Yksi apu tähän ongelmaan tulee siitä, että vaikka suomesta useampia murteita löytyykin, on puhekielessä myös joitain sellaisia yleisiä elementtejä, joita suurin osa suomalaisista käyttää. Pari esimerkkiä:
1) omistusliitettä ei puheessa juuri käytetä:
sinun talosi vrt. sinun talo.
2) persoonapäätteiden hylkääminen 1. ja 3. persoonissa:
me mennään vrt. me menemme
ne menee vrt. ne menevät
3) yksikön ja monikon 3. persoonapronominit:
hän puhekielessä usein se (ja he=ne)
Eli kirjoitetun puhekielen ei tarvitse olla mitenkään selkeästi murteellista, vaan eräänlaista kirjakielen ja puhekielen sekoitusta. Kun sanojen muotoseikkojen lisäksi pohdiskelee sanavalintoja ja lauserakennetta, voi ihan kelpoa puhekieltä saada aikaan

Tosin hyvän puhekielen kirjoittaminen on tuskallisen vaikeaa enkä minä sitä ainakaan osaa. ..vielä
