Sarjakuvien ikärajat

[Hazart]

Moro muuten, ensimmäinen postaus tähän foorumiin!

Moro ja velkommen!  

[Petteri Oja]

Ehkä olisi hyvä jos lisäksi jenkkityyliin aina kerrottaisiin mistä ikäraja johtuu?

Ostin taannoin Ed Wood -filmin ja hihittelin pitkään takakannessa ollutta humoristista taulukkoa:

Language: Some, strong
Sex/Nudity: Some, mild references
Violence: None
Other: Some drug references

Sitten joku valisti minua ettei se ole mikään vitsi.  

[Timo Ronkainen]

Ja taisin itsekin jossain vaiheessa penkkiä puristaa kun kävin sitä leffateatterissa ensimmäistä kertaa katsomassa.

Mutta simpura soikoon, niinhän sen pitääkin! Mitä järkeä on katsoa "jännittävää" elokuvaa (tai lukea vastaavaa sarjista) jos se ei ole jännittävä? Jo Hitchcock sanoi että ihmiset tykkää pelätä. Miksei sitten lapset, ovathan ihmisiä hekin. Pienenä pelkäsin Barksin Vanhan Linnan Salaisuuden luurankoa ja muita sarjan juttuja, mutta se oli sen koko pointti. Mikäs sen hauskempaa.

ja teretulemast vaan, foorumiin, jee.

Timo

[Timo Ronkainen]

Language: Some, strong

Hitto! Some language! Hui, puhutaan jotain kieltä ja vielä vahvasti.  
Hyödyllinen luettelo. Tietää mitä ostaa. Jee.

Timo

[mikapoika.]

tuosta tuli mieleen että pikkuveli poisti kans anttilan alennuslaarista kasan animea joskus kun halvalla sai. 6-7 videokasettia urotsukidojia ja adventure duoa. soli sillon ehkäpä 15 vuotta tai 14? jos en väärin muista, niissä lukee takakannes että kauhu ja ikäraja 16.. mutta pointti oli se, että.. hmm.. niin.. ei tämä nyt liity sarjakuvien ikärajoihin. pahoittelen.

[kaltsu]

Kauhuun ikärajaksi 18 ja Jonesille 11 olisi sopivampi.

Indiana Jonesia ja Tuomion temppeliä kävin tuoreeltaan elokuvateatterissa katsomassa. Koska mulla ei ollut silloin vaadittua 16 ikävuotta plakkarissa, piti ottaa äiti mukaan. Oliki kyl viimenen kerta. Siinä vaiheessa ku alko kaiuttimista kuulua "KAA-LII-MAAAA" ja sydämiä revittiin rinnasta paljain käsin, äiti tarraa mua pitkin kynsin olkapäästä ja ryhtyy kirkumaan. Arvatkaa vaan nolottiko.

Psykoa ei uskaltanu kattoo ku päivänvalossa ja kymmenen parhaan kaverin kaa. Mut jukra kun sen sai katottua. Ei tuntunu enää Painajaiset Elm streetillä sun muut teini-slasherit miltään.

Mulle kauhuelokuvien katsomiset oli jonkinlaisia miehuusriittejä. Tärkeitä etappeja aikuisuuteen.

Ymmärrän kyllä hyvin että toiset voivat olla toisia herkempiä. Asuinkumppanini ei uskalla käydä kellarissa yksinään ja saa painajaisia pelkästään Salaisten kansioiden tunnusmusiikista tai Anthony Hopkinsin kasvojen näkemisestä.

En silti näe ikärajoja mielekkäiksi kuin korkeintaan suuntaa-antavina opastuksina. Kaikenlainen holhoaminen on mun mielestä niin typerää. Eiköhä sitä jokainen itse huomaa mitä uskaltaa katsoa ja mitä ei. Turmeleville vaikutuksillekaan mä en osaa ku nauraa räkäsesti. Katsokaa nyt kuinka hieno nuori mies minustaki on tullu vaikka kaiken maailman paskaa on tullu katottua ja luettua vaippaikäsestä asti.

Asun päiväkotia vastapäätä. Oli taas hyvät keskustelut menossa ku tupakalla kävin. Kaikkea en kuullu mut erotin ainaki sanat "pissaa", "kuolaa", "verta", "suusta" ja "korvasta".

[Hazart]

En silti näe ikärajoja mielekkäiksi kuin korkeintaan suuntaa-antavina opastuksina. Kaikenlainen holhoaminen on mun mielestä niin typerää. Eiköhä sitä jokainen itse huomaa mitä uskaltaa katsoa ja mitä ei.

