Pedon varjossahan ei ole mitään suurempaa vikaa kuin mainittu sivuhenkilöiden kulissimaisuus, mutta mielestäni tarina ei muutenkaan yllättänyt (edes loppu, vaikka karmiva olikin). Jotenkin tuli sellainen olo, että Sokal olisi mennyt sieltä mistä nyt pääsi päätään vaivaamatta. Olisin kuvitellut, että siitä syntyisi kunnollisia sivuhahmoja, kun lukitaan sekalainen porukka linja-autoon räjähdettä vyötärölleen pakanneen sekopään kanssa. Hiukan häiritsee myös se, että mitä tuoreempaa tavaraa olen Ankardoa lukenut, sitä suoraviivaisemmiksi tarinat ovat menneet, mutta pidän siitä, että ihmishahmoja ei ole tullut enää vastaan (ne vasta karmivia olivatkin). Laatua Pedon varjo on ja minä pidän pikkuasioista nipottamisesta.
