Mustanaamio

[Kahkonen]

Satunnaiselle: Olen eri henkilö kuin Timo.

Mustanaamion omia tarinoita emme juurikaan kaipaa, kolmekymmentä vuotta on menty täytenumeroilla eikä ne nyt aiemminkaan mitenkään hirveän ihmeellisiä olleet, piirrosjälki paikoittain hyvää tai jopa erinomaist ja tarinat parhaimmillaan kelvollisia.

Älähän nyt. Minusta siellä on ollut loistavia tarinasarjoja: esimerkiksi Bengalin presidenttikuviot, vuosi 1, Singh-merirosvojen johtajuustaistelut, kadonnut temppeli, gladiaattori-Mustis ja Dianan kuolema (julkaisematta vielä). Heikkojakin on tietysti. Vaikkapa Babadun Baronkhanin kaappaussarjasta olisi saanut enemmän irti. Nyt se lässähti kovin.

Oma käsitykseni suosion laskusta on, että Mustanaamio raaistui ja raadollistui 90-luvun alussa ja se jätti lapsilukijat eli ostajavanhemmat pois (paikallinen kauppias on jopa pitänyt Mustikset poissa hyllystä ja ottanut pois, jos erehdyksessä joku on ne sinne asettanut.) Ostajia ei ole saatu takaisin, koska ei ole edes mainostettu. Aku Ankastahan on mainoksia tienvarsilla vähän väliä.

Yhtenä pienenä syynä voi olla myös se, että Mustanaamio vastaa -palsta on ollut tuontitavaraa Ruotsista, samoin artikkelit.

Edit: Olihan se Mustis lasten sarjakuva 80-luvulla. Johan sen kertoo Mustis-kerholaisten kuvat. 90-luvulta lähtien on varmaan ollut toisin. Salasivutkin menivät pois värien myötä.

[OM]

 MR Ossi Hiekkakala,

 Et selvästikkään ole lukenut tarkkaan viestejäni vaikka sinulla silmälasit onkin. Pitäisikö vaihtaa uusiin?

Eikö sympatiani ole selvästi irtisanottujen Egmonttilaisten puolella. Tässä lainaus aikaisemmasta kommentistani tässä osiossa. Joten jos osaat lukea selvää suomenkieltä tässä lainaus:
"Ja tietysti kaikkein tärkein asiahan on se, että saavatko Egmontin entiset työntekijät uuden työpaikan jostakin. Monilla on varmasti asunto ja muuta velkaa, lapsia jne. Ruokaakin pitäisi saada nenän eteen. Nykyään on vaan aika vaikea saada työtä- ainakaan kokopäiväistä. Siivousta löytyy aina, mutta on suuri harppaus toimittajan pallilta mennä siivoamaan.  Ja sitäpaitsi siitä ei makseta kuin naurettavaa liksaa. Ja kaikki vaan kallistuu Suomessa ( paras maa maailmassa)...mikä vitsi. laugh  Yhteiskunta rankaisee työttömiä kaikenlaisella kiusanteolla ja etuuksien tiukennuksilla. Mutta totuus vaan on kylmästi se, että tulevaisuudessa kaikille ei riitä työpaikkoja. "


Mutta taidat olla niin täynnä erinomaista egoasi ettet osaa enää lukea kunnolla! Ässyttää tollaset tyypit jotka eivät osaa lukea kunnolla mitä toinen kirjoittaa.

ps. Nimi on Orjan May eikä Örjan Wäy kuten tietoisesti vahingossa kirjoitit.

[Janne]

Ja jätetään ne henkilökohtaiset sättimiset yksityisviesteihin.

[haplo]

Fantomenin painos on 25 000 ja norjalaisen Fantometin 12 000.

En nyt jostain syystä pääse yli tuosta norjalaisten luvusta kun vertaa sitä siihen mikä tässä ketjussa sanottiin Suomessa olevan, eli 3000. Mikä Norjan lehdessä on toisin kuin Suomessa? Mitä eroja toimitustyössä on ollut? Vai onko kyseessä ihan puhtaat erot sarjakuvakulttuurissa?

Ruotsin luku ei niinkään ihmetytä, huiteleehan valtion väkilukukin jo hieman korkeammalla kuin Suomen ja Norjan. Ja tästä huolimatta Fantometin painos on lähes puolet ruotsalaisten vastaavasta.

