Star Wars

[X-men]

Joo, nukkuuko Suomen Egmont, vai miksi ihmeessä näitä ei olla painamassa norskien kanssa?

Talviunessa vielä.

Eivät ehkä usko menekkiin täällä.

[Jarkko Sikiö]

Luin Kieron Gillenin ja Salvador Larrocan Darth Vader -sarjan kokonaan lävitse. Neljä kokoelmaa on aika muikea paketti. Vader Down -crossover ei kokoelmien sivuilta löydy.

En pitänyt siitäkään, että Vader Down pysäyttää pääsarjan seuraamisen, mistä syystä minun täytyi tarttua toiseen Vader-kokelmaan (tähän meni minulla yli puoli vuotta), tarttua erilliseen crossover-aloitusnumeroon ja sitten seilata kahden sarjan välillä. Tällainen lukemisjärjestystä ohjaava temppuilu on Marvelin kikkailua pahimmillaan. Ei hyvä.

Vader itse on liikaa puusta veistetty, eikä mm. Suomessa aikanaan julkaistuista Vader-seikkailuista ole jäänyt mitään mieleen. Gillen torppaa tämän ongelman kirjoittamalla toimivia sivuhenkilöjä mukaan.

Uskollisen ja petollisen välillä seilaava Doctor Aphra tuo sarjaan eloa ja hilpeän murhanhimoinen droidikaksikko mukaan mustaa huumoria.

Jason Aaronin pääsarja on myös oiva seikkailusarja, mutta toisin kuin Tähtivaeltaja-Toni, minä pidin enemmän tiiviistä Darth Vader -sarjasta. Pääsarjassa kuvittajien vaihtuminen sekä tarpeettomat välijaksot vaikuttavat tunnelmiin negatiivisesti.

Väkisin tulee mieleen sarjassa näkyvän Marvel-kuvittajien keskinäinen tärkeysjärjestys. Lisäksi pääsarja on päämäärätöntä hupia, siinä missä Darth Vaderin tapauksessa 25 jaksoa muodostavat melko napakan paketin.

Tartun seuraavaksi varmaankin Leian omaan minisarjaan.

[X-men]

Oikein komia farmaripoika.

[Jarkko Sikiö]

Mark Waidin Princess Leia -minisarja on ihan nukketeatteria. Sellainen tuskallisen vaivaannuttava "nyt, pojat, tehdään tytöille sarjakuvaa" -henki sai vallan niin kovin, että meni koko minisarja selailuksi.

Kuvituksen osalta Dodsonit olivat myös huonompia kuin omaan miesmuistiini. Kaiken lisäksi tussiviiva näytti omitukselta, ikään kuin pikselöityneeltä ja hienoimmat viivat olivat lähes kadonneet. Myös pastellisävyt näyttivät sumeilta, aivan kuin kuvitusta olisi tarkastellut läpinäkyvän kalvon takaa.

Odotin Darth Vaderin pohjalta Gillenin Doctor Aphra -sarjalta paljon, mutta ensimmäinen numero ei  oikein kiskaissut mukaansa. Hahmo on omillaan kuin Han Solon ja Indiana Jonesin yhdistelmä. Oiva sivuhahmo, mutta ei riittävän hyvä oman sarjansa tähdeksi. Kai minä tätä nyt luen jatkoakin, katsotaan nyt.

[Toni]

Aphran oma lehti ei mullekaan alun pohjalta kolissut. Sen sijaan eka numero The Screaming Citadel -minisarjasta pelitti paljon paremmin. Tuossa sarjassahan Aphra lyö hynttyyt yhteen Luke Skywalkerin kanssa. Erityisesti miellyttää Marco Checchetton taide.

Tuolta löytyy jotain kuvanäytettä:

http://www.bleedingcool.com/2017/04/14/will-marco-checchetto-move-needle-star-wars-screaming-citadel/

[X-men]

Luke puvussa on juuri Screamingistä.

