Diabolik

[Lurker]

Luciano Secchi alias Max Bunker peesasi nopsaan Giussanin sisaruksia ja synnytti liudan Diabolik-kopioita: Satanik, Kriminal jne.

Bunkerin tuotoksista menestynein on kuitenkin Alan Ford, joka ei ole Diabolik-johdannainen vaan humoristinen agenttisarja.

[Timo Ronkainen]

Euroopassahan on viihdelukemistoissa pitkä perinne antisankareilla, Arsene Lupin,  Fantomas, Doctor Omega JA Tohtori Futuro.
Mistä johtunee. USA:ssa ei ollenkaan niin vahva tämä juonne.



Timo

[Lurker]

Satanik oli enemmänkin kauhusarja, mutta senkin päähenkilö on rikollisnero - herra Hyde tyyliin...

Nämä kannet ovat päheitä.

http://www.maxbunker.it/personaggi/satanik/

[Curtvile]

Asenne-ero myös, mutta usein olen huomattanut että Diabolik ja Hämähäkkimies ovat  yhtä vanhoja sarjakuvahahmoja (vm 1962) mutta sangen erityyppisiä naamioveikkoja.

Karkeasti yleistäen: uudella mantereella on sankariuskoa, vanhalla ei.
Vaikka siis eihän Diabolik "moraalittomuudestaan" huolimatta juurikaan siviilejä ja viattomia tapa ja ryövää.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Tunnet selvästi ihan erilaisia naisia kuin allekirjoittanut
vuodesta 1969 lähtien enimmän osan Diabolikeja on piirtänyt

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Sergio Zaniboni

Näin on.

Ok, kiitos tiedosta. Tuota nimeä ei muuten mainita pokkarin esipuheessa, jossa luetellaan kuvittajia.

Clervillen pääkaupunki Clerville ja naapurikaupunkinsa ovat osa pitkää jatkumoa Ruritaniasta, San Salvadorista, Latveriasta, Syldaviasta ja Borduriasta.

Keksittyjä maita on toki esiintynyt jo aiemmissa toimintasarjoissa, mutta useinkaan kai koko maailman nimet ja maat eivät olleet niissä keksityt?

muista päätelmistä olen eri mieltä, jos ei lue tosissaan vaan "ironisesti" sarja menettää paljon.

Ok. Itse en pysty lukemaan tätä edes puolittain tosissani kuten luen esim. Mustanaamiota.

Karkeasti yleistäen: uudella mantereella on sankariuskoa, vanhalla ei.
Vaikka siis eihän Diabolik "moraalittomuudestaan" huolimatta juurikaan siviilejä ja viattomia tapa ja ryövää.

Totta, että Diabolik ainakin tässä uudessa pokkarissa tappaa vain rikollisia, jotka ikään kuin ”ansaitsevat” sen. Ja heh, Diabolik "ansaitsee" moraalisesti 100 miljoonaa, koska hän on niin fiksu ja häikäilemätön.

Murhasivatko nuo aiemmatkin eurooppalaiset antisankarit?

Olen lukenut aiemmin pari suomalaista Diabolik-pokkaria. Tämä Liken julkaisu on minusta parempi kuin ne, mutta yhtä seikkaa vain jäin kaipaamaan:

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Diabolikin ihonmyötäistä asua.

[Curtvile]

Keksittyjä maita on toki esiintynyt jo aiemmissa toimintasarjoissa, mutta useinkaan kai koko maailman nimet ja maat eivät olleet niissä keksityt?

itsellä on etäinen muistikuva että Diabolik olisi alunperin sijoittunut reaalimaailmaan ja Marseillesiin mutta sisarukset eivät halunneet rajoituksia ja sitä että joku nillittää siitä ettei jollain rue de flaggellantalla oikeasti ole jugendtyylisiä kerrostaloja = Clerville.

Etäännyttäminen ja analogiat on scifin, fantasian ja pulpin vanhoja metodeja ja kiitos että muistutit Mustanaamiosta jonka Bengali ja rajanaapurinsa ovat pitkässä listassa mentaalimaantiedettä.

yhdysvalloissa on rajoituksia enemmän mutta eurooppalaisilla sankareilla ja varsinkin anti-sellaisilla on pitkä historia aiheessa pistetään kylmäksi.
hienona poikkeuksena Dick Tracy jonka konnagalleria harvemmin selviää tuleviin seikkailuihin

[Lurker]

Totta, että Diabolik ainakin tässä uudessa pokkarissa tappaa vain rikollisia, jotka ikään kuin ”ansaitsevat” sen.

