Aku Ankan parhaat -pokkarisarja

[Veli Loponen]

Täytyykin käydä ostamassa tämä.

Mietin myös, että mitenköhän Barksin tuotanto jakaantuu eri vuosille ja onko tässä pokkarisarjassa tarkoitus julkaista kaikki kunkin vuoden tarinat. En siis tiedä, että onko esimerkiksi aiemmissa pokkareissa jätetty jotakin pois. Kolmisensataa sivua on vuodelle jo aika hyvä määrä piirrettyjä sivuja. Jää vähän vapaapäiviäkin, jos tekee yhden sivun päivässä. En tiedä, kuinka tuottelias Barks oli, mutta käsittääkseni nuo menneen ajan taiturit olivat kovin tuotteliaita tuottamastaan laadusta huolimatta.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Sarjan tarkoitus on koota kaikki tarinat kultakin vuodelta. Kuitenkin Atomivakoojat vuodenvaihteesta 1950–51 jäi jostain syystä pois. En ole tarkistanut Inducksista viime pokkarien sisältöjä, koska en ole halunnut ja jaksanut tehdä tunnuksia sinne, mutta muistaakseni kukaan Kvaakissa ei ole puhunut, että olisi jätetty julkaisematta muita tarinoita. Kansikuvia kyllä puuttuu.

Noin 300 sivua vuodessa on minusta valtava määrä, kun ottaa huomioon, että Barks myös kirjoitti ja tussasi sarjansa. Monet tarinat, hahmot ja repliikit ovat hyvin kekseliäitä. Hänellä ei ollut piirtämisessä muita avustajia kuin vaimon apu joskus tussauksessa. Kaikkiaan hänen koko tuotantonsa taitaa olla melkein 7 000 sivua kun lasketaan mukaan kansikuvat ja käsikirjoitukset muille – se on paljon. Tarkan sivumäärän saisi selville Inducksista.

Yleinen käsitys on, että Barksin paras luomiskausi oli vuosina 1944–56, mikä lukee mm. vanhojen Aku Ankan parhaat -albumien esittelyteksteissä. Ainakin taiteen laatu heikentyi vuoden 1956 jälkeen. Barks itse selitti tätä sillä, että hänelle annettiin huonompaa paperia, minkä takia tussauksesta piti tehdä vähemmän yksityiskohtaista. Saattaa olla, että 50-luvun puolivälistä lähtien sivuja valmistui hänellä nopeammin kuin aiempina vuosina etenkin kun kahden lehden (WDC ja DD) yksittäisten ankkatarinoiden lisäksi velvoitteena oli tehdä Uncle Scrooge -lehden sisältö.

Lukuisat loistavat kymmensivuiset kertomukset erottuvat minulle tästä vuosikerrasta 1956. Suosikkeja niistä on lähes mahdotonta nimetä, mutta sanotaan nyt vaikkapa Uudenvuodenpäätökset, Tuulen viemää, Yleisurheilukilpailu, Joulukylpy ja Aku savulentäjänä. Vuoden paras tarina on minusta ehkä Maailman toiseksi rikkain ankka, jossa on Kulta-Into Piin ikimuistoinen ensiesiintyminen. Eräässä Pelle Peloton -jutussa esiintyvät Barksille harvinaisesti myös Mortti ja Vertti.

Nimitarina ei kuulu suosikkeihini, koska minua on aina häirinnyt se, miten maanalaisten olentojen tömistely voi aiheuttaa Ankkalinnassa maanjäristyksiä ja jopa lennättää kivisiä rakennuksia ilmaan. Tarinassa on kuitenkin hyvä, jännittävä tunnelma maan alla.

[hdc]

Päivätahdissa kai nopeampiakin tekijöitä löytyy (jotkut vanhat ammattipiirtäjät ovat puhuneet esim. vanhoista romanssisarjiksista hyvänä kouluna koska niitä väännettiin todella vauhdilla), ehkä Dsneylläkin (jotkut Strobl ja Bradbury varmaan ovat tahkonneet kanssa hurjia tuotantoja), mutta että Barks teki sitä säännöllisesti niin pitkän ajan, ja kirjoitti ja tussasi itse, ja että tuotanto pysyy noin korkeatasoisena, on käsittääkseni amerikkalaisen sarjakuvan piirissä Saavutus.

Ainakin 60-luvulla, alkoi tulla kyllä sarjoja muiden käsikirjoituksiin, ja omissakin tarinoissa alkoi tuntua epätasaisuutta, eli jonkinlainen väsy kyllä iskee jossain vaiheessa. Pitkissä Roope-seikkailuissa on kyllä yhä ansiokkaita, ja toisaalta esim. Bob Gregory kässäröi Barksille kivaa lähiökomediaa joka on parempaa kuin moni muu, mutjoo, ne tasaisen laadukkaimmat paketit taitavat olla nämä jo ilmestyneet.   