[Jarkko Sikiö]

Erityisesti miellyttää Marco Checchetton taide.

Hyvä homma.

Itse olen yllättynyt kuinka keskeinen kuvittajan osuus on näissä uusissa Star Wars -lehdissä ollut. Oikean Star Wars -hengen puuttuessa ei lukusessio suju sutkeasti oli puikoissa sitten millainen mestari tahansa.

Terry & Rachel Dodsonin olisin kuvitellut sopivan yhtä hyvin Tähtien sotaan kuin Leinil Francis Yu, mutta niin vain vaisuiksi jäivät vaikutelmat.

Kev Walker, joka Mike Deodaton tavoin on Thunderbolts-sarjan kuvittajia, jättää niin ikään paljon toivomisen varaa.

Kyllähän näitä lukee, mutta toisaalta voiman on oltava todella vahva, eihän näitä muusta syystä ole syytä kahlata.

Täytyy vielä kymmenennen kerran todeta, että Salvador Larroca, jonka töitä en koskaan ole suuremmin fanittanut, onnistuu näissä aivan mahtavasti.

[Gothicus]

Mark Waidin Princess Leia -minisarja on ihan nukketeatteria. Sellainen tuskallisen vaivaannuttava "nyt, pojat, tehdään tytöille sarjakuvaa" -henki sai vallan niin kovin, että meni koko minisarja selailuksi.

Kuvituksen osalta Dodsonit olivat myös huonompia kuin omaan miesmuistiini...

Pystyn helposti ymmärtämään Jiksin tuntemukset, vaikka itse sain kyllä Leian minisarjan luettua läpi aika vaivatta. Dodsoneista en voisi olla Jiksin kanssa enempää samaa mieltä. Ei toimi sitten niin yhtään.

... hilpeän murhanhimoinen droidikaksikko mukaan mustaa huumoria.

Vinksahtanut droidikaksikko huvitti hetken aikaa, mutta heidät olisi pitänyt kirjoittaa ulos tarinasta jo aikaa sitten. Ärsyttävyyden puolelle heidän esiintymisensä kääntyivät minun lukukokemuksessani aika nopeasti. He ovat kuin kiusaannuttavalla tavalla loputtomiin pitkitetty ja vaivaannuttavaksi muuttunut vitsi.

Jos droidikaksikko olisi häivytetty sarjasta hyvissä ajoin, olisi heistä saattanut jopa jäädä päällimmäisenä mieleen sellainen"näkisipä murhahommiin mieltyneitä droideja vielä joskus lisää" -olo. Silloin oltaisiin tarinassa jääty näiden hahmojen osalta voiton puolelle... Ja ehkä heitä oltaisiin voitu joskus aikojen päästä lyhyesti taas jossain yhteydessä vilauttaakin ja unohtaa sen jälkeen lopullisesti.

[Toni]

No mun omat ehdottomat piirtäjäsuosikit näissä uusissa Star Wars -sarjakuvissa ovat kyllä tähän mennessä olleet John Cassaday, Stuart Immonen ja Dodsonien pariskunta, jotka ovat kaikki tavoittaneet hienosti varhaisten Tähtien sota -elokuvien fiiliksen - toisaalta olen Dodson-fani ja pitänyt kovasti myös vaikkapa sellaisista eurosarjakuvista kuin Muse ja Red One (ne molemmat tosin sietää lukea juuri tuossa isossa eurokoossa).

Darth Vader -sarjan lukeminen lopahti mulla ekaan albumiin, kun sekä juonenkuljetus että piirros olivat mielestäni niin kökköä ja harvinaisen kömpelöä. Saattaa toki olla, että homma parani jatkossa.

Niin ja joo, tuota piti vielä kommentoida Leia-minisarjaan liittyen:

Kaiken lisäksi tussiviiva näytti omitukselta, ikään kuin pikselöityneeltä ja hienoimmat viivat olivat lähes kadonneet. Myös pastellisävyt näyttivät sumeilta, aivan kuin kuvitusta olisi tarkastellut läpinäkyvän kalvon takaa.

