Asterix

[Darth Mika]

Jotenkin näissä uusissa Asterix-albumeissa toi piirrostyyli kismittää. Varsinkin Caesar ei näytä ollenkaan itseltään.
Asterix ja Obelix on kanssa vähän muuttunut.

Kyllähän tyyli vähän eroaa niistä originaaleista, mut kyllä tän kestää.
Huomenna ostan kirjamessuilta ton...vähän vilkuilin Prismassa jo ennakkoon.

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Oliko se kultapäisen ajajan kypärä viittaus The Stig-kuljettajaan...Top Gearissa vai mikä se auto-ohjelma nyt olikaan.

[Spip-orava]

Leonidaksen Asterix suklaata syödessä ei vielä päivällä ollut mitään tietoa että se uusi albumi olisi jo myynnissä. Vasta ruokakaupassa paljastui eteeni Lehtipisteen suosittelemana Asterix: Kilpa-ajo halki Italian.

Kertaalleen tuo on nyt luettu. Tunnelma on että nyt onnistuttiin ihan kohtuullisesti. Nimisanaleikit vielä kesti ja tarina itse oli hyvinkin suoraviivainen. Pieni matkailumainos tuon kengän muotoisen maan seuduille. Pidän kyllä kovasti Conradin piirroksesta. Se osaa olla pikkutarkkaa, mutta samalla ei sorruta mahdottomuuksiin. Pollet, roomalaiset ja tietysti nuo päätähdet on hyvin piirrettyjä. Ihan hyvää lukemista tämä albumi oli. Aika kertoo jaksaako sitä lukea kuinka monta kertaa.

[Reijo Valta]

Hyvissä käsissä tuntuvat Asterix, Obelix ja kumppanit nyt olevan. Eipä tässä mitään mullistavaa ole, mutta tutun mukavaa seikkailua ja sanailua.

Kilpa-ajo halki Italian

[Sampsa Kuukasjärvi]

Höh. Uudessa Asterixissa on Marvelin hölmö konna Dr Bong.

Tohtori Bong vilahti yhdessä ruudussa Hämähäkkimiehessä 12/08 sivulla 23. Eipä ole tainnut muutoin näkyä Suomessa.

Jos kellopäisen Tri Bongin lyhyt esiintyminen Hämärissä 12/08 jäi vaivaamaan jotakuta, niin tässä se ruutu.

[VesaK]

Eipä tästä Kilpa-ajosta halki Italian voi oikein muuta sanoa, kuin että paras Ferri-Conradin tähänastisista Asterixeista.

Menneisyyden taakka on edelleen kovin raskas eikä Ferri ole eikä tule olemaan Goscinny. Sikäli teennäistä irtovitsailua juonen kustannuksella voisi vähentää. Aika samaa tunnelmaa kuin Don Rosan jatko-osissa Carl Barksin tarinoihin.

Vielä rohkeampaa irtiottoa Asterixin peruskliseistä toivoisi, mutta lienee turhaa koska markkinaohjaus jne.. Enkä missään nimessä tarkoita, että lisää hassuja anakronismeja. Nyt jo kaikki formula-viittaukset viistotti, mitään en itse kilpa-autoilusta tiedä mutta kalastelulta tuntui.  

[VesaK]

Ei Yann vaan Ferri. Eikä Conrad ole goscinnynä vaan uderzona.

Totta. Korjataan. Ajattelin liikaa Innommablesia kun nakuttelin. Mutta kuitenkin, menneisyyden taakka on se mikä tässä häiritsee pahiten. Luultavasti uudet lukijat eivät siitä niin piittaa. Asterixin suosiohan on vain kasvanut Goscinnyn kuoleman jälkeen, kun sarjaa on kohdennettu nuoremmalle lukijakunnalle -  ja tietenkin vanhemmat ostavat sitä "vanhasta muistista" sekä itselleen että lahjaksi.

[Reima Mäkinen]

Pidän kyllä kovasti Conradin piirroksesta. Se osaa olla pikkutarkkaa, mutta samalla ei sorruta mahdottomuuksiin. Pollet, roomalaiset ja tietysti nuo päätähdet on hyvin piirrettyjä.