[Curtvile]

Päivätahdissa kai nopeampiakin tekijöitä löytyy (jotkut vanhat ammattipiirtäjät ovat puhuneet esim. vanhoista romanssisarjiksista hyvänä kouluna koska niitä väännettiin todella vauhdilla), ehkä Dsneylläkin (jotkut Strobl ja Bradbury varmaan ovat tahkonneet kanssa hurjia tuotantoja), mutta että Barks teki sitä säännöllisesti niin pitkän ajan, ja kirjoitti ja tussasi itse, ja että tuotanto pysyy noin korkeatasoisena, on käsittääkseni amerikkalaisen sarjakuvan piirissä Saavutus.

Helppo allekirjoittaa.

Ihan täysin ainutkertainen Barks ei ole. Itse vertaisin lähinnä Will Eisneriin ja Jack" Kuningas" Kirbyyn. Vaikka kyseessä onkin valtava lajityypin loikkaus ja seuraavat verrokit olisivat John Byrne ja David Lapham. Lähinnä tuo piirtäjä ja käsikirjoittaja yhdistelmä.

Suora "se hyvä ankkapiirtäjä" perillinen on Luupäät Bone luoja Jeff Smith.

[jarkkopatiala]

Täytyy myöntää että tämä Barksin kootut/rahvaanpainos eli Aku Ankan parhaat on ollut meikäläiselle melko yllättävääkin lukemistoa jo tähänastisten osiensa perusteella; jos 1950-1954 ovatkin kuta kuinkin mestariteos toisensa jälkeen, niin tämä uusin ja edeltäjänsä sisältävät mielestäni vähemmän sellaista ihan järisyttävän korkeatasoista materiaalia. No siis kyllähän v:n 1955 pokkarista löytyvät Hiljaiset naapurit ja Aku vakuutusasiamiehenä melkein peräkkäin ja 1956 Aku on eksyksissä, mutta vähemmän näissä kahdessa uusimmassa sitä nerokkainta barksilaisuutta tuntuisi olevan kuin aiemmissa saman sarjan pokkareissa.
     Se mainitsemani yllätyksellisyys on sitä, että kun en ole aiemmin tullut kronologisessa järjestyksessä tämän ajanjakson Barksia lukeneeksi, niin en ole tällaista laadun muutosta huomannut - ehkäpä, aiempi asiaa koskeva tietouteni taso huomioiden, voisin sen yllätyksellisyyden lisäksi tässä käyttää myöskin ilmausta opettavainen?
     Siitä olen iloinen, että tarinat tosiaan on - sitä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta - ilmeisesti tässä pokkarisarjassa julkaistu oikeasti eikä vain väitetysti. Se nimittäin on parempi suoritus kuin mihin se toinen nykyisin julkaistava Barks-sarja eli Carl Barksin Aku Ankka-albumisarja on kyennyt. Tulpun ensiesiintyminenhän jäi pois jo ihan ykkösosasta ja nyt kun olen alpparista 22 laittanut ennakkotilauksen menemään niin jotenkin pelkään, että vuoden 1948 pitkä tarina "Darkest Africa" on tainnut jäädä painokoneeseen laittamatta.
     Kun otetaan huomioon se, että samassa albumisarjassa kyllä on osien 1-22 välissä voitu käyttää japanilaisista nimitystä "vinosilmät" (muistaako kukaan mitä seurauksia eräälle entiselle miss Suomelle koitui silmien venyttelemisestä?) ihan sujuvasti, niin pakko myöntää - olisin erittäin halukas näkemään jossakin jonkun selonteon siitä, mitkä asiat nykydisneyläistä sensuuripolitiikkaa ohjaavat - kaaosteoriat? Mielivalta? Sattumanvaraisuus?
     Joka tapauksessa, Aku Ankan parhaat on kiva konsepti, kuten Carl Barksin Aku Ankkakin. Toivottavasti molempia jatketaan!
     

[Curtvile]

..
   Se nimittäin on parempi suoritus kuin mihin se toinen nykyisin julkaistava Barks-sarja eli Carl Barksin Aku Ankka-albumisarja on kyennyt. Tulpun ensiesiintyminenhän jäi pois jo ihan ykkösosasta ja nyt kun olen alpparista 22 laittanut ennakkotilauksen menemään niin jotenkin pelkään, että vuoden 1948 pitkä tarina "Darkest Africa" on tainnut jäädä painokoneeseen laittamatta.
     Kun otetaan huomioon se, että samassa albumisarjassa kyllä on osien 1-22 välissä voitu käyttää japanilaisista nimitystä "vinosilmät" (muistaako kukaan mitä seurauksia eräälle entiselle miss Suomelle koitui silmien venyttelemisestä?) ihan sujuvasti, niin pakko myöntää - olisin erittäin halukas näkemään jossakin jonkun selonteon siitä, mitkä asiat nykydisneyläistä sensuuripolitiikkaa ohjaavat - kaaosteoriat? Mielivalta? Sattumanvaraisuus?
     
