Ressullahan näitä kirjallisia hankkeita
riitti. Jotkut vähän arveluttavia, kuten Kisu Killisilmästä
kertovat tarinat, joita myi Koira-Jalluun.
"Salassa Kisu Killisilmä toivoi olevansa koira...
Se vaistosi koiran luontaisen ylemmyyden, ja se
vaivasi häntä"
On jäänyt erityisesti mieleeni siksi, että kiistelimme
Harri-enoni kanssa kerran kissojen ja koirien paremmuudesta.
Minä tietenkin puolustin kissaa, jolloin enoni alkoi siteeraamaan
Ressun kissojenvastaisia juttuja.
Samainen eno myös naureskeli siitä, että luin Ruohometsän
kansaa, ja nimitti sitä Pupukuusikoksi. Mutta luki sitten
itsekin kirjan, ja johan loppui nauraminen!