Öh. Näin juuri isukiksi tulevana ajattelen kyllä hiukan toisin. Aikuisilla on kyllä vastuu lapsista, eikä lapsilla itsestään. Vastuuseen kasvetaan sitten yksilöllisesti kukin omaan tahtiinsa (joillakin se tuntuu kestävän useita kymmeniä vuosia). Lapsi ei välttämättä kykene käsittelemään tiettyjä asioita aikuisen tavalla ja siinä mielessä jotkut teemat (väkivalta, seksi) olisi hyvä säästää aikuisempaan ikään. Lapsi tarvitsee kasvuvaiheessa turvallisuuden tunteen, joka sitten kestää aikusuudessakin vielä. Joku sanoo tähän, että parempi, että näyttää ihmismielen pahuuden jo nuoruusiässä heti, mutta minusta se ei ole mikään peruste luopua kasvatusvastuustaan ja antaa lapsen päättää itse omista tekemisistään. Tuo "jokainen itse huomaa mitä uskaltaa katsoa..." ei mielestäni ole kovin korrekti, sillä uteliaisuus voittaa useimmiten järjen. Ja nyt on kysymys lapsesta, jolle ei ole vielä kehittynyt arviointikykyä. Yliholhoaminen on minustakin typerää, mutta välittäminen on paikallaan. Yhteiskunnallisesti ajateltuna aikuisilla on mielestäni vastuu lapsista ja nuorista ja siinä mielessä näiden ikärajojen asettamisen pohtiminen ja perusteltu asettaminen on välittämistä.

[J.M:salo]

Asun päiväkotia vastapäätä. Oli taas hyvät keskustelut menossa ku tupakalla kävin. Kaikkea en kuullu mut erotin ainaki sanat "pissaa", "kuolaa", "verta", "suusta" ja "korvasta".

Kuten myös. Ala-astekin on vain parin sadan metrin päässä. Joka päivä kauppaan mennessä ohitan koulusta tulevia seittenvuotiaita. Yllä kuvatut jutut on aika mietoja, kun ensin vastaan tulee kolme seittenvuotiasta tyttöä, joka hihittelee, ja sen jälkeen neljä yhtä vanhaa poikaa, jotka huutavat ensiksi mainittujen perään että "Vitun horot!" ja samantyylisiä lauseita putkessa eteenpäin. Enpä niitä kirouksia kaikkia muista, ja saatanpa elää hiukan suojattua elämää, mutta ei nyt heti äkkiseltään muista missä olisin kuullut karkeampaa kirosanojen käyttöä.

[Osku]

En silti näe ikärajoja mielekkäiksi kuin korkeintaan suuntaa-antavina opastuksina. Kaikenlainen holhoaminen on mun mielestä niin typerää. Eiköhä sitä jokainen itse huomaa mitä uskaltaa katsoa ja mitä ei.

Lainataanpa samasta kohdasta kuin Hazart, jonka kanssa samoilla linjoilla. Itse tosin en pistäisi ehdottomia ikärajoja sarjakuville, jotka kuitenkin ovat viestintämuotona erilainen kuin elokuvat.

Toisaalta aikuisissa on yhä enemmän ihmisiä, jotka eivät yksinkertaisesti tiedä tai osaa lukea sarjakuvia. Jokainen päälle parikymppinen asianharrastaja on varmaan kerran jos toisenkin kuullut "minä kun luulin että ne olivat lapsille tarkoitettuja"-vuodatuksen. Näille lapsilleen sarjakuvia lapsilleen ostaville vanhemmille (kalliita ovat nykyisin ainakin minun silloisille viikkorahoille), jotka kuvittelevat kaikkien sarjakuvien olevan lapsille, olisivat ohjeistavat ikärajat joskus paikoillaan.

Ideaalimpi vaihtoehto tietenkin olisi, että kaikki rupeaisivat lukemaan sarjakuvia ja osaisivat opastaa jälkikasvuaan/sukulaislapsiaan/tuttujaan alkuun pääsemisessä. Kyllä ne "rankat" jutut sitten teini-iässä viimeistään osataan itsekin etsiä.

[nemirules]

Lapsi ei välttämättä kykene käsittelemään tiettyjä asioita aikuisen tavalla ja siinä mielessä jotkut teemat (väkivalta, seksi) olisi hyvä säästää aikuisempaan ikään. Lapsi tarvitsee kasvuvaiheessa turvallisuuden tunteen, joka sitten kestää aikusuudessakin vielä.

Kannattaa sitten samantien jättää se rakkaan Raamatun^TM tuputtaminen väliin: opuksestahan löytyy ainakin sukurutsaa, juopottelua (ja edellisten yhdistelmää), veljesmurha, syrjähyppyjä ja maailmanloppu. K-18 mokoman kanteen.

[Rami Rautkorpi]

Juu, niin, tuota noin, onko kukaan lukenut hyvää sarjakuvasovitusta Vanhan testamentin tarinoista? Ehdotuksia ikäsuositukseksi? Pitäisikö lasten tutustua juutalaisten ja filistealaisten pikku kinasteluihin ensin sarjakuvan muodossa (koska kaikki sarjakuvathan ovat lapsille tarkoitettuja), ja sitten vasta tutustua proosaversioon?

