kuten ei myöskään Thor, joka tuntuu pitävän vain itse itseään jumalana.
Tietenkään Thor ei ole Metropoliksen asukkaille esittäytynyt jumalana, mutta kyllä hän itse pitää itseään sellaisena (kuten itsekin kirjoitit) ja niin pitävät myös muut.
Tietenkin on eri asia vertaavatko he itseään esim. Raamatussa ilmoitettuun Jumalaan.
Supersankarit ovat nimenomaan sankareita – ja kuolevaisina heidät voi kategorisoida uskovien joukkoon.
Tosiaan Teräsmies kuolevaisena voidaan sellaiseksi luokitella, mutta sekä Marvelilla että DC:llä on lukuisia hahmoja, joita nimitetään jumaliksi ja jotka ovat ilmeisesti kuolemattomia (vaikkakin kai voivat kuolla, jos joku tappaa, mutta se ei ole monissa myyteissäkään ongelma).
Koska jopa suurin ateisti ei voi olla kieltämättä kosmisten jumalien olemassaoloa sarjakuvamaailmassa (Galactus, Tuonpuoleinen, Kuolema…) ja esim. Oikeus edustaa Marvelin universumissa kaikkein korkeinta.
Mutta kuinka moni Marvel-maailman ihmisistä tietää noiden olemassaolosta. Galactuksen he ehkä tietävät, koska tämä on yrittänyt maapallonkin syödä, mutta Galactustapa ei olekaan määritelty jumalaksi vaikka kyvyiltään sellaiseksi voidaankin varmaan luokitella jos vaikka vertaa asgardilaisiin.
Jokaisen sankarin uskontotyypin löytäminen on kuitenkin irrelevanttia.
Kysymys pitää asetella toisin, eli miksi supersankarit uskovat.
Ei se uskontotyypin löytäminenkään ole merkityksetöntä. Se kun vaikuttaa kuitenkin paljon ihmisen tapaan käsitellä asioita. Monien uskontojen maailmankuvat ovat jopa toistensa vastakohtia, joten luonnollisesti myös niiden kannattajat ovat hyvin erilaisia.
Esimmäinnen on siis hahmon persoonan kannalta hyvinkin oleellista. Mutta tärkeää on myös se, että syy uskomiselle.
Luulisi, että noin mahtavilla sankareilla olisi varaa olla uskomatta.
Ja luultavaa on päinvastainenkin. Ovathan he kokeneet sen verran paljon, että ajatus kaikkivaltiaasta Jumalasta ei ole enää niin uskomaton.
Ilman suurempia voimia sankaritkin olisivat avuttomia.
Niin, kuten Batman, Daredevil, Tarzan, Mustanaamio jne.
