Seittisingot ja Hämiksen (+vähän muidenkin) kyvyt

[Jaakko Pehkonen]

Jossain vaiheessa 60-luvun jälkeen Marvelin hahmot luokiteltiin nostovoiman mukaan, minullakin on jäänyt hyvin mieleen vanhoista lukijapalstoista kuka nostaa mitäkin. Kyselinpä itsekin noita monesti.
Hämähäkkimies on monta kertaa ollut kannattelemassa jotain ulkoseinää ja juuri kun ollut patit lopussa hän on muistanut Mary-Janen odottelevan verkkoleikkien alkua... Hii-op !

Mutta miettikääs: Hämis nostaa 10 000 kg ja esim. Hulk painaa 500 kg. Nopeudellaan hän voisi kipaista pika-pikaa Hulkin selän taakse, käyttää tarttumiskykyään napatakseen tiukan otteen selästä ja sitten hämähäkin suhteellisilla voimillaan viskellä Hulkia ympäriinsä. Mietin joskus penskana tätä seikkaa, että miksei se vain viskele vastustajiaan vaikka Kostajien kartanon pihalle paketoitavaksi. 

[Jarmo]

Juu, karhunpalveluksen tekivät hämikselle kun luokittelivat sen sinne 10 tonnin luokkaan. Eihän sen kuulu nostella linja-autoja tai muuta semmoista.
Paljon paremmin oli silloin ennenvanhaan kun kaikki olivat paljon heikompia.

[Veli Loponen]

Niin. Kaikki sankarit oli ennen heikompia. Teräsmieskin oli heikompi. Noita piirrettyjä kun oon nyt kattellu, niin Teris saa turpaansa aika helposti. Toisinaan on sitten vähän parempi päivä ja lennätetään junia ja jättiläislentokoneita.
Mutta nykyään kun puhutaan realismista supersankarijutuissa, niin kyllä sitä aikaisemmin oli paljon enemmän, vaikka ennenkin tietenkin tapahtu ylilyöntejä.

[Anssi Rauhala]

Onhan siinä seitin lennätämisessä myös sellainen käsittämätön kikka, jolla Peter saa sen seitin kiertämään/kiertymään esineiden ympäri. Sehän on ihan fysiikan lakien mukaista että ruoska pää tms. voi kiertyä esim. lipputangon ympäri mutta miten suoraan eteen päin ammuttu lanka/vaijeri alkaa muodostaa tietyllä etäisyydellä pakettia esineiden ympärille?

Olen erittäin iloinen tämän kysymyksen esille nostamisesta, kiitos, Reima. Näemme tässä ilmiössä erinomaisen pitkälleviedyn rajakerrosaerodynamiikkaesimerkin: erityisesti kaareutuvien pintojen lähellä virtaavat ilmakerrokset "tarttuvat" virtauksen kohtaaman kitkan takia kulkemaan ko. pintaa myöten. Ilmiö tunnetaan Coanda-efektin nimellä, tutkijansa, romanialaisen Henri Coandan (1885-1972) mukaan, ja on jokapäiväisessä hyötykäytössä esim. lentokoneiden laskulaipoissa: laskuun tultaessa siiven takareunan osat liikkuvat taakse- ja alaspäin, parantaen hidaslento-ominaisuuksia ja lisäten nostovoimaa.

Hämiksen sinkoama lanka siis kulkee tämän paketoitavan kohteensa pinnan myötäisessä ilmavirrassa, ja ilmavirta vain pyörteilee kohteen ympärillä... miten ilmavirta on saatu pyörimään, saa kaikin mokomin jäädä jonkun muun selitettäväksi.

[Jarkko Sikiö]

Mutta nykyään kun puhutaan realismista supersankarijutuissa, niin kyllä sitä aikaisemmin oli paljon enemmän, vaikka ennenkin tietenkin tapahtu ylilyöntejä.

Erityisen hyvin supervoimaisten olentojen inhimillisyyttä käsitteli Claremont Ryhmä-X:n sivuilla mm. siirtämällä ensin Ulvojan vuosiksi vilttiketjuun. Myöhemmin Painajainen, Varjokissa ja Kolossi olivat vastaavasti pitkään vaikeasti vammautuneita. Painajaisella oli pitkään ongelmia siirtyä useita kertaa peräkkäin, Kittyn liukumavoimien parantaminenkin sai oman tarinalinjansa ja Kolossi oli pitkään jäänyt jumiin teräksiseen olomuotoonsa.

[Veli Loponen]

Joo, kyllähän noita "realistisuuden" valopilkahduksia on uudemmissakin sarjakuvissa (vaikka kaikki mainitsemasi taitavat olla viimeistään 80-luvulta).

Hämiksen seitistä ja tuosta "Coanda-efektistä" tuli mieleen, että se seittihän on nestemäistä. Mielestäni se ei siis kierry esim. lipputangon ympärille vaan ennemminkin leviää siihen. Tosin näihän sitä ei piirretä, mutta se on sivuseikka.

[Jarkko Sikiö]

Joo, kyllähän noita "realistisuuden" valopilkahduksia on uudemmissakin sarjakuvissa (vaikka kaikki mainitsemasi taitavat olla viimeistään 80-luvulta).

Minä laskin nuo kaikki esimerkkini nimenomaan siihen, että nykyisin noita ei enää näe.

(Kolossi oli vielä Suomen numeroissa 90-luvun puolella jumissa teräshahmossaan, mutta toki ne olivat 80-luvulla valmistuneita tarinoita.)