Mun albumissa moisia ongelmia ei nimittäin esiinny laisinkaan. Olisitkohan saanut käsiisi jonkun kehnosti painetun maanantai-kappaleen?

[MTT]

No mun omat ehdottomat piirtäjäsuosikit näissä uusissa Star Wars -sarjakuvissa ovat kyllä tähän mennessä olleet John Cassaday, Stuart Immonen ja Dodsonien pariskunta, jotka ovat kaikki tavoittaneet hienosti varhaisten Tähtien sota -elokuvien fiiliksen - toisaalta olen Dodson-fani ja pitänyt kovasti myös vaikkapa sellaisista eurosarjakuvista kuin Muse ja Red One (ne molemmat tosin sietää lukea juuri tuossa isossa eurokoossa).

Darth Vader -sarjan lukeminen lopahti mulla ekaan albumiin, kun sekä juonenkuljetus että piirros olivat mielestäni niin kökköä ja harvinaisen kömpelöä. Saattaa toki olla, että homma parani jatkossa.

Niin ja joo, tuota piti vielä kommentoida Leia-minisarjaan liittyen:

Mun albumissa moisia ongelmia ei nimittäin esiinny laisinkaan. Olisitkohan saanut käsiisi jonkun kehnosti painetun maanantai-kappaleen?

Samat suosikkipirtäjät mullakin. Tosin Darth Vader tarina siihen lisäksi. Tuo on tarinakokonaisuutena ihan loistava.

Tuo Leia minisarja ei ole parhaimpaa Dodson jälkeä mutta mun mielestä ihan hyvä silti.  Mulla on Leia sarjasta tuo kaikkein ensimmäinen lehti ja sitten tuo kovakantinen jossa on monta minisarjaa koottu yhteen. Ymmärrän mitä tarkoitat. Viiva on jotenkin "tuhruista". En kyllä tiedä mistä voisi johtua vai onko seurausta tussausvälineistä? Sekä lehden että albumin viiva on tuossa suhteessa identtinen. Kirjassa tuo "tyyli" jatkuu koko sarjan läpi.

[Jarkko Sikiö]

Saattaa toki olla, että homma parani jatkossa.

Ensimmäinen Vader-kokoelma vei minut mukanaan ja jatko kulkee samaan malliin.

Käänteisesti tämä tarkoittaa, että sinun tuskin kannataa tarttua jatkoon.

He ovat kuin kiusaannuttavalla tavalla loputtomiin pitkitetty ja vaivaannuttavaksi muuttunut vitsi.

Koneellinen, toistuva murhanhimo on tietysti droidien vitsin ydin.

Aphran omassa sarjassa droideilla on sitten jo tarpeettoman suuri rooli kannettavanaan.

Viiva on jotenkin "tuhruista". En kyllä tiedä mistä voisi johtua vai onko seurausta tussausvälineistä?

Olisiko tuo ihan digitoinnista kiinni, ruudulla viiva näytti toisinaan ihan sahalaitaiselta.

[MTT]

First page is one of the worst.
Here is one close up.

[Toni]

Tuolta löytyy sama diginä, niin voi verrata mahdollisia eroja:

http://a.dilcdn.com/bl/wp-content/uploads/sites/6/2014/12/princess-leia-1.jpg

Niin ja tossa vielä albumista skannattu näyte ihan muualta:

[X-men]

Albumi-skannissa puuttuu viivoja mm. huulien ympäriltä, nyt näyttää kuin olisi lätkäisty värit kasvoihin.

[MTT]

Näyttävät digi ja lehtiversiot aika samoilta. Lehdessäkin huomasin että mm huulien musta väri/tussaus on muutettu värilliseksi. Sinänsä viivoja ei varmaan ole poistettu.