

Huomasitteko muuten, että Luthor muutti itsensä ismiksi? "Maailma on valmis syleilemään luthorismia (...)"

Outolintu

  • Jäsen
  • Viestejä: 18
  • Kvaak!
Re:Teräsmies Red Son
« Vastaus #37 : 18.01.2005 klo 21:09:27 »
Lainaus käyttäjältä: Rami Rautkorpi
[i
He[/i] viittaa tässä Luthoriin ja CIA:han. Venäläiset löysivät raketista jotain tietoa (ei sanota mitä), ja Luthor päätteli niistä tiedoista jollain tavalla (ei sanota millä), mikä Teräsmiehen heikkous on. Millar ei edes yritä perustella, miten jotain esinettä tarkastelemalla voisi päätellä, minkä väristä aurinkoa kiertävällä planeetalla se esine on luotu. Vaikeaa sitä olisikin perustella, myönnän. Tässä vaiheessa fiksu kirjoittaja päättäisi säästää tuon idean sellaiseen tarinaan, joka ei yritä olla niin vakavastiotettava.

Oma teoriani tästä punaisen auringon ongelmasta on, että Teräsmies sarjakuvissahan Jor-El on aina jättänyt pojalleen perinnöksi jonkinlaisia tallenteita hänen kuolleesta kotimaailmastaan. Kun katsoo sivulle 60 siellähän näkyvät Jor-L:n ja Laran näköispatsaat Moskovan Teräsmies-museossa. Tästä voisi sinänsä päätellä, että ehkä Jor-El oli jättänyt pojalleen aluksen mukana joitain kuvia muistoksi synnyinpaikastaan ja näistä tiedoista Luthor kehitteli aurinkolamppunsa.

Outolintu

  • Jäsen
  • Viestejä: 18
  • Kvaak!
Re:Teräsmies Red Son
« Vastaus #38 : 18.01.2005 klo 22:14:12 »
Tosin minä olenkin Byrnen Teräsmiehen fani. Byrnen Kryptonin tragedia ei ollut se, että se tuhoutui, vaan se, että siitä oli tullut maailma, joka ansaitsi tuhoutua. Verrattuna kommari-Teräsmiehen hirviömäiseen diktatuuriin elävine kuolleineen, paratiisimaisen Kryptonin/Maan tuho on korkeintaan katkeransuloinen. Kaikki hyvä loppuu aikanaan.
   


Silver Agen Kryptonin tragedia oli se, että se oli hyvä maailma, jolla olisi ollut vielä niin paljon saavutettavissa (jos se olisi ehtinyt siirtyä avaruusmatkustuksen aikaan), mutta joka kuitenkin tuhoutui kohtalon oikusta. Minä olen aina ollut inhimillisemmän ja "paremman" Kryptonin fani, koska kun Teräsmiehen lähtökohdat ovat sellaiset, ettei hänen tarvitse hävetä omaa alkuperäänsä, niin silloin hän voi olla myös täydellinen immigrantin muotokuva, eikä vain byrneläinen perusjenkki, jolla nyt vain sattuu olemaan supervoimat.
  Tiedän, että uskonnollisten vertausten käyttäminen suomessa, on varmin tapa tulla hirtetyksi munista lähimpään lyhtypylvääseen, mutta minusta Kryptonin pitäisi olla kuin taivas ja Jor-El on kuin jumala joka lähettää Jeesuksen maahan taivaan tuhoutuessa. Kenraali Zod (kneel!) ja muut Aavevyöhykkeelle tuomitut kryptonilaiset mielipuolet ovat puolestaan langenneita enkeleitä, paholaisia, jotka jäävät elämään ikuista kärsimystä helvettiin. Tällä kaavalla toteutetuista Teräsmies sarjakuvista (ja elokuvista) minä olen eniten nauttinut.  ;D

edit. Korjasin quoten, en kajonnut tekstiin. -Puro.
« Viimeksi muokattu: 19.01.2005 klo 08:35:34 kirjoittanut puro »

Rami Rautkorpi

  • Has been
  • Jäsen
  • Viestejä: 3 986
Re:Teräsmies Red Son
« Vastaus #39 : 19.01.2005 klo 00:03:15 »
Oma teoriani tästä punaisen auringon ongelmasta on, että Teräsmies sarjakuvissahan Jor-El on aina jättänyt pojalleen perinnöksi jonkinlaisia tallenteita hänen kuolleesta kotimaailmastaan. Kun katsoo sivulle 60 siellähän näkyvät Jor-L:n ja Laran näköispatsaat Moskovan Teräsmies-museossa.