Joo, hevosia on Conrad joutunut urakoimaan ja ihan hyvin suoriutunut. En ostanut sillä teema ei napannut ja olen aika lailla eri mieltä tuosta pikkutarkkuudesta, verrattuna Uderzoon. Visuaalinen yleisvaikutelma detaljien puutteessaan tai värityksestä johtuen jotenkin valju. Tämä näkyy paitsi hahmoissa eritoten taustojen rakennuksissa. Mutta kuvakulmien käytössä Uderzon apinointi on ottanut harppauksen. Tällä haavaa paljon muutakin luettavaa, mutta divarista tai muuten vain inspiksen vallassa saatan vielä joskus hankkiakin.

[J Lehto]

Mitkä Asterixit ovat Marcel Uderzon tussaamia?

https://www.lambiek.net/artists/u/uderzo_marcel.htm
tietää kertoa:
"He provided the inking, lettering and coloring of the albums that appeared in the periods 1965-1972 and 1974-1979: from 'Astérix et Cléopatre' until 'Les Lauriers de César', and then from 'La Grande Traversée' until 'Astérix Chez les Belges'. "

Näin ollen Ennustaja (1972), Korsika (1973) sekä Caesarin lahja (1974) olisivat toisen tahon tussaamia.

[Dennis]

Iso juttu Goscinnysta.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/04/asterixin-kasikirjoittaja-rene-goscinny-mullisti-ranskalaisen-sarjakuvan

[Curtvile]

Eikös G perustanut Pilote-lehden? Sillä oli vaikutusta.

Kuinka se käy ilmi tuosta artikkelista?

Vuonna 1963 hänestä tuli Pilote-lehden päätoimittaja ja Goscinnyn johdolla lehdessä aloitti sarjakuvatekijöiden uusi sukupolvi, kuten Claire Bretécher, Marcel Gotlib, Tardi, Jean Giraud, Moebius, Patrice Leconte, Greg, Christin ja Mézières.

eniten tähän :

Hiukan enemmän olisin kaivannut valaistusta otsikon antamaan lupaukseen: "Goscinny mullisti ranskalaisen sarjakuvan".

vastaa ihan alku:

Asterix, Ahmed Ahne, Lucky Luke. René Goscinnyn perintö sarjakuvalle on vaikuttava! Hänen sarjakuva-albumeitaan on myyty yli 500 miljoonaa albumia ympäri maailman ja niitä on käännetty 150 kielelle.

tämä ei ole ranskassa mikään normi. Eikä missään muuallakaan

[Reima Mäkinen]

Iso juttu Goscinnysta.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/04/asterixin-kasikirjoittaja-rene-goscinny-mullisti-ranskalaisen-sarjakuvan

Artikkelissa sanotaan Asterixin ja Obelixin nimien olleen peräisin tähtimerkistä ja ristinmerkistä. En menisi vannomaan. Obèse tarkoittaa liikalihavaa.

Sanoilla ja nimillä voi tietenkin herättää monenlaisia mielikuvia. Hyvä niin. Artikkelista käy ilmi että Coscinny oli Ohukais ja Paksukais -fani. Uderzon piirros vielä korostaa sitä miten paljon Obelix muistuttaa Oliver Hardya. Myös sankariparin viha-rakkaus-kilpailuhenki-sukupuolettomuus-ystävyys -meiningissä on paljon samaa kuin Ohukaisessa ja Paksukaisessa.

Tuossa Ylen artikkelissa on hauska kohta:
Jotkut kyseenalaistavat Obelixin vaatteiden värit: eivätkö sininen ja valkoinen olekin Israelin lipun värit?
Tulee mieleen kumastelu siitä miten eräätkin amerikan juutalaiset loivat sen suosioon nousseen übermenshin.

Yritin viime Pariisinreissulla päästä mainittuun MAHJ - Juutalaisen taiteen ja historian museoon, kun siellä oli silloinkin sarjakuvanäyttely. Kierrettyäni koko korttelin totesin että paikka on kiinni. Sisäänkäynti oli muistaakseni toisella puolen korttelia kuin museokauppa, eikä siellä ollut mitään mainintaa aukiolosta. Mielestäni sen olisi pitänyt olla auki (normaalisti arkena) mutta koko mesta vaikutti aivan kuolleelta. Liekö sitten ollut joku mystinen juutalaisten juhlapäivä vai mitä? Yritän vain sanoa, että tämä ei siis ollut mikään varsinainen turistinähtävyys, vaan aika hämärä mesta ollakseen museo... Mutta mutta, ehkä uusi yritys tammikuussa...