Hieno maa tuo Norja, näemmä.

[VesaK]

Norjalla on öljyä. Norjalla on aivan toisenlainen kulttuuritukijärjestelmä kirjojen julkaisemisen ja kirjastolaitoksen suhteen.
Siksipä Norja taitaa olla ainut Pohjoismaa jossa on julkaistu esimerkiksi "Kuvitetut klassikot" kovakantisena näköispainoksena... noin vain esimerkkinä.

[myyry]

Mustanaamio meni vikaan värien myötä, mutta siihen ei oikein Suomessa ole voitu vaikuttaa. Jatkossa tervetuloa kovakantiset mustavalkoiset kirjat, jotka kokoavat vaikkapa Kari Leppästä ja muita klassikkopiirtäjiä.

[Lurker]

Aika monet historialliset seikkailut ovat muutaman episodin mittaisia. Niistä saisi koostettua komeita opuksia.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Norjalla on öljyä. Norjalla on aivan toisenlainen kulttuuritukijärjestelmä kirjojen julkaisemisen ja kirjastolaitoksen suhteen.

No, ei valtio kuitenkaan tue Norjan Egmontia. Enpä tiennyt, että norjalaisilla on noissa kovin erilainen systeemi.

En nyt jostain syystä pääse yli tuosta norjalaisten luvusta kun vertaa sitä siihen mikä tässä ketjussa sanottiin Suomessa olevan, eli 3000. Mikä Norjan lehdessä on toisin kuin Suomessa? Mitä eroja toimitustyössä on ollut? Vai onko kyseessä ihan puhtaat erot sarjakuvakulttuurissa?

Infosta ilmoittajille näkee, että Norjassa ilmestyy myös Mustanaamion kronikka (Fantomets Krøniker), jonka painos on sama 12 000. Se ilmestyy jopa kahdeksan kertaa vuodessa. Norjassa ilmestyy myös Conan. Kaikkiaan silti Suomessa julkaistaan enemmän realistisesti piirrettyjä sarjoja kuin muissa Pohjoismaissa.

En tiedä Fantometin vaiheista. Menestys ei riipu aina sarjojen tai toimitustyön laadusta. Joskus vain jokin menee kaupaksi. Eri maissa on eri mieltymyksiä.

Hintakin vaikuttaa. Mustiksesta tuli kalliimpi värien myötä.

Oma käsitykseni suosion laskusta on, että Mustanaamio raaistui ja raadollistui 90-luvun alussa ja se jätti lapsilukijat eli ostajavanhemmat pois (paikallinen kauppias on jopa pitänyt Mustikset poissa hyllystä ja ottanut pois, jos erehdyksessä joku on ne sinne asettanut.) Ostajia ei ole saatu takaisin, koska ei ole edes mainostettu. Aku Ankastahan on mainoksia tienvarsilla vähän väliä.

Yhtenä pienenä syynä voi olla myös se, että Mustanaamio vastaa -palsta on ollut tuontitavaraa Ruotsista, samoin artikkelit.

Edit: Olihan se Mustis lasten sarjakuva 80-luvulla. Johan sen kertoo Mustis-kerholaisten kuvat. 90-luvulta lähtien on varmaan ollut toisin. Salasivutkin menivät pois värien myötä.

Tässä oli monia uskottavia syitä. Mustiksen toimituskin myönsi palstalla liian raaistumisen jossain vaiheessa ja ilmoitti että lehteä pehmennetään takaisin. Tosiaan, kun suomalainen toimituksellinen aineisto katosi, läheisyyttä lukijoita kohtaan katosi. Ja varmaan 90-luvulta lähtien Mustiksen lukijoista suurin osa on kolme-neljäkymppisiä eikä lapsia. Nuorista polvista ei löytynyt riittävästi uusia lukijoita, sama pulma kuin supersankareilla.

Itse ostaisin mustavalkoisia klassikoita, jos hinta on kohdallaan, jos niissä on mukana esipuheet ja originaalitiedot ja jos strippien ollessa kyseessä niitä ei ole leikelty. Kansien kovuudella tai pehmeydellä ei ole väliä.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Kotimaiset kirjastot tilaavat Mustista satoja numeroita.

Mihin tää perustuu?