Jostain syystä en lainkaan tullut ajatelleeksi, että se pitäisi lukea kirjaimellisesti -- että venäläiset löysivät raketista "tietoja", siis datatallenteita. Hyväksyn tuon selityksen, vaikka se herättääkin kysymyksen, miksi mitään muuta tietoa "Kryptonista" ei tuotu esille tätä kautta. Lopun ironiaa olisi mukavasti lisännyt pieni kohtaus, jossa Luthor tutkii Jor-L:in muistiinpanoja planeettaa uhkaavasta tuhosta, mutta heittää ne sitten menemään, koska ne ovat epäoleellisia hänen tärkeimmän tavoitteensa, Teräsmiehen tuhoamisen kannalta.

Mutta en usko, että sivun 60 patsaan on tarkoitus viitata mihinkään Jor-L:in itsestään ja Larasta jättämään tallenteeseen. Kyseessähän on selvästi sosialismille omistettu muistomerkki, enkä usko että Teris olisi tietoisesti tehnyt hahmoista vanhempiensa näköisiä. Tuntuisi hieman epäkunnioittavalta käyttää vanhempiensa muistoa sellaisen kulttuurin ylistämiseen, johon he eivät kuuluneet. Yhdennäköisyyden selittämiseen ei tarvita mitään tallennetta, sillä Terishän oli jo syntynyt, kun hänet laitettiin rakettiin, joten hänellä saattoi olla alitajuisia muistoja vanhemmistaan. Kertaakaan ei tule esille, että Teriksellä olisi mitään varsinaista tietoa vanhemmistaan -- heidän nimensä, esimerkiksi.

Minä olen aina ollut inhimillisemmän ja "paremman" Kryptonin fani, koska kun Teräsmiehen lähtökohdat ovat sellaiset, ettei hänen tarvitse hävetä omaa alkuperäänsä, niin silloin hän voi olla myös täydellinen immigrantin muotokuva, eikä vain byrneläinen perusjenkki, jolla nyt vain sattuu olemaan supervoimat.

Mutta ei Byrnen Teräsmiehen tarvitse hävetä alkuperäänsä. Hän syntyi Jor-Elin rakkaudesta Laraan, ja Jor-Elin rohkeudesta uhmata perinteitä, jotka kielsivät sellaisen rakkauden olemassaolon. Se on jotain, mistä voi oikeasti olla ylpeä -- "lottovoitto syntyä Kryptonille" taas ei ole mikään saavutus, vaan silkkaa tuuria. Ja harvapa immigrantti on kotoisin paratiisista, silloinhan hänellä ei olisi ollut juurikaan syytä lähteä pois sieltä. Tai ehkä tämä "täydellinen immigrantti" onkin sellainen, joka lähtee toiseen maahan ainoastaan siksi, että haluaa levittää sinne omaa täydellistä kulttuuriperintöään. Kuulostaa Punatähden pojalta.

Voisit muuten seuraavalla kerralla kokeilla sitä "Vastaa lainauksen kanssa"-nappia.
"Vaikka onhan joukossa Anssi Rauhalaa ja Rami Rautkorpea, jotka ovat paremmasta päästä verrattuina tekijöihin, joiden taso olisi jokin aika sitten supistunut omakustanteisiin ja sarjakuvaseurojen julkaisuihin." -- Kari T. Leppänen (https://tinyurl.com/ycbb3cw2)

Reima Mäkinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 10 120
Re:Teräsmies Red Son
« Vastaus #40 : 19.01.2005 klo 00:22:06 »
Niin, idea ja tarinat voittamattomasta voimamiehestä (oli se sitten hengen tai ruumiillisen ylivertauden edustaja) ovat ihan sitä perustavanlaatuista kertomataidetta. Vanha Teris rinnastui selkeästi näihin Mooseksiin, Samsoneihin ja Akilleuksiin, mutta kuinka lienee uudemman laita?

Minusta on mukava lukea, että noinkin moni on saanut nauttia tarinasta, eikä ole tämmöinen jurnuttaja kuin minä.

Rami: "Eihän "kaikkien" nimi ollut tuollainen, vaan Luthorin suvun jäsenten. Pointti oli se, että nimilistaa lukiessaan voi huomata, kuinka Luthor-nimestä alkaa vähitellen putoamaan kirjaimia pois, kunnes suvun nimi on pelkkä L -- ja silloin voi jo aavistaa, miten tarina tulee päättymään."