[Curtvile]

Myyntimäärä ei ole mikään merkki tai saati todiste mullistamisesta. Vertaa vaikka Spice girls.

Joka mullisti musiikkialan. Se ettei kumpikaan meistä vanhoista jääristä välitä  juuri siitä musiikista, ei tarkoita etteikö se oikeasti olisi mullistanut silloista musiikkialaa. Ja sen jälkeen tullutta.

Sama tässä: Asterix on frankobelgialaisessa kentässä yksi niistä isoista joihin muita verrataan, tyyliin " ei kuitenkaan mikään uusi Asterix tai Tintti"/"Asterixin henkeen.
Ja kuten artikkelikin mainitsi: Goscinny ei rajaannut vain Asterixiin.
Vain Asterixiin on lause jota en uskonut käyttäväni.

Yliopistossa opetetaan artikkelin otsikosta mm. näin :
- Hyvän otsikon luettuaan lukija tietää pääosan juttusi sisällöstä.
- Älä harhauta otsikollasi, jollet kirjoita juorulehteen. Äläkä muutenkaan kikkaile kovasti.

Wanha viestinnän opiskelija tässä moi.
Artikkelin otsikko ei ole sisällön kanssa ristiriidassa yhtään, se vain olettaa että lukijalla on peruskäsitys sarjakuvasta ja mikä on menestyksen mittari.

Itse en kestä selkouutisia vaikka niilläkin paikkansa maailmassa on. On ihmisiä joille pitää käyttää termistöä "työtaistelutoimi - - eli - lakko"

Se on totta että teksti on paremmin kvaak/sarjainfo-osastoa jossa lukijan oletetaan tietävän pohjatiedot, mutta verrattuna (eritoten kulttuuriosastojen) ns.journalistiseen diibadaabaan mikä menee nykyään läpi, tuossa oli jopa faktat yli 98% paikoillaan.

Ei se täydellinen ja tyhjentävä ole, mutta verrattuna yleiseen tasoon erittäin korkeatasoinen.

[Reima Mäkinen]

Yliopistossa opetetaan artikkelin otsikosta mm. näin :
- Hyvän otsikon luettuaan lukija tietää pääosan juttusi sisällöstä.
- Älä harhauta otsikollasi, jollet kirjoita juorulehteen. Äläkä muutenkaan kikkaile kovasti.

Jutun otsikko näkyy olevan Asterixin käsikirjoittaja René Goscinny mullisti ranskalaisen sarjakuvan
Ja juttu kertoo Coscinnystä. Mua häiritsee kyseisessä otsikossa lähinnä sen yksinkertaistava tyhmistävä, yleistävä tyyli, jollaista näkee todella paljon. Vuorollaan aika monet saa olla, kuka milläkin alalla, suurimpia ja mullistavimpia. Ehkä Coscinny mullistikin en tiedä, järki kuitenkin sanoo, että oli siinä muillakin sormensa pelissä. (Tai sitten vain astui valmiiseen pöytään, luomaan, juuri oikeaan aikaan?) Franco-belgialainen talousalue ja sen sarjakuva on kuitenkin niin iso... Mutta samalla tavalla kyllä varmaan vaikutti aika dramaattisesti kuten Hergé tai Tezuka mullistivat omia maitaan. (Usata sitten ei kyllä mullistanut kukaan yksin. Eikä Suomea.  )
Ite luin tuon jutun lähinnä kursorisesti ja minusta on hienoa että Ylessä maksetaan palkkaa tuommoisen tekemisestä. Yleähän on viime päivinä kritisoitu kulttuuriuutisoinnin nihkeydestä, mutta voi vain kuvitella miltä sama artikkeli näyttäisi Maikkarin tai vaikka HS:n puolella.

