Näyttää messevältä ja itseäni miellyttää erityisesti tuon miekkaa heiluttelevan luurangon esiintyminen kannessa. Jos yksikään tarina on jäänyt pikkupojasta kummittelemaan mieleen , niin se on juuri tuo. Vieläkin tulee kylmiä väreitä, kun muistelen miten jännitti yksikseen lukea luvatta ja taskulampun valossa peiton alla yömyöhällä. Ei välttämättä enää keski-ikäisenä saa niin vankkoja kiksejä uudemmista Ankkatarinoista, valitettavasti.
Ekku