Joskus tuli pohdittua asiaa pitemmälle, sitä että antropomorfisuudella on useita eri asteita, ja lukija kokee hämmentäväksi ja häiritseväksi jos liian laajan monenlaisesti tulkittua antropomorfisuutta esiintyy samassa sarjassa (sarjasta sarjaan siirryttäessä, erityisesti jos sarja osoittaa nopeasti ulkoisesti lajityyppinsä, on vähemmän häiritsevää vaikka joillekin lukijoille tämäkin saattaa olla liikaa).
Meillä on lähes täysin ihmismäisesti käyttäytyviä eläimiä kuten Aku ja Mikki, primitiivisemmin käyttäytyviä puolieläimiä kuten Sepe ja Nalle ja lähes täysin eläinmäisiä hahmoja jotka kuitenkin pystyvät ajattelemaan ja kommunikoimaan "ihmisten" kanssa (jotkut Takametsän sivuhenkilöt).
Oma luokkansa on sitten eläimet jotka eivät kykene kommunikoimaan "ihmisten" kanssa, siis "oikeat" eläimet. Tosin näissäkin on erilaisia tyypittelyjä jotka samaan sarjaan osuessaan voivat olla häiritseviä: hiljaiset epänaturalistiset eläimet (Pluto, Nuusku) ja naturalistisemmat keskenään puhuvat eläimet (Pepi, Aristokatit) eivät juuri toistensa sarjoihin päädy ilman että kokemus on häiritsevä, joskin kumpikin voi kohdata hiljaisia naturalistisia eläimiä.
Ja hahmot ovat myös jonkin verran liukuvia, tarinasta riippuen ne voidaan esittää inhimillisempinä tai epäinhimillisempinä. Sepe Susi voidaan sijoittaa kanavarkaisiin Mummon maatilalle, jolloin Sepe näyttäytyy lähinnä pahis-hillbillynä, niin kauan kuin kryptokannibalismiaan ei käsitellä. Mutta se tulee usein esiin silloin kun ankkoja tai hiiriä päätyy käymään Takametsässä...
Tai Veli Nalle, jonka primitiivisyysaste vaihtelee riippuen siitä onko mukana Veli Kani vai Pikku Hukka (ja näiden kaikkien kolmen sijoittaminen samaan sarjaan on myös jossain määrin hämmentävää...)
Ja toisaalta ankat ja hiiret voivat tarvittaessa hengata naturalististen ihmisten seurassa (vaikkeivät niin juuri teekään), jolloin heidän käytöstään pitää taas aavistuksen verran kiristää inhimillisemmäksi.
Poikkeuksia toki on. Matami Mimmi on mainittu, ja ehkä noidalle sallitaan suurempaa liikkumavapautta. Samoin Tiku & Taku ja Huli & Vili, jotka liikkuvat suvereenisti eri maailmojen välillä. Onkohan tässä jotain yleismaailmallisempaa tonttumytologiaa mukana, sekä T&T että H&V ovat tavallaan samassa roolissa kuin kansansatujen tontut ja haltiat, eli ehkä heidät nähdään myös maagisina olentoina (kts. myös strumffit).
Minkäköhän verran antropomorfisuudesta ja sen tulkinnasta on olemassa tieteellistä tutkimusta...