[Curtvile]

Vuorollaan aika monet saa olla, kuka milläkin alalla, suurimpia ja mullistavimpia. Ehkä Coscinny mullistikin en tiedä, järki kuitenkin sanoo, että oli siinä muillakin sormensa pelissä. (Tai sitten vain astui valmiiseen pöytään, luomaan, juuri oikeaan aikaan?) Franco-belgialainen talousalue ja sen sarjakuva on kuitenkin niin iso... Mutta samalla tavalla kyllä varmaan vaikutti aika dramaattisesti kuten Hergé tai Tezuka mullistivat omia maitaan. (Usata sitten ei kyllä mullistanut kukaan yksin. Eikä Suomea.  )

Semantikko huomauttaa että oma kommenttisikin on ristiriitainen.

Ei, Goscinny ei yksin mullistanut ranskalaista sarjakuvaa, mutta jos Rene Goscinny otetaan pois kuviosta niin Asterixin, Lucky Luken ja Ahmed Ahneen voittokulut ja niiden kerrannaisvaikutus poistuvat kuviosta.
Ilman niitä ja Pilotea jossa Goscinny vaikutti ei nykyistä BDalueen voimaa ehkä olisi vaan se olisi voimakkaammin angloamerikkalisen kulttuuripiirin alla.

Yhtä hyvin voidaan alkaa keskustella onko USAn kohdalla vaikuttavin Will Eisner, Jack Kirby vai Charles Schultz joista kukin mullisti alansa ja joiden työn hedelmät yhä vaikuttavat nykytekijöiden jäljissä.

Mullistavuushan ei tarkoita että sen jälkeen uusia mullistuksia ei synny.
Taiteen saralla on kausia ja uusia vaikutuksia ja nämä usein profiloituvat merkittäviin tekijöihin.

Siitä kuitenkin ihan samaa mieltä etten halua lukea iltalehden tai maikkarin dzurnalistista versiota samasta teemasta ja HSnkin kohdalla oikaisujen määrä huvittaa.
Ja oikaisuissakin mennään vain näinhin nimet, vuosiluvut ja lukuyksiköt väärin osastoon, mutta asiavirheitä sekä konnotaatiomokia ei koskaan korjata.

[Reima Mäkinen]

Ei, Goscinny ei yksin mullistanut ranskalaista sarjakuvaa, mutta jos Rene Goscinny otetaan pois kuviosta niin Asterixin, Lucky Luken ja Ahmed Ahneen voittokulut ja niiden kerrannaisvaikutus poistuvat kuviosta.
Ilman niitä ja Pilotea jossa Goscinny vaikutti ei nykyistä BDalueen voimaa ehkä olisi vaan se olisi voimakkaammin angloamerikkalisen kulttuuripiirin alla.

Sitä juuri tarkoitan, mitä sanot tuossa ekalla rivillä. Asiaa, joka rajauksensa puolesta poikkeaa Ylen jutun otsikosta. Siinähän nimen omaan annetaan ymmärtää että Goscinny yksin.

Yhtä hyvin voidaan alkaa keskustella onko USAn kohdalla vaikuttavin Will Eisner, Jack Kirby vai Charles Schultz joista kukin mullisti alansa ja joiden työn hedelmät yhä vaikuttavat nykytekijöiden jäljissä.

Mullistavuushan ei tarkoita että sen jälkeen uusia mullistuksia ei synny.
Taiteen saralla on kausia ja uusia vaikutuksia ja nämä usein profiloituvat merkittäviin tekijöihin.

Koko ajan syntyy uutta "historiaa" jonka päälle tulevat polvet rakentavat. Jossain Suomen kaltaisessa pienessä maassa tämä, poikkeusyksilöiden vaikutus, näkyy selvemin. Tai jää näkymättä. Sen sijaan isossa maassa kuten Ranskassa bisnes on eri luokkaa ja myös toimijoita siinä busineksessa enemmän. Silloin se sota ei niin yhtä miestä kaipaa. Periaattessahan oikeassa iässä( 9-16 tms) oikeaan aikaan (silloin kun ei vielä ollut telkkaria) lukijasukupolvet ovat monessa maassa luoneet sen sarjakuvamarrkinan. Ellei silloin olisi ollut Tezukaa tai Hergéä tai Coscinnyä, niin todennäköisesti olisi ollut joku muu, johon homms olidi profiloitunut, joku jota markkinointikoneisto olisi nostanut. Self made -miehet kuten Joonas, ovat sitten asia erikseen.