Pointti myönnetään. Siinä vaiheessa tarinaa asia ei enää vaan paljon jaksanut mua heilauttaa. (Lensikö se pikkuraketti sitten yli valon nopeudella vai oliko se setä keksinyt jonkun vähän yksinkertaisemman aikakoneen, vai miten siitä saatiin luuppi?) Pohjamutia kaivamalla ja selityksiä keksimällä siitäkin jutusta saa näköjään ihan kohtuullisen.
Seuraava kysymys on, että miksi puhtaaseen fiktioon ja viihdehötöön ylipäätään sotketaan asiota, jotka tuovat siihen todellisuuden tuntua, uskottavuuttaja loogisuutta, kun ne asiat sitten väksinkin latistavat sen fantasiapuolen? Mikä vika on rehellisessä sadussa? Miksi siihen pitää tunkea joku nimeltä mainittu presidentti tai muuta (draaman kannalta) täysin epäolennaista kuonaa?!  
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

Markku Myllymäki

  • Lyijykynän jatke
  • Jäsen
  • Viestejä: 1 815
  • /* You are not expected to understand this. */
Re:Teräsmies Red Son
« Vastaus #41 : 19.01.2005 klo 13:57:49 »
Minusta on mukava lukea, että noinkin moni on saanut nauttia tarinasta, eikä ole tämmöinen jurnuttaja kuin minä.

Hieno asenne!

En osaa analysoida niin hyvin kuin te, arvon keskustelijat, mutta sanon sanaseni parin ehkä sivuseikan puolesta: Red Sonissa oli minun alkeellista mieltäni miellyttävä kuvitus ja melko selkeä, toimiva juoni. Kuten kunnianarvoisat kriitikot ovat todenneet, varmasti moitittavaakin löytyy, mutta kokonaisuus oli silti yksi parhaista käsiin osuneista tarinoista vuonna 2004.
When you earnestly believe you can compensate for a lack of skill by doubling your efforts,
there's no end to what you can't do.

Outolintu

  • Jäsen
  • Viestejä: 18
  • Kvaak!
Re:Teräsmies Red Son
« Vastaus #42 : 19.01.2005 klo 17:32:36 »
Mutta ei Byrnen Teräsmiehen tarvitse hävetä alkuperäänsä. Hän syntyi Jor-Elin rakkaudesta Laraan, ja Jor-Elin rohkeudesta uhmata perinteitä, jotka kielsivät sellaisen rakkauden olemassaolon. Se on jotain, mistä voi oikeasti olla ylpeä -- "lottovoitto syntyä Kryptonille" taas ei ole mikään saavutus, vaan silkkaa tuuria. Ja harvapa immigrantti on kotoisin paratiisista, silloinhan hänellä ei olisi ollut juurikaan syytä lähteä pois sieltä. Tai ehkä tämä "täydellinen immigrantti" onkin sellainen, joka lähtee toiseen maahan ainoastaan siksi, että haluaa levittää sinne omaa täydellistä kulttuuriperintöään. Kuulostaa Punatähden pojalta.


Myönnän, että immigrantti vertaukseni ontui, joten vaihdetaanpa taktiikkaa: Ensinnäkin, väitteesi, että ”oli lottovoitto syntyä pre-cris ajan Kryptonille” murskattiin jo 80-luvulla Alan Mooren kirjoittamassa ”For the Man Who Has Everything” –tarinassa, jossa näytetään, millaista Kal-Elin elämä olisi ollut, jos Krypton ei olisikaan räjähtänyt (vihje: Ei kovin mukavaa).
  Se, mikä minua kiehtoo pre-cris Teriksessä, on se että hän ei pystynyt samaistumaan kunnolla oikein mihinkään. Krypton oli tuhoutunut kauan sitten, eikä hän edes ajatellut samalla tavalla kuin tavalliset ihmiset, joiden keskellä hän eli. Vanha Teris ei ollut vain fyysisesti ihmisten yläpuolella: hän oli kaikin tavoin meitä hyväntahtoisempi ja viisaampi. Siitä huolimatta hän oli yksinäisin olento koko universumissa. Pre-cris Teriksellä ei ollut edes Batmanin Alfredin tai Hämiksen May-tädin kaltaista olkapäätä, jota vasten itkeä. Se, mikä häntä lohdutti, oli lämpimät muistot kuolleesta kotimaailmasta.
  Byrne muutti Teriksen kokonaan ihmiseksi. Hän ajatteli kuin ihminen ja sortui jopa tappamaan (tai teloittamaan, ihan miten vaan…), kuin ihminen. Kun Byrnen Teris sai tietää, minkälainen yhteiskunta hänen kotiplaneetallaan vallitsi, hänen ”inhimillisyytensä” vain kasvoi ja hän häpesi, tai ehkä oikeammin sanottuna sääli omaa lajiaan ja piti maanihmisten kulttuuria parempana. Ainoa kryptonilainen, joka jakoi samanlaisen ”hyvän” käsitteen hänen kanssaan, oli hänen isänsä, joka olikin ainoa koko Kryptonilla, josta Kal-El saattoi olla ylpeä.
  Minusta on kuitenkin aika pitkälle makuasia, kummasta versiosta pitää enemmän. Henkilökohtaisesti minuun vain iskee jostain syystä enemmän vanhempi versio, jossa olento, joka on täysin yksin, valitsee silti kaikkien auttamisen. Se päätös tekee Teräsmiehestä todellisen yli-ihmisen, ei se, että hänellä on supervoimia.