   

Aika ajoi ohi.
Itse en kannata todellisuuden valkopesemistä enkä historian retusointia niin että" kaikilla on mukavaa ja kukaan ei ahdistu".
Minusta olisi parempi esittää teos sellaisena kuin on ja taustoittaa mikä ajankohdan rasismiin vaikutti oli kyse tuoreesta maailmansodasta 1940-luvulla ja muusta propagandasta tai jonkun Tintin kohdalla Ranskan ja Belgian siirtomaavallan vaikutuksista.

Mutta maailmalla harvoin toimitaan näin. Sanoma media Finland julkaisee lisenssillä. Oikeudet menevät Egmontista suoraan lähteelle Disney yhtiöön joka on " perheyhtiö"
Sarjakuva on, ei edes toissijaista, mutta se jos julkaistaan jotain joka saa rypyn julkisuuskuvaan? Se on täysin EiEI ja mitä osuutta EI sanasta et ymmärrä? On firman linja.
Heillä on selkeä laskukaava paljonko tuottoa jo rahallisesti itsensä maksanut sarjakuva muka tuo vastaan jos tulee mainehaittaa ja julkisuutta joka voi kääntyä boikotiksi elokuvia, huvipuistoja ja krääsänmyyntiä kohtaan.
Vika ei ole käsittääkseni Sanomassa vaan siinä että oikeuksien omistaja ei sitä salli.
Kvaakista varmasti paremmin tietäviä löytyy mutta syy on ymmärtääkseni tämä.

Itse näen tämän haitallisesti vaikuttavana ja pelaavan " kun mitään ei saa sanoa" väen pussiin. He saavat sanoa ja saavat myös tuta seuraumukset.
Nyt vaan synnytetään käsitys ettei ongelmia ollut alunalkaenkaan.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Täytyy myöntää että tämä Barksin kootut/rahvaanpainos eli Aku Ankan parhaat on ollut meikäläiselle melko yllättävääkin lukemistoa jo tähänastisten osiensa perusteella; jos 1950-1954 ovatkin kuta kuinkin mestariteos toisensa jälkeen, niin tämä uusin ja edeltäjänsä sisältävät mielestäni vähemmän sellaista ihan järisyttävän korkeatasoista materiaalia. No siis kyllähän v:n 1955 pokkarista löytyvät Hiljaiset naapurit ja Aku vakuutusasiamiehenä melkein peräkkäin ja 1956 Aku on eksyksissä, mutta vähemmän näissä kahdessa uusimmassa sitä nerokkainta barksilaisuutta tuntuisi olevan kuin aiemmissa saman sarjan pokkareissa.

Taidan olla samaa mieltä. Tosin minusta kymmensivuiset johtosarjat ovat vuonna 1956 yhä enimmäkseen timanttisia. Pitkissä sarjoissa huomaa tason pienen laskun, vaikka ne ovat edelleen hyviä. Vuosina 55 ja 56 niiden joukossa ei ole Onnellisen laakson (1954) kaltaista ehdotonta klassikkoa. Vuonna 55 pitkinä tarinoina olivat Sopulivuosi, Viisasten kivi, Uponneet jokilaivat, Roope-setä kullankaivajana ja Kultainen talja, mutta vuonna 56 on enää Maanalainen maailma, Hondurican salaisuus, Tsingis-kaanin kruunu, Maailman toiseksi rikkain ankka ja Matka menneisyyteen. Minusta noissa on eroa paitsi jos tykkää kovasti Maanalaisesta maailmasta.
   

Joka tapauksessa, Aku Ankan parhaat on kiva konsepti, kuten Carl Barksin Aku Ankkakin. Toivottavasti molempia jatketaan!

Kiinnostavaa kyllä lukea tarinoita kronologisesti. 1950-luvun alussa voi seurata vaikkapa rahasäiliön tai Karhukoplan kehittymistä. Tämä on hieno sarja. Barksin heikotkin työt ovat hyviä.

Veikkaan, että Carl Barksin Aku Ankka -sarja jatkuu vuoden 1949 loppuun, koska silloin se saa kiinni nämä AAP-pokkarit. En ole hankkinut ensin mainittuja albumeita, koska minusta niiden hinta on kallis ja koska kerralla saa niin vähän luettavaa.