Diabolik taisi tarinoissa vähän pehmetä hiljalleen; ehkä haluttiin hiukan myös tehdä hahmoa samaistuttavammaksi sitä kautta, tiedä häntä.

Taide oli sekin aivan kamalaa alkujaan, jos tästä Kake Kierosilmä -kannesta voi mitään päätellä... (lähde).

[Sampsa Kuukasjärvi]

Taide oli sekin aivan kamalaa alkujaan, jos tästä Kake Kierosilmä -kannesta voi mitään päätellä... (lähde).

Joo, ainakin suomenkielisissä pokkareissa taide on huomattavasti parempaa kuin tuo. Etenkin Diabolikin kasvot on piirretty niissä hyvinkin onnistuneesti, mieleenjäävästi.

Onko jonnekin listattu suomalaisten Diabolikien alkuperäisnumerot? Kimmo Lakomalla on tässä kohdin puute; toki paljon muutakin puuttuu.

[Sampsa Kuukasjärvi]

Uudessa pokkarissa mainitaan seuraavia kaupunkeja: päätapahtumapaikka ”Clerville”, ”Kersen” (s. 39), ”Ghenfi” (s. 52), ”Farden” (s. 153), ”Boden” (s. 178) ja ”Dorfen” (192). Kaikki siis keksittyjä paikkoja. Ja Curtvilehan kertoi, että tuo Clerville on myös maa.

[Curtvile]

Clerville on euroopassa koska siirtyi 2000-luvulla euroihin, sitä ennen valuuttansa kurssi muistutti kovasti liiran vastaavaa.
Muistelisin että ainakin Genf ja dorfen ovat Clervillessä.

[Miqz]

Onkos Likeltä tulossa lisää Diabolikia tai jotain muuta fumettia tai vastaavaa 100% -pokkarisarjassa? Tykkäsin Diabolikista, se toimi formaattina ihan kuin Egmontin edesmenneet Pulpit. Ei haittaisi vaikka tulisi muutakin laidasta laitaan tyyliin Pulp-pokkarit.

[Lurker]

Ei muuta kuin Diabolik-kaffetta keittelemään!

Ei näitä sitten tainnut sen enempää Likeltä tulla...

[Timo Ronkainen]

Diabol - diablo - paholainen - saatana.
Eikös ole olemassa myös noir-fumettihahmo nimeltänsä Satanik?

Timo

[Sampsa Kuukasjärvi]

Tuli luettua muutamia 70-luvun Diabolikeja. Parhaimmillaan sarja kyllä on mukaansa tempaavaa luettavaa - ”sankarin” ovelat suunnitelmat, vaihtuvat naamarit, tekniset härvelit, piilopaikat ja täpärät tilanteet muodostavat silloin hyvän kudelman. Huonoimmillaan sarja on käsikirjoituksiltaan ja taiteeltaan nopeasti tehtyä innotonta roskaa. Piirtäjiä on selvästi eritasoisia, ja mielestäni paras on se, jonka tyyli näkyy mm. Liken pokkarissa. Joka tapauksessa lukija on järkähtämättä häikäilemättömän nimihahmon ja hänen tyttöystävänsä Evan puolella kun he toteuttavat varkauskeikkojaan ja pakenevat virkavaltaa!

Tarkastaja Ginko on suomennettu vanhoissa pokkareissa Novakiksi. Numerossa 4/76 olevassa fumetto nero - eli musta sarjakuva -artikkelissa mainitaan, että Diabolikin joka numeroaa myydään Italiassa yleensä yli 300 000 kappaletta, mikä on maassa eniten Aku Ankan (tarkoittaakohan Topolino-lehteä?) ja Tex Willerin kanssa.

[Lurker]

--
Numerossa 4/76 olevassa fumetto nero - eli musta sarjakuva -artikkelissa mainitaan, että Diabolikin joka numeroaa myydään Italiassa yleensä yli 300 000 kappaletta, mikä on maassa eniten Aku Ankan (tarkoittaakohan Topolino-lehteä?) ja Tex Willerin kanssa.

Muistelisin, että Italiassa oli (vuosia sitten kun siellä viimeksi kävin) tosiaankin Diabolikia myynnissa yhtäaikaa useita eri numeroita ja että se oli hyvin halpa, halvempi kuin Tex. Ohuempi ja pienempi toisaalta kuin Tex.