Sadat Nastis-tilaukset kirjastoilta oli minulta vain mutuheitto. Minulla on kuva, että Mustista löytyy kirjastoista hyvin, ja tietääkseni Suomessa on satoja kunnallisia kirjastopisteitä.

Kirjastot-sivun kautta Mustanaamio-lehtiä hakemalla löytyy melko kattavasti kirjastot jotka tilaavat/tilasivat Mustanaamiota, itsekkin kun viimeksi luin Mustista niin luin sen paikallisessa kirjastossa.

Tarkistanpa määrän lähipäivinä tuolta kirjastot.fi:stä.

EDIT: Sitaatteja selkeämmin.

[OM]

Tuo väri asia on totta. Minäkään en pidä noista teollisista väreistä. Kyllä mustavalkoinen materiaali oli kuitenkin paras. Muuten. Frew-kustantamo julkaisee edelleen kaiken musta-valkoisena.

Minulla on itselläni DVD jossa on skannattuna lähes kaikki Frew-kustantamon mustanaamiot. Sain sen eräältä mustanaamio fanilta js olen siitä ollut tosi kiitollinen.

Oletteko tienneet, että Sy Barryn strippejä on julkaistu Australiassa isommassa ruutu formatissa ja koko on vaakataso. Niitä on tullut 4 eri julkaisua. Minulla on ne kaikki.
Nyt kun Mustanaamio loppuu on kiva katsella niitä ja muistella kaikkia hienoja seikkailuja, joissa sankarimme on ratsastanut. Aina oikeus on voittanut.
Kiinnostaa seurata sitä, kuinka kauan Mustanaamio viihtyy naapurimaassamme ruotsissa.

Mutta olisi se kivaa, että vielä julkaistaisiin jokin Kari Leppänen extra. Aikoinaan Suomessa ilmestyi muistaakseni 2 kpl Kari Leppänen extraa. Noista julkaisuista annan kustantajille täydet 10 pistettä. Niissä oli useita sivuja Karin haastatteluja ja piirroksia. Opetettiin mm, piirtämään Mustanaamio jne.
Laitoin tänne jonnekkin Kari Leppäsen www-sivujen osoitteen joskus. Kannattaa tsekata. Sieltä voi lukea otteita aina uudesta meneillään olevasta seikailusta. Näin olemme aina ajan tasalla mitä tulee Kari Leppäsen taiteeseen. Ja sitten jos haluat tietää mitä Mustanaamio rintamalla tapahtuu maailmalla, suosittelen Chronicle Chamber sivustoa.

[OM]

En tiedä säilyttävätkö kaikki kirjastot vanhoja Mustanaamio lehtiä. Minulla on ollut se käsitys, että ne myydään usein kun kirjastot myyvät vanhoja poisto kirjoja. Olen täällä Helsingissä nähnyt niitä myynnissä kirjaston poisto-kirja päivinä. Kannattaa pitää silmät auki.
Ja jos haluat vanhoja Mustanaamio irtonumeroita SS-libricon on muistaakseni tulevilla kirja-messuilla ensi kuussa. Heillä oli tosi paljon vanhoja irtonumeroita viimeksi Sarjisfestareilla.
Mutta tosi kiva että meitä Mustis-faneja on vielä.
Olisiko tyhmä idea, että Mustanaamio julkaistaisiin meillä Suomessa kovakantisena sarjana kuten Ruotsissa. Siellä on julkaistu useita kovakantisia julkaisuja. Näin Akateemisessa vielä tällä viikolla 2 kpl kovakantisia Fantomeja, jotka olivat näköispainoksia joko 1950-1960 luvun kamasta. En nyt muista kumpi vuosikymmen oli kyseessä.Tosin Egmont ei niitä kustanna..joten taitaa jäädä haaveeksi.

[VesaK]

No, ei valtio kuitenkaan tue Norjan Egmontia.

Sitä en tiedä, mutta kirjastolaitosta ainakin tukee. Helpompihan se on julkaista jos on varmaa että  lehteä / kirjaa menee useimpiin kirjastoihin.
Tosin justiinsa luin että Norjassakin nimenomaan sarjakuvalehtien määrä on vähentynyt, kun yksi isompi kustantaja lopetti. Bild & Bubbla tämän ilmoitti, mutta lehti ei tietenkään ole tässä käsillä nyt että voisin tarkemmin kertoa yksityiskohtia.
Tanskalainen kustantaja manaili pari vuotta sitten, että (Disneyn ohella) vain Masi menee kaupaksi. Muut sitten siinä ja siinä... se on tämä netti- ja videoviihteen maailma.

