Joo, koitetaan olla kiroilematta...huh huh.
Mutta kyllä Darth Mika aika pahan pisti.
Kaikesta saa toki tykätä, mutta kaikkea ei kannata kertoa yleisellä foorumilla.
Ainakaan tuolla tavoin. Tässähän pumppu pettää.
Tarviipas perustella. Ei julistaminen ole mitään keskustelua.
Onko pakko? Ihan oikeasti? Puhumme nyt kuitenkin elokuvasta jota Kiinalaiset käyttää rikollisten rankaisemiseen!
Okei, okei. Perustellaan sitten.
Mutta kerron samalla vähän Batman & Robin vihailmiön taustoja.
Kun Batmanistä siis alettiin vihdoin tekemään vakavasti otettavia elokuvia, kaikki olivat innoissaan. 60-luvun Batman ei ruokkinut sitä nälkää, joka ihmisillä oli tuohon yön synkkään ritariin. Elokuvat onnistuivat. Peräti 2 kertaa. Ne ruokkivat vielä tänäkin päivänä Batmanin nälkäisiä ihmisiä tavalla, johon edes Nolan ei ole pystynyt. Mutta sitten tuo visionääri, Tim Burton, potkittiin pois koko Batman elokuvien ohjaajan pallilta, koska hänen viimeisin Batmaninsä, Batman Returns oli muka liian väkivaltainen ja haitallinen lapsille. Uudeksi ohjaajaksi valittiin Joel Schumacher, joka muistetaan niinkin hienosta elokuvasta kuin The Lost Boys. Burton pistettiin tuottamaan seuraava elokuva, Batman Forever. Batman Forever esitteli meille Robinin. Ensimmäistä kertaa vielä hahmona, joka voisi näyttää edes jotenkin uskottavalta Batmanin rinnalla. Mutta jo Batman Foreverissä mentiin pahasti metsään. Jim Carreyn laittaminen Arvuuttajan rooliin ei ollut paras mahdollinen ratkaisu, mutta itse elokuvaa voi pitää kuitenkin jokseenkin siedettävänä. Ja se ei ole aiheuttanut niin suurta mylläkkää kuin viimeinen elokuva, eli Batman & Robin.
Jo Batman Foreverissä nähtiin vilaus Robin hahmon huonoista puolista.
Suurin ongelma tuossa Robinissa on, että se ei ole yhtään samaistuttava, vaan pikemminkin täysi idiootti. Ja juuri samaistumisen kohde Robin on myös sarjakuvissa ollut nuorisolle. Batman & Robinissa Robin kapinoi isähahmoansa, Batmaniä, vastaan, ja vaatii tältä asioita, joita ei voi edes itse toteuttaa: Eli luottamusta. Robin syöksyy suin päin vaaroihin kuuntelematta ollenkaan viisaampaansa, eli Batmaniä. Lopulta hän päätyy jopa melkein pettämään isähahmonsa, ja hänet, joka on häntä aina tukenut. Lisäksi hän valittaa jostakin jokaikisessä kohtauksessa jossa hän on. Ja tälläiseen hahmoon pitäisi angstisen nuorison samaistua ja ottaa esimerkkiä? Ei todellakaan. Batman & Robin vesittää koko Robinin hahmon ja kaiken mitä siinä on hyvää:
Robin on sarjakuvissa urhea, rehellinen, aito, uskollinen ja aina hyvä samaistumisen kohde nuorisolle, silloinkin kun heillä on moraalisia pulmia tai kaipaavat hyvää esimerkkiä. Otetaan esimerkki. Eräässä Batman and Robin lehden numerossa oli tilanne jossa Robin, Damien, oppi, että se että minkälainen tausta sinulla on, ei ole tärkeä, vaan se mitä päätät olla, ja jota olet, määrää kuka olet. Teot määrävät kuka sinä olet, ei se että onko äitisi ja isoisäsi paha ninjapäällikkö joka haluaa tappaa maailmasta suurimman osan sen ihmisistä. Tässäkin ehkä hieman abstraktissa opetuksessa piilee totuuden siemen, mistä nuoriso voi ottaa oppia. Taustat eivät tosiaankaan määrää kuka olet, vaan tekosi. Juuri tämä on yksi syy miksi pidän Damienistä Robinina. Hänellä on synkkä tausta, mutta hän itse on päättänyt olla hyvä. Ja nyt, hyvät kansalaiset, Damien näytti nämä tekonsa. Hän kuoli saappaat jalassa muiden puolesta. Se jos jokin on hyvää tarinan kerrontaa, vaikken minä ajatuksena pidäkään sarjakuvahahmon kuolemasta.
Olen puhunut.
