Se on täytetty!
Jonkinmoista mainetta saavuttanut luonnoskirjani tuli lopultakin täyteen. (Olen pitänyt sitä vuodesta 2004 lähtien - suurin osa tässä ketjussa ja
galleriassa näyttämistäni töistä on siitä peräisin).
Mitenkään kovin maanisesti en ole sitä tehnyt: tuloksena on 160 piirrossivua, keskiarvona suunnilleen kaksi sivua kuukaudessa, kohtuullisen tasaisesti näiden vuosien läpi. Joku ihmeellinen notkahdus tosin tapahtui vuonna 2010 - syystä, jota en itsekään ymmärrä, sinä vuonna kirjaan kertyi vain häpeälliset viisi sivua. Tästä järkyttyneenä otin 2011 itseäni niskasta kiinni ja otin tavoitteeksi saada kirjan täyteen. Kun tavoite näytti vuoden loppuun saavutettavalta, otin vielä joulukuussa loppurynnistyksen.
Tämän kirjan missiona oli harjoitella tussipiirtämistä havainnon pohjalta, piirtää joko elävästä mallista tai valokuvan perusteella. Niinpä kirja on väännetty kokoon yksinomaan näillä eväillä: siinä ei ole mielikuvituksesta pursuavaa doodlailua, eikä siinä ole lyijykynäpiirroksia. (Itse asiassa, en siis tämän projektin takia ole tehnyt lyijykynäpiirrosta elävästä mallista yli seitsemään vuoteen - nyt alkaa jo kovasti tehdä mieli).
Ensimmäisenä löysin rapidografeilla nyhräämisen ihanuuden ja tein puhtaasti ääriviivapiirroksia. Sitten lisäsin mukaan mustia varjoja siveltimellä. Pari vuotta sitten kuvioihin tuli lisäksi mukaan drybrush-sävyt. Näitä ovat työt, joita olen täällä aiemmin näyttänyt.
Vuoden 2011 ohjelmaksi otin saada mukaan myös viivavarjostusta ja tekstuureja.
Siitä syntyi ensimmäisenä heti vuoden alussa
tällainen harjoitelma, jossa piirsin alkueliöiden fossiileja hiusterällä (mapping pen). En ollut tehnyt tämmöistä hiusteräluonnosta työpöydän ääressä aikaisemmin, mutta koska tulos miellytti silmään, päätin tehdä niitä lisää.
Tässä
uutiskuvakoosteessa kokeilin erilaisia viivatekniikoita kasvojen piirtämiseen.
Saruman Fidel Castro kommunistijohtajana assosioi mieleen Enki Bilalin, joten siinä on koitettu käyttää vähän hänen tyyppisiään varjostuksia. Mugaben kasvoja koitin varjostella ensin vapaamman luonnosmaisella jäljellä, mutta lopputulos rupesi näyttämään kovin amatöörimäiseltä, joten yritin sitten pelastaa kuvan muunlaisin keinoin.
Kesällä kokoonnuimme pienellä kaveriporukalla piirtämään yhdessä kerran viikossa. Eräänä kertana otimme tehtäväksi tehdä nopeita luonnoksia kirjaston kirjojen perusteella. Yksi minun valikoimistani kirjoista käsitteli
ensimmäistä maailmansotaa.
Samaan aiheeseen liittyy myös toinen kuva, jossa piirsin tv:n dokumentista minuun suuren vaikutuksen tehneen
lähes satavuotiaan ensimmäisen maailmansodan veteraanin.
Tv-kuvasta on tehty myös tämä
kuvasarja nauravasta tytöstä. Söpö näyttelijätär nauroi talk showssa niin iloisesti, että sitä oli pakko yrittää piirtää.
Pari kertaa tuli myös tilaisuus tehdä pikaisia elävän mallin piirroksia burleski-teemalla. Siihen liittyy
tämä kuvakooste ja tämä enemmän
pin-up-mainen kuva.
Kun tämä luonnoskirja oli kulkenut kivirekenä mukana nyt jo niin monta vuotta, niin tuli semmoinen olo, että loppuun pitäisi tehdä jotain näyttävää. Kuten tiedetään, olen aikaisemmin tehnyt pari hyvin työlästä
viivavarjostuskuvaa, mutta edellisen tekemisestä on kulunut jo viisi vuotta. Nuo kaksi kuvaa oli tehty pelkästään rapidoilla, joten mielessä oli, että jotain samanlaista pitäisi yrittää tehdä myös irtoterällä.
Edelliset kuvat olin tehnyt kokonaan ilman ääriviivoja, mikä hidasti työtä melkoisesti. Joten päätin kokeilla jotain vastaavaa hiusterällä, ääriviivojen kanssa.
Tässä on tulos.Tavoitteena oli tutkia Serpieri-maista viivankäyttöä. Minulle on aina ollut mysteeri, miten hän pystyy käyttämään niin raskasta viivatekniikkaa kuin ristiviivavarjostusta kuvaamaan jotain niin pehmeää tekstuuria, kuin ihmisen iho.
Mysteeriksi se jäikin: kyllä noissa viivoissa on ennemminkin jotain Crumb-maista.
Positiivisena puolena oli, että kuva lähti syntymään sangen nopeasti, joten päätin antaa siinä säilyä tiettyä luonnosmaisuutta, en lähtenyt viivoja liikaa puunaamaan. Tulos oli, että piirros syntyi vain murto-osassa aikaisempien viivavarjostuskuvieni ajasta: koko kuvaan ei mennyt alusta loppuun kuin neljä tuntia.
Joten näitä voi sitten ruveta tekemään seuraavaan luonnoskirjaan lisää.
