Savolainen surrealismi vaihtui pulp-heeroksen kummallisiin vaiheisiin.
 |
|
Jyrki Heikkinen: Tohtori Futuro
|
Runoilija ja sarjakuvantekijä Jyrki Heikkinen heittäytyy pihkantuoksuisten suomalaisaiheiden (Punajäkälä, Arjen vartijat, Autuaat) jälkeen kansainvälisemmille vesille, vanhojen seikkailukertomusten maailmoihin. Samaa outoa tunnelmaa hehkuva ote kuitenkin säilyy.
Niin ulkoisesti kuin sisäisestikin vääntynyt kuva maailmasta on yhä vahvasti läsnä. Epävarmuus leimaa unen ja painajaisen välimailla samoilevaa tarinaa. Tohtori Futuroa on esitelty uusia uria aukovana supersankarisarjakuvana, mutta selvästi lähempinä hengenheimolaisina näkisi mieluusti vanhat eurooppalaiset pulp-lukemistot 1800-1900-luvun vaihteesta.
Tohtori Futuron rakennekin muistuttaa vanhoja lukemistoja, jokaisen kappaleen aloittaa lyhyt ennakkotiivistelmä tapahtumien kulusta. Ranskalaiset, jo puoliksi unohdetut sarjakertomukset ambivalentteine sankareineen, kuten Maurice Leblancin mestaririkollinen Arsene Lupin (1905), Marcel Allainin ja Pierre Souvestren pahuuden mestari Fantomas tai Arnould Galopinin Doctor Omega (1906) tulevat mieleen Tohtori Futuroa lukiessa.
Selvänäkijän voimia omaava Tohtori Futuro operoi toimissaan sata vuotta vanhojen edeltäjiensä tavoin lain kannalta harmaalla alueella. Hän on myös säälimätön ja epäempaattinen. Tohtori kohtelee hyväsydämistä ja uhrautuvaa apulaistaan Hudsonia tunteettomasti. Kuvaan kuuluvat tietysti myös mystiset tapahtumaketjut, oudot tieteelliset kokeet, muodonmuutokset ja tohtoria jahtaava verivihollinen poliisipäällikkö Rawala.
 |
Amerikkalaisen sarjakuvapiirtäjä ja taiteilija Richard Salan tuotanto ammentaa aineksia samoilta vesiltä, mutta hakeutuu kevyempään ja parodisempaan suuntaan. Heikkisen Futuro on tunnelmiltaan tummempi ja vakavampi, väliin pilkahteleva leikillisyyskin on mustahkoa.
Tohtori Futuro on pahassa kriisissä. Vaikka hän onkin selvänäkijä, ei hänen tulevaisuutensa ole koskaan ollut epävarmempi. Hänen voimansa ovat hiipumassa, pyörätuolilla liikkuvan tohtorin minuuskin on hajoamassa ja metamorfoosit seuraavat toisiaan. Poliisipäällikkö Rawalan saartorengas kiristyy.
Kirja on kuin osa pidemmästä jatkumosta, aitoon vanhanajan jatkokertomustyyliin ja viittauksista menneeseen saadaan vihjeitä tohtorin nykyiseen ahdinkoon. Se sijoittuu epämääräiseen lähitulevaisuudelta tuntuvaan maailmaan. Intialaiset paikannimet New Bombay, Surat ja Madras tuovat toisaalta mieleen kolonialistisen britti-imperiumin ajan Itä-Intian kauppakomppanioineen ja eksotiikkaa tihkuvine seikkailukertomuksineen. Post-post-postmodernia lienee tarinan fragmentaarisuus ja se toimiikin vain taustana nykyihmisen destruktiiviselle ahdistukselle. Edes tohtori Futuro ei pysty enää hallitsemaan elämäänsä.
Futuro on Heikkiseltä yllättävän selkeästi etenevä tarina, alkuun päästyään sen outoja vaiheita seuraa mielenkiinnolla ja merkillinen sense of wonder -tunnelma on lukiessa läsnä. Kaikesta huolimatta jäi kaipaamaan Heikkisen aiempien sarjakuvien supisuomalaista ainesta, sitä jotain vääräleukaista maaseutusurrealismia.
Jyrki Heikkinen: Tohtori Futuro
Asema 2007
124 sivua, pehmeäkantinen
ISBN 978-952-99497-9-0
Koko: 17,7 X 17,7 cm. Hinta 14€
Keskustelua Jyrki Heikkisestä Kvaakissa.