Ami Hauhio

[Timo Ronkainen]

"pedo-alert!" 

Timo

[Lurker]

Kas, nyt on saatu jo Zum Teufelin julkaisun Maan mies Marsista -esittelyteksti:

Maan mies Marsissa edustaa Suomessa perin harvinaista hyvin piirrettyä ja jäntevästi käsikirjoitettua scifi-henkistä seikkailusarjakuvaa. Käsikirjoittajat Reino Helismaa ja Olavi Kanerva tunsivat lajityypin, koska Olavin isän firma Kanervan kirjapaino oli julkaissut 30-luvulla ison kirjan Iskevän Salaman eli Flash Gordonin seikkailuista. Ami Hauhio oli 1940-luvun Suomessa paras piirtäjä tällaiseen hankkeeseen ja se näkyy sarjakuvassa upeana art deco -henkisenä tyylinä ja hienosti hahmotettuine ulkoavaruuden hirviöineen. Ami Hauhion piirrosjälki on oma syynsä julkaista Maan mies Marsissa uudestaan, mutta aivan yhtä tärkeä osa projektia on valottaa nuoren Reino Helismaan tuotteliaisuutta. Helismaa oli 1930-luvulla alkanut kirjoittaa seikkailu- ja jännitysnovelleja eri lehtiin ja vuonna 1940 hän sai serkkunsa Olavin isältä toimittaakseen Isku-lehteä. Reino ja Olavi täyttivät lehden lähes tulkoon omilla novelleillaan, joista Helismaan kirjoittamat ovat usein toiminnallisia ja nopeatahtisia. Maan mies Marsissa oli sekin osa miesten innoittunutta kynänjälkeä. Kirja ilmestyi sodan jälkeen 1947 sarjakuva-albumina, mutta pahasti pätkittynä ja kuvajaoltaan omituisena. Tämä juhlajulkaisu julkaistaan alkuperäisistä Isku-lehdistä kuvattuna, oikeassa sivutaitossaan.

Huviksi ja hyödyksi yksityiskohta alk. per. kannesta:

[Timo Ronkainen]

Aivan kaikkia ei valitettavasti saatu Isku-lehdistä. Kasaan saatiin reilu puolet. Loput on huolella, niin hyvin kuin mahdollista, koostettu albumin irtoruutu-palasista rekonstruoiden, valokopiojäljenteitä mallina käyttäen.

Timo

[Lurker]

Aivan kaikkia ei valitettavasti saatu Isku-lehdistä. Kasaan saatiin reilu puolet. Loput on huolella, niin hyvin kuin mahdollista, koostettu albumin irtoruutu-palasista rekonstruoiden, valokopiojäljenteitä mallina käyttäen.

Lienee vielä valtiosalaisuus, mutta ymmärsin pienistä vihjeistä että mukana kirjassa on myös toimituksellista aineistoa (esipuhe? tekijäesittely?)... Voih, olisi jo kaupassa tämä.

[CryingBlueRain]

Enää ei hämmästytä, miten briljantti sarjakuvakulttuuri Suomessa oli isoisän aikoina. Miksei olisi ollut - silloinen Suomi oli epämiellyttävistä piirteistään huolimatta nuorekas ja vireä maa, jossa kirjoitettiin ja piirrettiin paljon.

Enemmän ehkä hämmästyttää se, miten tämä menneisyys on päässyt unohtumaan. Ami Hauhio tosin oli mulle tuttu nimi Koltan perintö -albumista, joka ostin viikkorahoillani silloin joskus helvatan kauan sitten. Lievästä kalkkunamaisuudestaan huolimatta aivan hurmaavaa Verne/Burroughs-henkistä skaifaita.

[juri nummelin]

Lienee vielä valtiosalaisuus, mutta ymmärsin pienistä vihjeistä että mukana kirjassa on myös toimituksellista aineistoa (esipuhe? tekijäesittely?)... Voih, olisi jo kaupassa tämä.

Joo, siihen tulee ainakin minun esipuheeni, joka keskittyy Helismaahan ja Kanervaan sekä Kanervan kustannusliikkeeseen (tai siis kirjapainoon) ja Iskuun ja Seikkailujen Maailmaan. Timo R:n pitäisi kirjoittaa Hauhiosta.

[Lurker]

Hauhion perillisiä on metsästetty jo aikaisemmin...
http://www.kaapeli.fi/hypermail/puhekupla/0426.html

Olet Juri varmaan huomannut Puhekuplasta Jussi Karjalaisen tämän viestin:

Jos olet, Heikki, kiinnostunut Kanerva-kustantamon toiminnasta, niin siitä
kerrotaan jonkin verran erinomaisen perusteellisessa Reino Helismaa
-biografiassa nimeltä Jätkäpoika ja runoilija.