Rami Rautkorpi

  • Has been
  • Jäsen
  • Viestejä: 3 986
Re:Teräsmies Red Son
« Vastaus #43 : 19.01.2005 klo 18:57:43 »
Myönnän, että immigrantti vertaukseni ontui, joten vaihdetaanpa taktiikkaa: Ensinnäkin, väitteesi, että ”oli lottovoitto syntyä pre-cris ajan Kryptonille” murskattiin jo 80-luvulla Alan Mooren kirjoittamassa ”For the Man Who Has Everything” –tarinassa, jossa näytetään, millaista Kal-Elin elämä olisi ollut, jos Krypton ei olisikaan räjähtänyt (vihje: Ei kovin mukavaa).

Se, mitä Teräsmies näki, oli vain "Mustan armon" luoma simulaatio, jonka oli tarkoitus antaa Teräsmiehelle täydellinen illuusio siitä, mitä hän kaikkein eniten halusi. Simulaation maailma ei ollutkaan täydellinen, koska Teräsmies vaistosi, että jos jokin tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti ei ole totta, ja taisteli illuusiota vastaan. Tai niin ainakin minun mielestäni -- jos pre-Crisis Krypton oli mielestäsi todella sellainen kuin "For the Man..." esitti, terroristeineen ja uskonnollisine kiihkoilijoineen, niin kuinka ylpeä Teräsmies voi olla sellaisesta syntyperästä?

Vanha Teris ei ollut vain fyysisesti ihmisten yläpuolella: hän oli kaikin tavoin meitä hyväntahtoisempi ja viisaampi. Siitä huolimatta hän oli yksinäisin olento koko universumissa.

Jos ei lasketa kryptonilaista koiraa. Ja kryptonilaista apinaa. Ja kryptonilaista serkkutyttöä. Niin, ja kokonaista kaupunkia täynnä kryptonilaisia. Puhumattakaan niistä kerroista, kun Teräsmies matkusti ajassa taaksepäin ja kävi tapaamassa omia vanhempiaan Kryptonilla. Muuten hän oli tosiaan aika yksinäinen.

Meillä on tietenkin päässämme oma käsitys siitä, millainen Teräsmiehen pitäisi olla, ja ihan kaikki Teris-tarinat eivät voi mitenkään sopia siihen kuvaan. Kun sinä ajattelet pre-Crisis-Teräsmiestä, jätät kätevästi huomiotta kaikki ne tarinat, joissa hän ei ollutkaan ainoa elävä kryptonilainen. Kun minä ajattelen post-Crisis-Teräsmiestä, jätän kätevästi huomiotta Haamurajan rikollisten teloituksen. Mutta palatakseni aiheeseen, Punatähden pojassa ei ole juuri mitään, mikä sopii minun käsitykseeni Teräsmiehestä. Hän on lyhytnäköinen, epärehellinen ja mielikuvitukseton.