Minusta on varsin eriskummallista, että aikuisille tarkoitetuissa kirjoissa, ja niiden lisäksi tietysti Raamatussa, ei yleensä ole mitään ikäsuositusta. Miksi nimenomaan visuaalisen viestinnän, kuten elokuvien ja sarjakuvien vaarallisuutta painotetaan nykyään niin paljon? Ideathan ne vasta vaarallisia ovatkin...

[nemirules]

Pitäisikö lasten tutustua juutalaisten ja filistealaisten pikku kinasteluihin ensin sarjakuvan muodossa (koska kaikki sarjakuvathan ovat lapsille tarkoitettuja), ja sitten vasta tutustua proosaversioon?

Nii-in, Mooses oli hurja setä. Ainakin tästä "pikku kinastelusta" saisi huiman toimintaelokuvan/sarjakuvan (joita tietysti pyrittäisiin sensuroimaan rankalla kädellä):
http://tinyurl.com/25boq

Petri Hiltunen Raamatun kimppuun tekemään lukemista lapsille!

[Wilpuri]

Yleinen sana ikärajoista:
En tiedä kuulostanko vain äkäiseltä teiniltä, mutta mielestäni kaikki K-18-ikärajat ovat turhanpäiväisiä, alkoholin ja tupakan ostoa lukuun ottamatta.

Joo! Ichi the Killeriä vaan nappuloille suut ja silmät täyteen ja jälkiruuaksi Dario Argenton kootut verityöt.

Iltasatuna voidaan sitten lukea vaikka Jallua.

Kyllä ikärajoja on hyvä olla olemassa vaikka yksilöt ovatkin erilaisa. Järjen käyttö on toki sallittua, mutta ikärajoista näkee suunnilleen kohderyhmän ja sitten voi harkita, että kannattaako lukea/katsoa tai antaa lasten lukea/katsoa.

Minusta ikärajasysteemi vain on nykyään sinänsä nyrjähtänyt, että kun tappaninen näytetään  rumana ja vastenmielisenä, niin pläjähtää k-18 otsaan, mutta jos se on siistii ja hianoo,  niinku Jameksen Bondiksessa, niin sitten se on heti nuoremmille sopivaa...

Sarjakuvissa voisivat toimia sellaiset "ei suositella lapsille" merkinnät tai pienet selostukset sisällöstä, kuten jenkkileffoissa: Contains sex/nudity and extreme gore.

[Hazart]

Kannattaa sitten samantien jättää se rakkaan Raamatun tuputtaminen väliin: opuksestahan löytyy ainakin sukurutsaa, juopottelua (ja edellisten yhdistelmää), veljesmurha, syrjähyppyjä ja maailmanloppu. K-18 mokoman kanteen.

No jopas jopas Nemirules! Mukava kuulla, että Raamattu on sinullekin rakas kirja. Lyhyesti: En ole käsittääkseni tuputtanut yhtään pätkän vertaa yhtään mitään. Kuka tahansa lastenkasvatusalalla työskentelevä olisi voinut kirjoittaa sen mitä aikaisemmin kirjoitin. Että se siitä. Jos haluat käydä kanssani hengellistä keskustelua niin feel free to use private mail. Olen käytettävissäsi

Lapsen kanssa on hyvä keskustella tuollaisista Raamatunpaikoista tai kysymyksiä herättävistä sarjakuvista sen sijaan, että vain antaa hämmentävää luettavaa käteen ja poistuu itse paikalta. Kasvattajan vastuuta olen pyrkinyt perään kuuluttamaan. En tiedä ikääsi, mutta luulenpa, että joudut vielä miettimään  kasvatusfilosofiaa jossakin myöhemmässä vaiheessasi.

Itse en valitsisi edellä valitsemaanne historiallista tekstipätkää lapselleni iltasaduksi. Toivottavasti ette te muutkaan.

EDIT: Sekalaiset alueelle on näköjään lisätty ateismi-uskonto deathmatch! Sinne vääntämään, jos kiivailu kiinnostaa!

[Foxtrot]

Miksi nimenomaan visuaalisen viestinnän, kuten elokuvien ja sarjakuvien vaarallisuutta painotetaan nykyään niin paljon?

Koska ne saavuttavat naapperoiden verkkokalvot ja aivokuoret helpommin, vaivattomammin ja tehokkaammin kuin esim. Kalle Päätalon (ei se pändi siinä leffassa) tiiliskivet. Itse koitin lukea kymppivuotiaana Okalinnut-kirjaa, kun siitä tehty sarja rullasi juuri telkussa ja sitä tuli katsottua. Pari sivua sitä jaksoi lukea siinä iässä.