[Snake]

No mikäli SM 2,01 seurasi, siinä hämis menettää hämispukunsa tai oikeastaan häneltä varastetaan se ja varas kokeilee seitti sinkoja ja ei saa olenkaan seittejä esiin sieltä mutta vasta  sitten kun hän lyö nuijalla tuohon painikeseen tulee seitit suoraan varkaan päälle. No tämän jälkeen tämä varas myi hämis puvun seittisinkoineen J.J. Jamesonille.

[Jaakko Pehkonen]

Niin, Hämis joutuu keskitetysti painamaan kahdella sormella laukaisinta saadakseen seitin lentämään. Näin hän voi pitää käsiään nyrkissä ilman että sotkeutuisi jatkuvasti omaan seittiinsä.

[gerber]

Nykyään Thor nostaa 100 tonnia penkistä.

Hämähäkkimies jaksaa nostaa 10 tonnia, mikä on ihan kiva. Möykky nostaa 85 tonnia ja Mustekala 3 tonnia jokaisella lonkerolla, mutta tarvitsee kaksi lonkeroa tukemaan itseään tässä duunissa, joten summa ei ole 12 vaan 6 tonnia.. Skorpioni (se vanha, ei se uusi joka on Amazing Fantasyssä) nostaa 20...
EDIT: opettelin nämä lukemalla Mail-Manin palstoja vanhoista lehdistä, joskus kymmene vuotta sitten. En ole tietoisesti opetellu, ihme mitä kaikkea sitä muistaa :0

Tämä asia on minua aina toisinaan vaivannut, sillä muistan kuinka Mail-Man ilmoitti jonkun hahmon nostavan niin ja niin monta tonnia. Koska kyse on jenkkien ilmoittamista painoista, niin silloinhan olettaisi kyseessä olevan paunat, mikä taas on noin 450 grammaa. Vai ovatko jenkkien ilmoittavat painot kiloissa? 

[Veli Loponen]

Luulisin, että tonni vastaa meidän tuhatta kiloa.
A metric ton is 1,000 kilograms. This is approximately 2,200 pounds, and very nearly equal to a British ton (2,240 pounds). The US tone is 2,000 pounds. Google
Tonni sanaa siis käytetään meillä ja siellä samassa merkityksessä.

[J.M:salo]

Hämähäkkimiehen seittihän siis liimautuu kohteeseensa, ei kierry sen ympärille. Viitaten tuohon keskusteluun aiemmin. Se seitti ei ole mikään Zorron ruoska..

90-luvun alussa oli tarina jossa murtovaras käy Peten luona hänen ollessaan kierroksella, löytää Hämispuvun ja aloittaa uran "ryöstelevänä Hämähäkkinä", käyttäen mustaa hämispukua (jota Petekin siis käytti).
Tästä tarinasta jäi ainakin se mieleen että kyllä Hämiksen pitää omata ainakin jonkin verran supervoimia, jotta jaksaa kiivetä ylöspäin seittejä pitkin (vaivattomasti), tai suorittaa niitä tyylikkäitä "riuhtaista itsensä matkaan yhdellä kädellä". Tosin voisi olla että jo se yhden tonnin nosto voisi olla tähän tarkoitukseen riittävä. Kymmenentuhatta tonnia on kyllä aika paljon, ja tuli joskus itsekin mietittyä että onko tuossa kenties liikaa?

Toisaalta Thor on jumala ja mielestäni HIVENEN voimakkaampi kuin se "10 miehen voimat", joka tarkoittaa varmaan siinä... hmm.. 1000-2000 kiloa.

[Veli Loponen]

Tarkoitat varmaankin kymmentätuhatta kiloa etkä tonnia?
Mutta kymmenen tonnia on musta ollu Hämikselle ihan sopiva. Sen verran paljon, että pärjää yllättävissäkin tilanteissa, mutta ei kuitenkaan oo mikään iso tykki.

Edit: koska aihe tuntuu siirtyvän pelkistä seittisingoista myös Hämiksen kykyihin (ja kykyhän se orgaanisen seitin tekokin on), niin muutin hieman aiheen nimeä.

[Jaakko Pehkonen]

1992 Hämis sai parin lehden ajaksi Kapteeni Universumin voimat joiden avulla hän pystyi muovailemaan seitistään pesismailoja ym. Tuntuikohan näiden voimien menetyksen jälkeen turhauttavalta väsätä riippuliitimiä ym. kun joutui taas näkemään vaivaa ? Tosin eipä hän nykyään enää paljoa kikkaile seitillään.

Salatuissa sodissa Hämiksen taidot ja kokemus tulivat hienosti esiin: Titania hakkasi Hulktaren mutta Hämis löylytti Titanian silti varsin helposti, pelkkä voima ei auttanut Titaniaa paljonkaan.

[J.M:salo]

No toi Hämiksen "kokemus".. 80-luvun lopulla yhdessä numerossa se häviää tappelun jolleki Murskaajalle, jonka ainoa kyky oli se että hän ei tuntenut kipua, ja Hämis ei siksi saanut tätä voitettua. Hakkasiko se Hämiksen jopa tiedottomaksi..? Olisi Hämis voinut mm. sitoa tämän tappelupukarin roikkumaan katosta tms.

Ja seuraavassa numerossa isketään Tulilordi kanveesiin.

Se Hämiksen "expolevelistä".