Ystävät kalliit, lukekaa Vanhaa Teräsmiestä. Se on se oikea Teräsmies. Siinä on oikea tunne. Noin vuosien 1958-1968 numeroita varsinkin. Suomeksi pari vuotta myöhemminkin.
ei minulle. Selvitän:
Luin toki nuo silloin joskus ja ihmettelin joitain asioita alle 10v päälläni jo silloin. Osa skhvi-visioista oli toki mainioita, mutta vaikka 1950-luvusta montaa asiaa kaipailin I love Lucy-asennemaailmaa en.
Vanhat Teräsmiehet ja Teräsmiehen pojat ovat hienoja omassa luokassaan, niissä on tiettyä viattomuutta, hyvä ja rehti voittaa, puhdas otsa peittoaa huijauksen, jalo sydän ja puhtaat aseet kaiken.
Ja Lois Lane oli niissä hyvin epä-emansipoitunut hahmo joka oli liki useammin kaapattu ja sidottu kuin kulta-ajan Wonder woman.
Saman aikakauden Batmaniltäkin oli vedetty hampaat irti hohtimilla kiitos Comics coden ja tarinoissa vakuuteltiin että status quon olevan aina ja kaikkialla parasta ikinä.
Makuasia. Itse pidän Wanhasta teräsmiehestä 1937-1942 ja sitten Morrisonin versioista jossa on samaa varsinaista sosiaalista kerrontaa.
Ei, sillä ei tosiaan saada uusia alle teini-ikäisiä lukijoita joista tytöt on tyhmiä.
Se on se toinen versio, toisenlainen näkemys aiheeseen.
Kumpikaan ei ole "väärä" tai "oikea" mielipide. Mutta muistellen ettei Jukka Laine pitänyt Morrisonin tuoreesta Action comicsista, joten en usko että All-starkaan nappaa.
Saman arkkityypin tulkinta kun on kovin eri.