Eikä ole edes kovin hyvä kommunisti:

"Minun tarvitsi vain olla kärsivällinen, ja koko maailma tulisi lopulta olemaan yhtä täydellinen kuin miksi Jumala sen tarkoitti."
"Vaikka onhan joukossa Anssi Rauhalaa ja Rami Rautkorpea, jotka ovat paremmasta päästä verrattuina tekijöihin, joiden taso olisi jokin aika sitten supistunut omakustanteisiin ja sarjakuvaseurojen julkaisuihin." -- Kari T. Leppänen (https://tinyurl.com/ycbb3cw2)

Outolintu

  • Jäsen
  • Viestejä: 18
  • Kvaak!
Re:Teräsmies Red Son
« Vastaus #44 : 19.01.2005 klo 21:40:43 »
Se, mitä Teräsmies näki, oli vain "Mustan armon" luoma simulaatio, jonka oli tarkoitus antaa Teräsmiehelle täydellinen illuusio siitä, mitä hän kaikkein eniten halusi. Simulaation maailma ei ollutkaan täydellinen, koska Teräsmies vaistosi, että jos jokin tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti ei ole totta, ja taisteli illuusiota vastaan. Tai niin ainakin minun mielestäni -- jos pre-Crisis Krypton oli mielestäsi todella sellainen kuin "For the Man..." esitti, terroristeineen ja uskonnollisine kiihkoilijoineen, niin kuinka ylpeä Teräsmies voi olla sellaisesta syntyperästä?

Voi Ramiseni; Siinähän sinulla on Krypton, joka ansaitsee räjähtää. Minä ajattelin "For the Man..." tarinan niin, että Kryptonista olisi tullut sellainen paikka, jos Kal-El olisi jäänyt asumaan sinne. Hän lähti pois ja Krypton räjähti, juuri sen sivilisaation pitkään kestäneen kulta-ajan lopulla.


Jos ei lasketa kryptonilaista koiraa. Ja kryptonilaista apinaa. Ja kryptonilaista serkkutyttöä. Niin, ja kokonaista kaupunkia täynnä kryptonilaisia. Puhumattakaan niistä kerroista, kun Teräsmies matkusti ajassa taaksepäin ja kävi tapaamassa omia vanhempiaan Kryptonilla. Muuten hän oli tosiaan aika yksinäinen.

Kun minä ajattelen pre-crisis Teräsmiestä, otan kyllä huomioon nuo lentävät supereläimet, onnenkantamoisen ansiosta selvinneen serkkutytön, Kandorin pullokaupungin ja muutkin hulvattomat ideat. Pointtini onkin siinä, että niistä huolimatta Teräsmies tunsi itsensä ulkopuoliseksi ja syy on yksinkertaisesti se, että ihmiset kasvattivat hänet (toisin kuin Terästytön, joka sai elää lapsuutensa kryptonilaisten vanhempiensa kanssa).
  Ajattele Tarzania, jonka apinat kasvattivat. Kun hän näki ensimmäisen kerran itsensä kaltaisen ihmisen, mitä hän ajatteli? Sympatiat eivät varmaan nousseet heti ensimmäisenä pintaan, pikemminkin varautuneisuus. Lopulta Lordi Greystoke kuitenkin oppi elämään jonkin aikaa ihmisten yhteiskunnassa, mutta häipyi kuitenkin vielä takaisin viidakkoon. Onko hän silti onnellinen apinoiden joukossa nyt, kun tietää, että viidakon ulkopuolella on hänen kaltaisiaan olentoja? Minä veikkaisin ettei. Tarzanin elämä on jatkuvaa tasapainoilua villieläimen ja ihmisen elämän välillä ja sama pätee Teräsmieheen. He molemmat ovat kahden maailman miehiä, mutta eivät silti kuulu kunnolla kumpaankaan.
  Teräsmiehen identiteetin epävarmuuden aiheuttama yksinäisyys näkyi minusta parhaiten tarinassa ”Sokean Sankarin Seikkailu”, joka oli v.1979 suomessa julkaistun Teräsmies-lehden ensimmäisessä numerossa. Lue se, niin ymmärrät minkä takia pre-crisis Kal-El tuntee olonsa yksinäiseksi, vaikka hän onkin kryptonilaisen superkoiran onnellinen omistaja.


Mutta palatakseni aiheeseen, Punatähden pojassa ei ole juuri mitään, mikä sopii minun käsitykseeni Teräsmiehestä. Hän on lyhytnäköinen, epärehellinen ja mielikuvitukseton.

Eikä ole edes kovin hyvä kommunisti:

"Minun tarvitsi vain olla kärsivällinen, ja koko maailma tulisi lopulta olemaan yhtä täydellinen kuin miksi Jumala sen tarkoitti."

Tässä asiassa olen samaa mieltä kanssasi.