Luen mangaa ja sen lisäksi myös länsimaista sarjakuvaa. Täytyy myöntää idän ihmeiden ottaneen viime aikoina yliotteen, mutta lähinnä siksi koska paikallisesta kirjastosta ei paljon kumpaakaan lajia löydy ja (yleensä) halvemman mangapokkarin ostamiseen on alempi kynnys. Aku Ankan tilaamisen lopetin jokin aika sitten, kun minua ketutti se että osasin arvata mitä juoni tuo tullessaan. (Muutakin kuin Akun räjähtäneen pään.) Ja kun taskukirjoissa esiintyi vielä "neljän maun hedelmä" kaksi kertaa... Vetäydyn nurkkaan vanhojen divarilöytöjeni kanssa. Nih.
Turkuun päin mentäessä kesälomalla löytyy kumminkin ilahduttavan paljon länsimaista sarjakuvaa, mutta se ei kuulu aiheeseen.
Mutta mangasta. Pidän siitä, kuinka... hmm, no, shonen-sarjoissa pidän siitä kuinka nopeasti tarina etenee. Tykkään myös vakaasta piirustustyylistä, mutta tämähän ei todellakaan koske kaikkia sarjoja. Esim. Shaman King ja Yu-Gi-Oh! aiheuttivat "iikääk"-elämyksen, varsinkin kun niitä luettiin ruotsinkielisestä Shonen Jumpista. Kenshin, Bleach ja Hagaren ovatkin sitten eri maata minun mielestäni ja niitä luen mielelläni. (Ja nyt vinetystä, kuka ilkimys laittoi Kenshinin sanomaan "årrå?!")
Shoujon suhteen olenkin sitten nirsompi, ainoa jota varsinaisesti fanitan ovat jotkut CLAMPin uudemmista sarjakuvista. (Chobits, Tsubasa, xxxHolic... CCS:stäkin pidin, paitsi että hampaat sulivat.) Arina Tanemuran töistä luin Suomessa julkaistun TSK:n, enkä siitä nyt hirveän paljon pitänyt, mutta luettavaa se oli. Mukavaa aivontyhjennystavaraa jota syödään samaan aikaan sokerituttien kanssa. Suurin osa kumminkin menee ohi, muuan sarja nimeltä Othello kasvatti luultavasti epävarmuuttani tyyliä kohtaan entistä enemmän. Paitsi että Fruits Basket onkin sitten hyvin lähellä sydäntäni. *höpinää*
Ja lopuksi fanitusta Azumanga Daiohin ja Yotsubaton nimeen. Eihän näistä yksinkertaisesti voi olla pitämättä. "Santa is der Führer!"
Vastaus kysymykseen: en lue kaikkea mangaa mitä eteeni tulee, mutta jos sarja on laadukas niin miksi minä jättäisin sen lukemattakaan? Ne tarjoavat myöskin uusia ideoita.
/Aijoo. Harrastusta on ollut jonkin aikaa ennen "buumin" alkamista, ja pitää myöntää koska olen kateellinen ja mustasukkainen suomalainen että salaa päiväkirjoissani toivon ilmiön lieventyvän hieman. On paljon hienompi fiilis ostaa sarjakuva erikoiskaupasta tai ostaa se jostain kaukaa vaikka se maksaakin paljon kuin kipaista ärrälle ja lukea jotain minkä kaikki muutkin ovat lukeneet.