[Doctor Phantomizer]

Sinällään sääli, me lukuisat jäämme kaipaamaan; Mustanaamiota hahmona, lehteä instituutiona ja nostalgisena muistona, sekä ajoittain ihan hyviä kakkossarjoja.
--------------------------
Näin suurella nostalgiamäärällä ladattu hahmo ei vaan pysy upoksissa.

Minusta nostalgia on ruma sana. Eikä se anna arvoa Mustanaamion, etenkin vanhojen tarinoiden, tuomaan kulttuuri värinään. Uudet lehdet ovat kehnoja, Aku Ankan nykyistä tasoa vain asteen korkeammalla olevia, mutta vanhat numerot ovat tavaraa, jota ehdottomasti kutsun kasvatusmetodiksi. Nimittäin kyllä minusta ja veljestäni tuli ainakin kelpo kansalaisia kun noita luimme. ( )

Kasvatusmetodi lehti. Siinä on jotain jämäkkää ja kuvaavaa. Samaan kategoriaan menee myös Carl Barksin ankkatarinat. Ikävää, että lehti lopettaa, sillä uudet lehdet ovat hiukan heikommasta tasostaan huolimatta hyvää lehtikori/WC lukemistoa.

Parempia kakkossarjoja joku varmasti kokeilee albumeina ennen pitkää.

Toivottavasti. Mutta toisaalta, eikös se, että ne olivat kaatuneen Mustanaamio lehden sisällä, vaikuta asiaan? Onko jokin tilasto tms. josta tietää mitkä jatko-sarjat ovat iskeneet lukijoihin/ostajiin?

Niin kuin jo aikaisemmin mainitsin, olisi pikemminkin syytä kiittää Egmontia siitä, että ovat jaksaneet julkaista Mustanaamiota näinkin kauan Suomessa hyvin pienellä levikillä. Nytkin lopettamispäätös ajoitettiin tyylikkäästi vuoden loppuun eikä äkkikuolemalla kesken kaiken.

Ehdottomasti. Ja myös heitä, jotka lehteä ovat jaksaneet ostaa pitäisi kiittää.
Eikä sättiä niitä joilla ei ole varaa tmv. eivät ole lehteä ostaneet.
Sillä jos ei lehteä olisi kukaan ostanut, lehteä ei olisi jatkettu ollenkaan.

[Jarkko Sikiö]

Kirjastoissa sarjakuvien lukemista ja niiden lainaamista kannatan lämpimästi. Kirjastojen tilausmäärät kun ovat jatkuvassa laskussa ja kirjastotilaukset ovat varsinkin pienkustantajille tärkeä tulonlähde painolaskun erääntyessä.

Petteri puhuu asiaa, olisi hassua osoitella syyllistävästi niitä, jotka lainaavat sarjakuvansa kirjastosta.

Aktiivinen sarjakuvaharrastaja ostaa osan uutena, osan divareista käytettyinä ja osan kirjastosta. Kukin tekee näin sellaisella suhteella, kuin elämänvaihe ja resurssit antavat myöten.

Osa voi peräti ostaa omakseen sellaista, josta oikein innostui sen ensin lainatessaan. Kirjastolaitos on vaikuttanut merkittävästi myös omaan harrastukseeni tarjoamalla mahdollisuuden tutustua ennakkoluulottomasti mihin tahansa sarjakuvaan, sellaiseenkin mikä päällisin puolin ei koskaan olisi saanut minua sitä ostamaan.

Niin hassulta kuin se näin jälkikäteen vaikuttaa, en varmaan koskaan olisi mangaan hurahtanut, ellen olisi tutustunut siihen juuri kirjastossa 1990-luvun alkupuolella.

[sarja]

Täytyy  sanoa, että  minun  on  vaikea  löytää  Mustanaamio lehden  loputtua  lehtipisteistä  itseäni  kiinnostavaa  luettavaa. Ehkä  vain  Tex  Willer  kiinnostaisi  samalla  lailla.
Jos Mustanaamioita  kaipaa,  niin  täytyy  opetella  ruotsia  ja  lukea  ruotsalaisia  versioita.