Itse en heti usko että yhden poislähtö kaataa koko kuvion.
Tietenkin jos riittävän moni tekee tuon saman päätöksen, sitten tietenkin riski on olemassa.
Se että edellä mainituista syistä tai ihan " keskenäinen sopimus päättyy" eikä tule uusituksi on syy miksi ykskaks * puf* sinne meni imaget/DCt/Marvelit.
Jotten olisi vain " digisarjakuva - buu! Ei hyvä! Vain paha!" peikkolainen ( kun en edes asu siltojen alla) niin mainitaan yksi digitaalisen sarjakuvan etu: saavutettavuus.
Totta kai kivijalka- ja verkkokaupatkin toimittavat suurten asutuskeskusten ulkopuolelle, sikäli kun Postit, DHLt sun muut toimii.
On vaan tosiasia että jos asut suurten taajamien ulkopuolella jossa sarjistarjonta on mitä K-Market ja ABCn lehtihylly tarjoaa on se digitaalinen lukupalvelu lehtikullasta valettu avain pakoon. Todella tarpeellinen henkireikä. Koska monelle se lähin divari on jossain~ 80km päässä ja hyvin varusteltu Sarjakuvakauppa 150+ km päässä, oli ikää ja korttia tai julkisten varassa...
Se on iso plussa, myönnän.
Sarjikset ja yleensä lukeminen on niin erilaista. Siippa kuuntelee nykyisin paljon äänikirjoja, edes siihen en ole lähtenyt. Sarjiksia on vaikeampi kuunnella äänikirjoina
Olen varmasti kertonut ennenkin, mutta toistetaan:
Yksi perhetuttu isäni kautta oli rahtari, kaksi rekkaa joita poikansa kanssa ajoivat. Tämä klassinen " kumpi on nopeampi: akseli vai vekseli?" Akselit oli.
Olin pariin otteeseen apumiehenä pitkillä matkoilla ja todistin kuinka kuski napsautti poltetun CDn sisään ja kopin kaiuttimista kuului puolisonsa ääni. Lukemassa Mustanaamio lehtiä. Kuvaili ruutuja ja, kyllä, eläytyi. Myös ääniefekteihin.
Aivan hillitöntä.
Mainittu rahtari menehtyi noin viisi kuusi vuotta sitten. Meni nukkumaan sohvalle eikä ikinä herännyt.
Yksi hyvistä. Joskus harmittaa etten kehdannut kysyä leskeltään tai aikuiselta pojaltaan niitä poltettuja Mustanaamio " äänisarjakuvia".
Muisto on silti kultaakin kalliimpaa.