Manga-julkaisut Suomessa

[Jarkko Sikiö]

Minusta on aina harmillista, kun tyttöjen manga-sarjoja väheksytään. On päinvastoin erinomaista, että nimenomaan juuri tytöille julkaistaan sarjakuvaa. Heistä toivon mukana kasvaa merkittävä mangaa ja yleisemminkin sarjakuvaa arvostava sukupolvi.

Lisäksi on merkittävä huomio, että 2000-luvun alussa kasvaneet nuoret ovat kasvaneet teineiksi, jotka lukevat lastensarjojen sijaan teinisarjoja, kuten Gravitation, Black Lagoon, Karin, Lament of the Lamb ja Princess Princess.

Näistä sarjoista voi olla mitä mieltä hyvänsä, henkilökohtaisesti välitän vähiten juuri tällaisista sarjoista, niistä kun puuttuu lastensarjojen mutkaton rehellisyys ja aikuisyleisölle suunnattujen sarjojen hienovaraisuus.

Kehityssuuntauksena mangan lukijoiden ikäjakauman muutos, mikäli sellainen on todella tapahtunut, on kuitenkin merkittävä ja määrittää tulevaa paitsi seuraavien vuosien varalle, myös kauemmas tulevaisuuteen.

[Reima Mäkinen]

Minusta on aina harmillista, kun tyttöjen manga-sarjoja väheksytään.

Näin on. Onneksi kukaan Kvaakissa ei vähekys. Lastensarjakuvia tarvitaan. Oma letkautukseni liittyi Egmontin Yokain lupaukseen ja tammikuun julkaisukalenterin esittämään ristiriitaan.

On päinvastoin erinomaista, että nimenomaan juuri tytöille julkaistaan sarjakuvaa. Heistä toivon mukana kasvaa merkittävä mangaa ja yleisemminkin sarjakuvaa arvostava sukupolvi.

Joo. Mutta tiedetään että yleisemminkin lukemisessa on se ongelma että varhaispuberteetin (ahmimisiän) jälkeen kulutus vähenee. Siis sekä kirjoissa että sarjakuvissa. Mutta pidetään peukkuja että ns. kriittinen massa lukijoita säilyy harrastuksen parissa.

[Lurker]

Saataisiinko tästä lisäpotkua mangamyyntiin?

Yen Pressin Twilight saa jättimäisen ensipainoksen, 350 000!

http://www.icv2.com/articles/news/16697.html

Suomeksi vaan tämäkin. Itse asiassa näytteiden perusteella näytti ihan hyvältä.

[Jari Lehtinen]

Pikemminkin sillä saadaan potkua fantasiasarjakuvien myyntiin - jos nyt sisällön ja tyylin oikein ymmärsin. Amerikkalaisia supersankareita on yritetty vääntää mangammaksi ja seuraavaksi kokeillaan sitten tällaista menestysromaanin siivellä. On siinä ainakin muodin mukaiset kovat kannet.

Yleisesti ottaen "global mangallahan" menee halvatun huonosti.

[J-S]

Pari päivää sitte kun kävin kirjastossa huomasin, että poistomyynnissä oli yllättävän paljon mangaa.

[Reima Mäkinen]

Pari päivää sitte kun kävin kirjastossa huomasin, että poistomyynnissä oli yllättävän paljon mangaa.

Jos pokkareista irtoo sivut?

[bats]

Elokuva ja animaatio, versus kirjallisuus ja sarjakuva.

Kirjallisuus ja sarjakuva?

Itse en liittäisi näitä kovin vahvasti yhteen, sillä:

A) Kirjallisuutta luetaan Suomessa ihan eri mittakaavassa kuin sarjakuvia. Harva kirjoja lukeva lukee sarjakuvia, mutta varmaankin useimmat sarjakuvia lukevat lukevat kirjoja.

B) Sarjakuva ei liity kirjallisuuteen samalla tavalla kuin elokuva ja animaatio liittyvät toisiinsa. Animaatio syntyi elokuvan ohessa ja on itsessään elokuvaa. Sarjakuva ei syntynyt kirjallisuuden ohessa eikä se ole kirjallisuutta.

[Aura]

B) Sarjakuva ei liity kirjallisuuteen samalla tavalla kuin elokuva ja animaatio liittyvät toisiinsa. Animaatio syntyi elokuvan ohessa ja on itsessään elokuvaa. Sarjakuva ei syntynyt kirjallisuuden ohessa eikä se ole kirjallisuutta.

Sarjakuva on tosiaan kehittynyt suurelta osin elokuvien vanavedessä. Toki siinä on mukana myös kaunokirjallinen puoli, mutta enemmän se elokuvien, ja erityisesti animaation, historiaan liittyy...

[Marsumestari]

En nyt jaksa luntata mistään mutta käsittääkseni sekä sarjakuvan että animaation juuret ovat pilakuvissa. Varhaisista tyypeistä ainakin Winsor McKay ja Otto Messmer aloittivat sarjiksista ja alkoivat myöhemmin tekemään animaatiota. Animaattoreina kannuksensa ansainneita sarjakuvapiirtäjiä ovat ainakin Walt Kelly, Yoshikazu Yasuhiko, Yoshiyuki Sadamoto ja Kia Asamiya.

[Reima Mäkinen]

Moderaattorina soisin että tähän ketjuun ei postattaisi tällaisia väitteitä jotka suorastaan huutavat korjausta, mutta jotka eivät kuulu pätkääkään ketjun aiheeseen.