Kirjassa myös selitetään, kuinka vähän kaikenlaisesta viihteestä
kiinnostunut Helismaa tuli ennen kuuluisuuden päiviään käsikirjoittaneeksi
tuon Raymond-vaikutteisen Maan mies Marsista -sarjiksen. Herra Helismaa oli
ennen sotaa Viipurissa kirjapainossa töissä, ja sieltä juonsi muistaakseni
tuttavuus Hauhioonkin. Helismaa taisi julkaista sitten omaakin
viihdelehteä. Ja Helismaan kirjoittamien Pekka ja Pätkä -filmien Pätkää
50-luvulla osuvasti esittänyt tappi Masa Niemi oli niin ikään Reino
Helismaan kirjapainotyökaveri Viipurista jo 30-luvulta!
Jätkäpoika ja runoilija - hyvä kirja! Ainakin niille, joita kiinnostaa,
mimmoista oli olla populaarikulttuurin moniottelija silloin helvetin kauan
sitten.

Reino Helismaan poika Markku Helismaa muuten kertoi mulle, että hänen
isänsä osallistui 50-60-luvun vaihteessa Sarjakuvalehdessä (muistaakseni)
olleeseen lukijoille avoimeen puhekuplien tekstityskilpailuun. Reino
lähetti tukun ehdotuksia. Kymmenestä palkitusta kontribuutiosta yhdeksän
oli tuolloin jo melkein kuusikymppisen Helismaan kynästä. Äijä oli kuulemma
sadatellut, että kukahan se kymmenes oikein mahtoi olla! Karkkia oli
kuulemma talossa piisannut ton skaban jälkeen.

Mainioita anekdootteja.

Facebookissakin on Ami Hauhio. Onkohan sukua?
http://fi-fi.facebook.com/people/Ami-Hauhio/100000598851658

[Timo Ronkainen]

On hienoja anekdootteja! Olinhan minä tuon(kin) viestin aikanaan aikoinaan Puhekuplan tilaajana lukenut, mutta en enää yhtään muistanut. Jätkäpoika ja runoilijaa kirjastosta hakemaan...

Timo

[Lurker]

Uudenveroisia Maanmiehiä Marssissa -albumeja riittää tosiaankin aina vain myyntiin.

[Timo Ronkainen]

Noitten hinnat romahtaa, kunhan saadaan ulos tää alkuperäismuodossa oleva alppari. Rähä... 

Timo

[Lurker]

Noitten hinnat romahtaa, kunhan saadaan ulos tää alkuperäismuodossa oleva alppari. Rähä... 

Timo

Hauhion originaaleja on ilmesti Pellervo-lehdellä tallessa enemmänkin. Toivottavasti niillekin löytyy tulevaisuudessa ns. hyötykäyttöä. Kaupallinen menestys ei taida näillä silti huimaava olla. Sarjainfo tai jokin muu epäkaupallinen (hah!) taho voisi julkaista jotakin. Haaveilen.

[Lurker]

Pienellä nettihaulla löytyi Ami Hauhion 1949 tekemä Ex Libris maanmittausneuvos Hilpas Lyytikäiselle.
http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk210/mk210_1383_virtanen.pdf

Tämmöistä triviaa Hauhio-diggareille tiedoksi.

EDIT: Ja lisäykseksi vielä Aimo Hauhion Viipuri-matkailujuliste.
Lähde: http://issuu.com/sektorn_press/docs/ctf-suom-sve

[Lurker]

Jälleen "uutta" Ami Hauhiota. Osuuskassojen keskusliiton lehdestä Yhteisvoimin vuodelta 1952. Mainossarjakuvaa siis. Lehdessä oli myös muutamia Amin kuvituksia.

Se vanha ja hieno Osuuskassojen "logo" (alastomana kylvävä mies vuodelta 1952) oli Aimo Hauhion tekosia.

Logon kehitys löytyy tästä PowerPoint-esityksestä (dia 9).
http://www.lspel.fi/files/1737/Pohjolan_VPK_vakuutusasiat_esitys.ppt

[Jari Lehtinen]

Webin online-konvertointi toimii. Nimimerkki-erkki "konsanaan en ole käyttänyt powerpointteja mihinkään".

[Lurker]

Hauhion suunnittelemista tunnuksista heräsi uudelleen "henkiin" se vanha yleisradion logo, jossa on kuusia ja radiomasto ja mikä lie eetteriaalto. Nyt se on Radio Suomen logona.
http://yle.fi/radiosuomi/