A) Kirjallisuutta luetaan Suomessa ihan eri mittakaavassa kuin sarjakuvia. Harva kirjoja lukeva lukee sarjakuvia, mutta varmaankin useimmat sarjakuvia lukevat lukevat kirjoja.

En nyt jaksa luntata mistään...

Tähän keskusteluun sopii toki spekulointi esimerkiksi siitä auttaako mangojen filmatisointi ja animen imurointi tulevaisuudesakin pitämään mangakustantamisen hengissä?
Länsisarjakuvan puolella on jo pitkään vallinnut sellainen ilmiö että kioskille päätyy leffoista ja tv-sarjoista tuttuja tuotteita. Koska niille saadaan taattua riittävä määrä ostajia. Näin toki tapahtuu mangan kotimarkkinoilla Japanissa. Suomessa taas tuskin tämän suurempaa teatteri- ja tv-animen invaasiota nähdään, niin että siitä ei ainakaan tule apuja kasvattamaan mangatuotteiden myyntiä tai pitämään nykyisen laajuista valikoimaa hengissä (kun kioskimangasukupolvi siirtyy elämässään uusien haasteiden pariin)?

[bats]

Moderaattorina soisin että tähän ketjuun ei postattaisi tällaisia väitteitä jotka suorastaan huutavat korjausta, mutta jotka eivät kuulu pätkääkään ketjun aiheeseen.

Tämä olikin melko offtopiccia liittyen Timo Ronkaisen kommenttiin.

Ja jos olen kauhean väärässä, niin korjaa toki väitteeni. Mutta se että valitat siitä että keskustelu vähän rönsyilee, on turhaa.

[Reima Mäkinen]

Ja jos olen kauhean väärässä, niin korjaa toki väitteeni. Mutta se että valitat siitä että keskustelu vähän rönsyilee, on turhaa.

Tietenkin se on turhaa. Halusin silti esittää tämän toiveen. Moderoinnissakin on puhuttu sellaisesta yleislinjasta että annetaan keskusteluiden rönsyillä ja leikataan sitten kun keskustelu tyrehtyy. Minulle on vain ylitsepääsemättömän vaikeaa ymmärtää mikseivät kirjoittajat voi esittää ajatuksiaan ketjuissa (ja alueilla) joissa jo käsitellään näitä asioita tai aloittaa uutta ketjua sen sijaan että pilaisivat keskustelun (kiinnostavilla?) offtopic-aiheilla. Tuohon leikkaamiseenkaan en oikein usko sillä mielestäni ei tarvittaisi kovin montaa ketjua samoista aiheista ketjujen yhdistelykin on aina jotenkin väkivaltaista.

Olen vakuuttunut että Kvaakissa on jossain puitu esittämiäsi juttuja. Ehkä ne on kirjoitettu vasta pariin kertaan, eikä ollenkaan manga-alueella, mutta itse en jaksa enää oikein toistaa samoja lauluja. Näitä asioita puidaan sarjakuvan tekijöiden alueella sekä Sarjakuvailmaisu, sarjakuvan estetiikka ja historia -alueella (joka on mielestäni muuten turhan hiljainen alue). Sarjakuvan ja kirjallisuuden suhdetta voi esimerkiksi pohtia ketjussa Sarjakuvan edut . Lisäksi on ketjut:
Sarjakuvako ei muka taidetta laisinkaan? ja Kuva vs. sana, sekä monta muuta. Täällä mangapuolella taas puhutaan mangan yleisöistä ketjussa Miksi JULKAISTA suomalaista mangaa? Ihmettelin kyllä sitäkin miksi Joe tämän ketjun aloitti kun ihan vastaaviin kysymyksiin keskitytään ketjussa Pelastaako Manga?

[Timo Ronkainen]

Kirjallisuus ja sarjakuva?

Itse en liittäisi näitä kovin vahvasti yhteen, sillä:

Rinnastukset tein lähinnä siinä mielessä, että sekä sarjakuvakirja ja romaani painetaan ja luetaan paperilta, dekoodataan symbolikieltä (=vaatii "ponnistelua"). Animaatio ja elokuva "koetaan suoraan" (it flows), tai paljon suoremmin ja "helpommin" kuin edellämainitut. Ovat sen vuoksi suositumpia. Menee toki jokseenkin ohi varsinaisen aiheen. Mutta selittää ainakin osin sen, miksi animea kulutetaan enemmän kuin mangaa. (mutuahan tää on).

Timo

[Marsumestari]

Joku on kuulemma aloittamassa aikuisten samuraimangaa...

Vagabondin jälkeen Blade of the Immortal tuntuu todennäköisimmältä tosin Samurai Executioner on sen verran sopivan pituinen (10 kirjaa), että sen perusteella voisi kuvitella jonkun uskaltavan yrittää sitä. Yukio Mishiman kehuman Hiroshi Hiratan Satsuma Gishiden olisi kuuden kirjan pituinen mutta Dark Horse ainakin lopetti sen kustantamisen kolmen jälkeen.

[tmielone]

Kyllä minulle Yksinäinen susi kelpaisi paremmin kuin hyvin. Etenkin jos formaatti olisi edes himpun isompi kuin amerikkalaisilla. Vaikka Nausicaä, Hiroshiman poika ja Yotsuba ovat erinomaisia, niin olen edelleen sitä mieltä, että Yksinäinen susi on parasta mitä olen japanilaisten kynistä saanut silmieni eteen. Samurai Telottajassa ei ollut ihan samaa imua kuin Sudessa ja Pennussa.